PUOLUSTUSMENTO - NATO - SUOMI

Tekstin kirjoittaja Raimo Kovanen: Venäjän `brutaali´ hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 on aiheuttanut monenmoisia tilanteita, niin Euroopassa kuin maailmalla yleensä. 

Yksi merkittävä muutos on Suomen ja Ruotsin liittyminen Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon, johon kuuluu tätä nykyään 32 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata. 

Kesäkuussa 2025 on noussut vahvaan keskusteluun Natomaiden puolustusbudjettien nostaminen tasolle 5% kunkin jäsenvaltion BruttoKansanTuotteesta=BKT [eng. GDP=GrossDomesticProduct]. Seuraavaksi vähän erimaiden BKT -lukuihin liittyviä  `raha-arvoja´ vuoden 2023 tilastojen mukaan [kansainvälinen valuuttarahasto]: 

 

Maa BKT/vuosi (miljoonaa USD)

Yhdysvallat 25 035 164, Saksa 4 031 149, Yhdistynyt kuningaskunta 3 198 470, Ranska 2 778 090, Kanada 2 200 352, Italia 1 996 934, Espanja 1 389 927, Alankomaat 990 583, Turkki 853 487, Puola 716 305, Ruotsi 603 922, Belgia 589 491, Norja 504 703, Tanska 386 724, Romania 299 885, Tšekki 295 618, Suomi 281 411, Portugali 255 854, Kreikka 222 008, Unkari 199 719, Slovakia 112 419, Bulgaria 85 008, Luxemburg 82 154, Kroatia 69 380, Liettua 68 031, Slovenia 62 191, Latvia 40 588, Viro 39 054, Islanti 27 702, Albania 18 256, Pohjois-Makedonia 14 101, Montenegro 6 127.

Natomaiden yhteenlaskettu BKT oli tuolloin noin 47 454 807 miljoonaa USD.

Vertailun vuoksi Kiinan BKT/vuonna 2023 oli noin 17 900 000 miljoonaa USD ja Venäjän noin 6 512 000 miljoonaa USD

Naton puolustusmenojen tavoite [päätetään kesäkuun lopulla huippukokouksessa] on 5% jäsenmaiden BKT:sta, joka oli vuonna 2023 yhteensä 2 372 740 miljoonaa USD.

Suomen osuus [jos päätös 5% toteutuu] Naton puolustusmenoista on noin 14 070 miljoonaa USD vuoden 2023 lukujen mukaan.

Tässä lyhyt kuvaus siitä mitä kansantuotteeseen [BKT] lasketaan: 

Bruttokansantuote [BKT] on kansantaloudessa vuodessa tuotettujen hyödykkeiden [loppu-tuotteiden] määrä rahassa = kokonaistuotanto. Se on tietyn maantieteellisen alueen [tässä Suomen] tuotannollisen toiminnan mitta. Alueelliset ja aineettomat hyödykkeet lasketaan yhteen niiden hintojen avulla. Monilla julkisen sektorin tuottamilla hyödykkeillä, kuten terveydenhoito ja koulutus ei ole hintaa. Ne arvioidaan laskelmiin tuotantokustannusten mukaan.

 

Kansantuotteeseen lasketaan mukaan siis vain lopputuotteet eli hyödykkeet, jotka on ostanut niiden lopullinen käyttäjä. Niin sanotut välituotteet ovat tavaroita ja palveluksia, joita käytetään tuotantoprosessissa panoksina muiden tavaroiden ja palvelusten tuottamiseksi. Välituotteiden arvoa ei lasketa mukaan bruttokansantuotteeseen, koska tällöin niiden sisällyttäminen BKT:hen johtaisi saman tuotannon arvon laskemiseen kahteen kertaan. Investointihyödykkeitä pidetään kansantalouden tilinpidossa loppukäyttöön menevinä hyödykkeinä, joita yritykset ostavat. 

