tammikuun 27. päivänä 2008
Tilannetajua, arvon päättäjät! Unohtakaa väite, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Amerikkalaisen The New Yorker –lehden toimittaja James Surowiecki todistaa kirjassaan Joukkojen viisaus lukuisin esimerkein, että sopivissa olosuhteissa keskimäärin joukko saa yhdessä lähes poikkeuksetta enemmän aikaan kuin joukon fiksuinkaan yksittäinen edustaja yksinään.
Individualiset päättäjät pelkäävät yli kaiken, että joku saa heidät kiinni päätösten pyörtämisestä. Mielestäni periksiantamattomuus on päättäjälle hyvä ominaisuus, mutta jääräpäisyys on tyhmyyttä. Tilannetaju auttaa monien päätösten julkisuuskuvan hallinnassa.
Asiat ovat siten miltä ne näyttävät. Jos ja kun julkisuus alkaa puhua päättäjien selittelystä, taipumisesta ja nöyrtymisestä, ovat päättäjät menettäneet mainettaan monen imagokampanjan verran.
Näinhän se on, että yrityksen tärkein yhteiskunnallinen vastuu on olla kannattava. Vain kannattavuus takaa tulevaisuuden työpaikat. Tärkeiden ja ehkä joskus ikävienkin päätösten edessä ei hyvää tarkoittava myötätunto auta. Tämä ajatus soveltuu myös kuntamaailmaan, kuten elämään yleensä, jossa edelleenkään moraalia ei voi syödä – ei päättäjäkään??!!
Kuntataloudessa ei saavuteta koskaan tasapainoa. Elämä on aina arvaamaton, sen on elämä itse opettanut. Kaikki järkevä pitää pyrkiä tekemään jo tänään. Pystymmekö me päättäjät siirtymään riittävän useasti - tai ollenkaan - kuntalaisten saappaisiin? Entä miten on, kuntalaisen edun ymmärtäminen, vaikkapa palvelujen tarjoamisasioissa? Riittääkö päättäjillä intoa ja kykyä välttää kuntalaisille kalliita virhepäätöksiä?
Huomenna (28.1.) on kunnanhallituksen kokous, jossa käsitellään kirjastotilojen ostamista Säästökulmasta. Tässä kysytään tilannetajua päättäjiltä … mitä se lieneekin tässä asiassa? Jahka sen näemme jo ylihuomenna (29.1.) kuinka se on joukossa tiivistynyt tai on jäänyt tiivistymättä se ….
PARI AJATUSTA
”Elämään pätee sama kuin rahaan: kumpaakin pitää kuluttaa, jotta saisi jotain.”
- Emil Cött, saksalainen kirjailija, 1864-1908 -
”Ei ole köyhempää olentoa kuin rikas ihminen, joka ei ymmärrä tuhlata rahojaan.”
- Arthur Schnitzler, itävaltalainen kirjailija, 1802-1870 –
”Ihmisen pitää joko vaieta tai sanoa asioita, jotka ovat vielä parempia kuin vaikeneminen.”
- Pythagoras, kreikkalainen matemaatikko ja filosofi, n. 570-480 e.Kr. –
tammikuun 20. päivänä 2008
Isäntäkuntamallissa mukana olevien kuntien hallintokuntia yhdistetään yhdeksi ja samaksi hallintokunnaksi. Isäntäkunta vastaa operatiivisesta toiminnasta ja henkilökunnan osaamisesta, siis henkilöstöstä ylipäätään. Näin on käymässä mm. Rautalammin ja Vesannon perusturvalautakunnille. Rautalampi on isäntäkunta vuoden 2009 alusta alkaen.
Herääkin kysymys kuinka - yhdistyvien lautakuntien - lautakunnat nykyisissä kotikunnissaan ovat valmistautuneet henkilöstönsä osaamisen suhteen hallintokuntia yhdistettäessä. Tarkoitan, tällä esimerkiksi sitä, kuinka Vesannon kunnassa olemme varautuneet tulevaan muutokseen - sillä joka tapauksessa - henkilöstön muodolliset pätevyydet ja muu osoitettu ammatillisuus tulevat kilpailutilanteena pohdiskeluun, varsinkin niissä tapauksissa, kun toiminnoissa todetaan olevan päällekkäisiä toimijoita.
