Trump - 'Vähin äänin' valtaan

The Cook Political Report -sivun mukaan Trump nappasi vuoden 2024 Yhdysvaltain presidentin vaalien annetuista äänistä 49,97 prosenttia, joka tarkoittaa 77 232 877 ääntä. 

Kun tarkastellaan paria muuta Yhdysvaltain presidentiksi valitun ehdokkaan äänimäärää: -Baiden sai 2020 vaaleissa 51,3 prosenttia annetuista äänistä ja L.B. Johnson sai vuoden 1964 vaaleissa peräti 61,1 prosenttia annetuista äänistä. 

Se, että tämän tekstin otsikossa mainittu Trump ‘vähin äänin’ valtaan ei käytännön toiminnassa [presidentti] tule menemään 20. tammikuuta 2025 alkaen ollenkaan ‘vähin äänin’. 

Tätä ennakoi hieman HS 19.1. pääkirjoituksessaan: “Trump allekirjoittaa maanantaina joukon presidentin määräyksiä. Hän on luvannut kiristää maahanmuuttoa ja antaa lupia öljyn poraamiseen. Trumpin odotetaan armahtavan kongressin valtauksesta tuomittuja. Mitä muuta sitä odotetaan pelolla.” 

Trumpin arvomaailmaa en tunne - tunteneeko tuota kukaan - miten liennee ao. itse? Arvoja tulkittaessa varsinkin etiikan näkökulmasta, voidaan ne jakaa kolmeen kategoriaan: hyvät, huonot ja pahat. Arvot on syytä erottaa säännöistä. Aika ajoin on hyvä pohtia myös: Mistä arvot tulevat? Voiko arvo kasvaa, hiipua, siirtyä, tuhoutua? Voiko arvoa mitata? Onko taloudellisilla arvoilla erilaisia ‘suhteita’ verrattaessa niitä muihin arvoihin? Arvoja pohdiskellessa on hyvä huomata kaksi erilaisuutta; millaiset asiat ovat arvoja ja millaisilla asioilla on arvoa?

Jussi Pulliainen kirjoittaa niin ikään HS [19.1.2025] kohdassa Kolumni. Hän kirjoittaa Trumpin hallinnon väkevimmän Eurooppa-vaikuttajan olevan nimeltään Elon Musk. Mutta myös Mark Zuckerberg [Metan johtaja] on laittanut ‘hynttyyt yhteen’ purkaakseen Euroopan sääntelyä, joka rajoittaa liiketoimintaa.

“Suomi on teknologisen riippuvuuden kautta sitonut itsensä kiinni Yhdysvaltoihin. Nato-jäsenyys on tehnyt Suomesta - tietysti - länsiliittouman henkisen mallioppilaan.” Pulliainen jatkaa: “ Musk ja Zuckerberg ovat jo lyöneet Euroopan eteen Trumpin kulttuurisen pelikirjan. Seuraavaksi edessä voi olla Venäjän-liennytys. Sitten on hyväksyttävä amerikklainen tekoäly.”

Näytäisi sille, että meidän kaikkien on tarkasteltava, varsinkin täällä Euroopassa [jokaisessa kolkassa] ARVOJAMME, ETIIKKAAMME, KULTTUURIAMME, PELIKIRJAAMME, LIENNTYSTÄ suhdettamme TEKOÄLYYN jne. - VÄHIN ÄÄNIN. 💪

 

HAVAINTOJA VALLANKÄYTÖN NÄKYVYYDESTÄ SIDOSRYHMÄKONTEKSTISSA

Tämän tekstin tuottaja on Raimo Kovanen:

Vallalla on aina ollut keskeinen merkitys yhteiskunnassa, koska se liitetään luontaisena toimintana kaikkeen yhteiskunnan ja/tai yhteiskunnalliseen toimintaan.  Valta ei liity pelkästään konkreettisiin päätöksentekotilanteisiin tai niiden estämiseen. Vallankäyttö ilmentää myös sitä, kuinka valta muokkaa [mahdollistaa] ihmisten toiveita ja tarpeita. 

 ”Kuvaaminen – julkaiseminen – tapahtuu kohteen tietämättä ja naisesta muodostuu kameran läpi passiivinen ja anonyymi objekti, `kasa kehon osia´”. Näin uutisoi [HS 3.8] jutussa Salakuvaus on vallankäyttöä. Itä-Suomen yliopiston kulttuuritutkimuksen professori Tuija Saresmaa kertoo:  "Vähäpukeisten naisten salakuvaaminen ei ole harmiton asia, vaan kyse on ennen kaikkea vallankäytöstä. Kuvaaja voi saada omaa valtaansa vahvistavaa mielihyvää saamistaan katselukerroista ja palautteestaan. Tällöin hyväksyntää saadaan ikään kuin yhteisön sisältä. Tilanteen julkisuus ja kielletyn hedelmän maku mahdollisesti kiehtovat kuvaajaa.” – vallankäyttäjää.