 

Yrityksen luoma jalostusarvo saadaan vähentämällä myynnin arvosta yrityksen muilta ostamien panosten [raaka-aineet ja puolivalmisteet] arvo. Myynti miinus ostot muilta, eli jalostusarvo, on se lisäys, jonka yritys on tuotantoon luonut. Bruttokansantuote on jalostusarvojen summa.

 

Vain markkinoidut hyödykkeet tulevat mukaan laskelmiin. Esimerkiksi kotityön tuottamat pal-velukset ja niin sanotut pimeän talouden piirissä olevat toiminnot jäävät pois laskuista.

Bruttokansantuote voidaan ilmaista seuraavalla lausekkeella: BKT =Y=C+I+G+(X-M), jossa

Y = bruttokansantuote [kansantulo]

C = kotitalouksien kulutus

I = yritysten investoinnit

G = julkiset menot

(X-M) = nettovienti [vienti - tuonti]

 

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki [lakiuudistus]

Tekstin tuottaja Raimo Kovanen: Hallitus uudisti perusopetuksen oppimisen tuen 1.8.2025 alkaen. Uudistuksen keskiössä ovat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, joilla tarkoitetaan esimerkiksi opetusryhmien muodostamista siten, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa ja opettajan olisi mahdollista huomioida opetusryhmän tarpeet riittävän hyvin. Nykyinen kolmitasoinen: yleinen, tehostettu ja erityinen oppimisen tuki poistuu.

”Nyt kouluissa pelätään, että luokista tulee entistä levottomampia.”  [HS 19.3.] 

LAKI [kolme merkittävää pykälää]

20 e § Oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma 

Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointiin perustuen on laadittava tuen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelman laativat oppilaan opettajat. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Suunnitelmasta on käytävä ilmi oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointiin perustuvien tukitoimien toteuttaminen ja seuranta. Jos perusopetuksen oppimäärästä tai tavoitteista poiketaan 20 h §:n mukaisesti tai jos opetus järjestetään 20 i §:n mukaisesti, suunnitelmasta on käytävä ilmi oppilaskohtaiset tavoitteet ja sisällöt, opinnoissa eteneminen sekä oppilaan arvioinnin periaatteet. Suunnitelman toteutumista ja tukitoimien riittävyyttä on arvioitava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tuen tarpeiden mukaiseksi. Tätä useammin se on tarkistettava, jos oppilaan tarpeet sitä edellyttävät. Opetushallitus määrää tarkemmin opetussuunnitelman perusteissa oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevan suunnitelman sisällöstä. 

20 f § Tukea koskeva päätös 

Opetuksen järjestäjän on tehtävä kirjallinen päätös 20 c §:ssä säädetyistä oppilaskohtaisista tukitoimista, 20 h §:ssä säädetystä perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta sekä 20 i §:ssä säädetystä opetuksen järjestämisestä oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai muu toimintakyvyn rajoite. Päätös on tehtävä 20 d §:ssä säädetyn arvioinnin mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä oppilaskohtaisia tukitoimia tai 20 i §:ssä tarkoitettua opetusta, päätöksen oppilaskohtaisista tukitoimista tai mainitussa pykälässä tarkoitetusta opetuksesta tekee opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta. Päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. 

20 g § Opetusryhmien muodostaminen 

Opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esiopetuksen oppilaita voidaan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen oppilaiden kanssa. 

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Opetusryhmät muodostetaan siten, että yhden opettajan opettamassa perusopetuksen ryhmässä on enintään viisi oppilasta, jotka saavat oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa. 

Viiden oppilaan enimmäismäärä voidaan ylittää tilapäisesti. Erityisluokanopettajan opetuksessa erityisluokassa saa olla enintään kymmenen oppilasta. Erityisluokan enimmäiskoko voidaan ylittää tilapäisesti. Erityisluokanopettajan opetuksessa erityisluokassa saa olla enintään kahdeksan 20 i §:n 1 momentissa tarkoitetussa opetuksessa olevaa oppilasta tai enintään kuusi mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetussa opetuksessa olevaa oppilasta. 

Jos tässä momentissa tarkoitetuille oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä tai yhdessä 3 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, määräytyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, minkälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten. Jos tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä tai 3 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta.