Nämä päällekkäisyydet aiheuttavat henkilöstöosaamisen/muodollisen pätevyyden arvioinnissa yksilötasoisia tarkasteluja ”suurennuslasitarkastelua” valintatilanteessa; valitaanko tehtävään työntekijä Vesannon perusturvahenkilöstöstä vai Rautalammin vastaavasta. Tietenkin henkilöstöllä on ”turvatakuu” viidenvuoden irtisanomattomuussuoja, mutta se ei takaa nykytehtävien jatkuvuutta – työtehtävät saattavat vaihtua hyvinkin” radikaalisti”.
Näin vesantolaisena kuntapäättäjänä – veronmaksajana - toivoisin tietenkin valintojen ko. tilanteissa kohdistuvan vesantolaisiin :) Tästä syystä vuoden 2008 aikana hallintokunnan tulisikin panostaa henkilöstönsä osaamisen ja muodollisen pätevyyden tarkistamiseen/kehittämiseen/kohottamiseen. Kuinkas ne ovatkaan ne kouluttautumismäärärahat vuoden 2008 budjetissa???!!!
Tämän päivän (20.1.) Hesarin kirjoituksessa - Hätä on hyvä bisnes – Helsingin yliopiston politiikan professori Heikki Patomäki toteaa mm; Julkisella sektorilla meitä sitovat sopimukset. Patomäen mukaan Suomi on OECD-maana sitoutunut 60 palvelusektorin alan vapauttamiseen markkinoille. Mutta näitä aloja ei ole paljastettu.
”Koulut ja terveydenhuolto eivät kuuluneet siihen vielä viitisen vuotta sitten, eivätkä poliisi ja armeija. Jos julkisesta sektorista luovutaan kokonaan, demokratialla ei enää ole mitään tekemistä”, Patomäki sanoo.
Tässä samaisessa Hesarin kirjoituksessa siteerataan ja analysoidaan maailman kuulun kanadalaisen toimittajan Naomi Kleinin kirjaa The Shock Doctrine, suomeksi Tuhokapitalismin nousu, kirja, joka käsittelee katastrofikapitalismia. Kun kansa on shokissa, saa läpi päätöksiä, joita muuten vastustettaisiin.
Patomäen mukaan kansainvälinen kilpailukyky merkitsi Suomessa ennen laatutuotteita, sitten huippukoulutettuja osaajia. Nyt sillä tarkoitetaan kykyä houkutella maahan kansainvälisiä rahavirtoja. Mene ja tiedä noista rahavirroista?
Rahavirroista puhuttaessa kannatta lukea kyseisestä Hesarista myös kirjoitus; Viikinki rahastaa kun taloudessa myrskyää. Tämä viikinki on islantilainen miljardööri Thor Björgolfsson, joka on rahavirroillaan saanut suomalaisille tutun puhelinoperaattori Elisa Oyj:n muut osakkaat ”sotajalalle” ulkomaisen rahavallan mahtia vastaan. Saas nähdä kuinka Elsian yhtiökokouksessa huomenna (21.1.) asiat menevät, vai menevätkö mitenkään??
Käsi ylös, kuka lähtee Suomeen? Tämä on myös lukemisenarvoinen juttu kyseisen sunnuntain Hesarissa, jossa uutisoidaan; että Filippiineiltä aiotaan tuoda kymmeniätuhansia ihmisiä töihin Suomeen. Yksityiskohtaisemmin lehtijutussa syvennytään sairaanhoitajien haluun tulla hoitajiksi Suomeen.
Filippiineillä ja Elisa Oyj:n osakkeiden omistajilla on "ehkä" edessään isompi tulevaisuuden haaste - kuin vesantolaisilla - jos täällä kysytään; Käsi ylös, kuka lähtee Rautalammille? Syntynyttä / syntyvää tilannetta vesantolais-rautalampilaisesta näkökulmasta millään tavalla aliarvioimatta tai väheksymättä!
PARI POHDINTAA:
”Muista aina, että kaikki on katoavaista. Silloin et tule onnen hetkinä liian iloiseksi etkä kärsimyksen hetkinä liian surulliseksi”.