Edellä mainittu artikkeli liittyy HS:n [2.8.] uutisointiin miehestä, joka kuvaa vähäpukeisia naisia ja julkaisee heistä videoita videopalvelu YouTubessa.

Vallalla on aina ollut ´fokusoitunut´ merkitys sidosryhmämaailmassa –> se on liitetty luontaisena osana yhteiskunnan, niin poliittisia kuin taloudellisia suhteita, ja se koskee ennenaikaisista alkeellisista erämies/keräilijöistä [fratria/klaani] nykyaikaisiin kehittyneisiin sidosryhmäyhdyskuntiin [teollisuusmaat]. Valtasuhteet, etenkin niiden merkitys, on kasvanut ja `jalostunut´ erilaisten sidosryhmiin vaikuttavien –> sosiaalisten ilmiöiden [status] määrällisten muutosten/muutoskäsitteiden [arvovalta, kunnioitus, arvostus …] yhteydessä. 

Tosin valtasuhteiden tärkeyden aspekti näyttäytyy kiistanalaisena aiheena monissa eri tieteissä. Laajana valikoiman erilaisia teorioita, selittämään vallan moninaisia näkökohtia, tarjoaa muun muassa taloustieteet, sosiologia, psykologia ja filosofia.

Vallalla - vallankäytön käytöllä on aina ollut keskeinen merkitys yhteiskunnassa, ja se vaatii useamman kuin yhden osapuolen  –> kuvaa suhdetta sosiaalisten toimijoiden välillä, joista muodostuu valtasuhteita [interaktiivinen prosessi], joita hyödyntämällä hankitaan/lisätään mm. omaa persoonakohtaista muodollista asemaa. Valtaa on lähes mahdotonta `määritellä´ yksiselitteisen universaalin yleisesti hyväksytyn yhtenäisen määritelmän mukaisesti.

Alla kuvattu englantilainen poliisi [Bobby] käyttää julkista valtaa  [pojan pojan Felixin maskotti isänsä Englannin reissulta]🤓

VALTA - VALLAN ASPEKTI

Tämän tekstin tuottaja on Raimo Kovanen:

”Minulla on valtaa moniin ihmisiin” sanoi hyvin tuntemani, jo edesmennyt, pankinjohtaja.

Emme koskaan keskustelleet `syvällisemmin´ siitä mitä hän tuolla tarkemmin ottaen tarkoitti – ajattelin tietenkin yksiselitteisesti sen liittyvän hänen työhönsä. Näin vuosien kuluttua, asiaa pohdittuani tarkemmin, en enää ole `yksiselitteisen´ varma osuiko ajatukseni tuolloin oikeaan ja nyt hänen ajatustensa tarkentamiseen ei ole enää mahdollisuutta. Ajattelen useasti [lämmöllä] kyseistä pankkiiria muutenkin kuin ko. asian tarkistamista varten – olet mielessäni.  

Vallan aspekti on moni säikeinen ja moni ilmeinen ilmiö, joka helposti liitetään narsismiin –> narsistinen henkilö useasti ihannoi valtaa. Valta sinällään `läpäisee´ koko ihmisen maailmankatsomuksen - maailman ja siitä syystä sitä on hyvä tarkastella monitieteisesti. Valtaan liitetään useasti resurssi –> auktoriteetti, raha, väestömäärä, luonto [luontoresurssi], sotilaallinen voima jne. Tosin resurssi yksinään ei määritä vallan määrää –> vaan kyky hyödyntää resursseja, sekä, se, millaiselta vallan käyttö näyttäytyy ulospäin.    

Vallan käyttäjä ja vallan kohde ovat keskenään valtasuhteessa, johon liittyy keskeisesti vastavuoroinen kamppailu. Vallan pyrkimyksenä nähdään toiminta vaikuttaa toisen ihmisen toimintaan.

Siis valta ei ole yksisuuntaista –> on vallan käyttäjä ja vallan kohde/ `valta ja vastavalta´. Vallalla on monet kasvot, tosin joskus `vallan kasvot´ jäävät anonyymeiksi. Pidän valtaa ihmisellä olevana ominaisuutena, jota hän voi hyödyntää tiedostaen tai tiedostamattaan. On myös julkinen valta, joka perustuu Suomen perustuslakiin. Kyseessä on tällöin valtion ja kunnan käyttämä valta, joka on julkisyhteisöjen ja viranomaisten luonnollisiin henkilöihin [kansalaiset] ja oikeushenkilöihin [säätiöt ja yritykset] kohdistettua vallankäyttöä. Vallan avaimet vaihtelee :)  

“Kun olet siinä ‘vallankahvassa’ [pitää kahvipannua kädessään] niin kaadapa minullekin.”