TOTEUTTAMISEN RAHOITUS

Lakiuudistus toisi kunnille 80 miljoonaa euroa ’lisärahoitusta’ lukuvuosittain oppimisen tuen toteutukseen. Rahalla on ottajia ja rahan kohdistamiseen liittyy paljon muuttuvia tekijöitä, joten on ehkä syytä kysyä –> riittävätkö rahat kaikkeen siihen hyvään mitä tavoitellaan?

KOMMENTOINTIA

OAJ:n Katriina Murto: ”Oppimistasoa ei saada mitenkään nousuun, niin ettei panosteta koulutukseen koko Suomessa, monella eri tavalla ja eri tasolla. Tarvitsemme pienempiä ryhmäkokoja, pienryhmiä, erityisluokkia, panostuksia oppilashuoltoon – tämä on iso kokonaisuus.” [HS 18.3.].

Koulumaailma näkee vähimmäisvaatimuksenaan lakiuudistuksen toteutuksen käytännön toimena, että työrauhan todellinen parantaminen tarkoittaa luokkakokojen rajaamista ja siihen liittyvää jonkin asteista ’vakuutta’ siitä, että rahat todellisuudessa käytetään oppimisen tukemiseen. Opettajien pelko on aiheellinen, jos tulokulmaksi otetaan säästöpaineiden alla painivien kuntien huutava rahan tarve sinne sun tänne. Kunnat kun ovat opetuksen järjestäjiä ja niiden saama valtionapu ei ole ’korvamerkittyä’

INKLUUSION TOTEUTUMINEN

Vanhemmat /kasvattajat ajattelevat ’mielellään’ –> jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus oppia koulussaan tulematta ’leimatuksi’ erilaisena oppijana. Edellä mainittu ajatus edellyttää kaikkien oppilaiden oppimista yhteisessä yleisopetuksen luokassa – myös erityisopetusta – jolloin ei ole erikseen pienryhmiä, joissa annetaan erityisopetusta.  

Käytännön toteutuksessa tämä johtaa nykyisten alueellisten erityisluokkien lakkauttamiseen ja siirtymistä 'kenties' koulukohtaisiin erityisluokkiin tai johonkin muuhun vastaavaan ratkaisuun - opetuksen järjestäjä päättää.

Jo nyt on nähtävissä [kunnat opetuksen järjestäjinä] säästötoimia inkluusion ’nimissä’ –> pienluokkia lakkautetaan ja oppijat laitetaan ’yleisluokkiin’ eikä luokkaopetukseen anneta tarvittavaa lisätukea ollenkaan, vaan mennään samoilla opettajaresursseilla kuin ennenkin.

Yleisopetus tarkoittaa myös luokassa olevien ns. ’tavallisten’ oppijoiden aseman tarkastelua kriittisesti, sillä on mahdollista, että heidän opiskeluiden edistyminen mahdollisesti kärsii. Opettajilta tämä edellyttää aina vain vaativampaa oppilaskohtaista suunnittelua –> aikaresurssi tulee motivoituneella opettajallakin vastaan. 

Niillä opetuksen järjestäjillä, joilla on sekä taloudellisia-, että henkilöresursseja tilanne on parempi. Tässä 'kombossa'  myöskään, inkluusion toteuttaminen, varsinkin ennakoivasti ei tietenkään tapahdu ’silmänräpäyksessä’ vaan se ottaa aikaa ja vaatii oppimisen tukea – myös opettajillekin, uudistuksen toteuttajille.

P.S. Tekstiini liittyvät ajatukset kumpuavat 18.3. lukemastani Hesarista [kirjoittaa ko. aiheesta], kirjoittamani kirjan INKLUUVISUUS OSANA SIDOSRYHMÄKOMPETENSSIA -integroiva ajattelutapa sisällöstä, työstäni, sekä kokemuksistani [vuosia sitten] syntymäkuntani päätöksentekijänä [valtuutettu, kh:n jäsen ja sivistyslautakunnan pj] :)