- Sokrates, kreikkalainen filosofi, n. 470-399 e.Kr. –
”Emme tee työtä vain tuottaaksemme jotain, vaan myös antaaksemme ajalle arvon.”
- Eugene Delacroix, ranskalainen taiteilija, 1798-1863 –
tammikuun 12. päivänä 2008
Keinuhevosen kyydissä pysyminen saattaa nykyelämässä olla vaikeaa. Nykyisen maalimanmenon hyörinässä – kaikesta huolimatta - yhtenä varmana asiana voidaan edelleen pitää sitä, että peruna mullasta ylös ponnistaa!
Päätöksen tekoa ja päätöksen noudattamista voidaankin verrata lähes keinuhevosen kyydissä pysymiseen tässä globalissa maailmassa.
Kun päätetään jostakin, niin se tarkoittaa seuraavaa: Päätöksellä kaikki osapuolet sitoutuvat yhteisesti sovitun päätöksen toteuttamiseen. Ennen päätöksen tekoa on käyty ns. päätösneuvotteluja ja löydetty vastauksia mm. kysymyksiin
- mihin lopputulokseen päätöksen avulla pyritään
- mitä tulevaa päätös vaatii eri osapuolilta
- mikä on päätöksellä järjestettävän asian olomuoto päätöksen jälkeen
- ketkä toteuttavat, huolehtivat ja vastaavat päätöksen tarkoituksesta ja noudattamisesta
- yms.
Päätöksen tekeminen saattaa useasti olla kohtuullisen helppoa (jos ei sitten ole vaikeaa), mutta yleensä päätöksen kumoaminen on jo vaikeampi juttu - siis yleensä on! Päätöksenteko vaatii nähdäkseni jonkinasteista älykkyyttä, varsinkin jos tehdään hyviä ja hyvin perusteltuja päätöksiä, jotka kestävät päivänvalon kaikissa olosuhteissa.
Lähes kaikkiin päätöksin ja niiden tekoon liittyy riskinotto. Riskinotto vaatii turvallisuutta. Turvallisuuden tunne voi tulla siitä, että epäonnistuminen on sallittua. Tästä meitsi voi tehdä simppelin päätelmän: turvallisuushakuisuus johtuu siitä, että turvallisuuden tunteesta on pulaa. Tämä ”tunnepula” on ymmärrettävää, kun muistelemme suomalaisia lähiaikoja ja niistä saatuja kokemuksia. Kuten 1990-luvun alun lama kaikkine pankkikriiseineen, vuosisadan vaiheen teknokupla ja uusimpana globalisaation tuoma Kiina–ilmiö seurausaaltoineen.
Näin paikallisena turvallisuudentunteen ”tunnepulana” ja ehkä epäonnistumisenakin meitsi näkee kotikunnan kuntatalouden n. 1,7 miljoonan euron kattamattoman alijäämän.
Ennen kaikkea ”tunnepulaa” aiheuttavat ne päätökset, joiden seurauksena tämä miljoonaluokan kattamaton alijäämä on vuosiensaatossa syntynyt.
Niin, tähän päätöksentekoon ja siihen liittyvään jonkinasteiseen älykkyyteen mennäkseni, herää kysymys: Ulkoistitko älykkyytesi? Tutkijoiden mukaan älykkyys on siirtynyt teknisiin vempaimiin kuten, tietokoneisiin, kännyköihin ja myös sosiaalisiin verkostoihin.
Sehän on päivä tosi se, että ilman sähköpostia, kännykkää ja internettiä on aika mahdotonta - useilla työpaikoilla - ajatella päivärutiinien hoitamista. Ja kun ollaan seminaareissa, niin nykyään puhutaan kännykkätauosta entisen kahvitauon sijasta.
Kun kunnanhallitus teki syksyllä päätöksen olla ostamatta Säästökulman tilojen hallintaan oikeuttavia osakkeita, nähdäkseni päätöksen teko oli kohtuullisen helppoa, kun käytettävissä olivat hyvät perustelut. Nyt tämä Säästökulman ostoasia ”kirjastomuodossaan” on tulossa uudelleen käsiteltäväksi eri päätöksentekoportaisiin … saas nähdä kuinka helppoa tai vaikeaa aikaisemman päätöksen kumoaminen on?
Kirjastotyöryhmä, jonka puheenjohtajana meitsi on, tulee esittämään sivistyslautakunnalle, jonka puheenjohtaja meitsi on, Säästökulman tilojen jonkinasteista ostamista. Saas nähdä mitä lautakunta tulee esittämään kunnanhallitukselle, jonka I varapuheenjohtaja meitsi on.
Aikaisemmalla kierroksella meitsi vastusti Säästökulman tilojen ostamista. Mutta kun tuo kirjastotilojen ajankohtaisuus ja koululaisten iltapäivätilojen olosuhdeasia ovat muuttuneet, niin näyttää siltä, että ”palttoonkääntäminen” päätöksenteossa on hyvin mahdollista - meitsin kohdalla.
”Palttoonkääntämisen” suurin miettimisen aihe, meitsillä, liittyy niiden kattamattomien kuntatalousalijäämien olemassa olemisen pohdintaan …jos se ns. kunnanjohtajan talo saadaan myytyä kohtuullisella hinnalla, siihen mennessä, niin kirjastoon liittyvä investointipäätös on meitsin helpompi niellä … vaikka ”palttoota kääntämällä”.
Kuten todettua, keinuhevosen kyydissä pysyminen on vaikeaa. Toivoa vaan sopii, että mahdollinen ”palttoonkääntäminen” ja riskinotto kirjastoasian päätöksenteossa ei veisi multamaasta ylös ponnistavien perunoiden kasvualustaa. Meitsin älykkyydessä ei taida paljon olla ulkoistettavaa … vaikka halujakin olisi, "tunnepulasta" ... no, sehän tuli jo käsiteltyä siinä kuntatalousalijäämälauseessa.
Niinpä, nähtäväksi jää kuinkakohan päin se palttoo sitten loppujen lopuksi päällä on ja kenenkökähän päällä se ylipäätään on ... keinuhevosen vai meitsin, vai onko kumpaisenkaan??!!!?
”Taivas varjelkoon meitä tulemasta välinpitämättömiksi kanssaihmisten hädälle!”
- Henry Ford, amerikkalainen autonvalmistaja, 1863-1947 –
”Aamun ensimmäinen velvollisuus: punastu oman itsensä vuoksi.”
- E.M. Cioran, ranskalais-roomalainen esseisti ja filosofi, 1911-1995 –
”Jotkut mielihyvät muodostuvat siitä, että ihminen kieltäytyy niistä mielihyvin.”
- Peter Rosegger, itävaltalainen kirjailija, 1843-1918 –
tammikuun 3. päivänä
Uusi vuosi ja uudet kujeet. Omalle kohdalleni vuoden loppupuoli – lauantai jälkeen joulun – toi askeleeseen hiukan hidastetta. Tulin tikkailta alas autotallin lattialle niin, että TÖMPSIS … muutama tikki kaulaan - korvan alle - hammaskalustoa uusiksi, kaula mustan kirjavana, ruhjeita käsiin ja jalkoihin yms. ... eiköhän tästä henkiin … ainakin näiden vammojen osalta. Tunnollinen virkamies kun on, niin sairastaa loma-ajallan? Menivätpä loma ja sen tavoitteet hiukan uusiksi?
Meillä on taipumuksena uskoa, että jos teemme hyvää, se palkitaan hyvällä. Sitä korjaa mitä kylvää. Tämä pitää paikkansa vai osaksi. Kuinka Roope Ankka saikaan niin paljon rahaa? Miten Hitler pystyi valloittamaan niin paljon valtaa? Miksi jotkut kaikkein kilteimmistä ihmisistä jäävät aina viimeisiksi?
Useimmat ihmisistä, jotka kieltävät omat halunsa, ovat hyvin myönteisiä. Meillä on taipumus uskoa, että jos teemme hyvää, se palkitaan hyvällä - ainakin aikaisemmin uskottiin niin!
Maailman Roope Ankat ja Hitlerit eivät todellisuudessa välitä siitä, miltä toisista tuntuu. He tekevät mitä tahtovat, ja tahtovat sitä mitä intohimoisesti tekevät. Kilteissä ihmisissä ei ole mitään vikaa - päin vastoin. Ollakseen kilttejä he usein "joutuvat" kieltämään itsensä. Toki voit olla kiltti ja saada myös sen mitä tavoittelet.
Vahvaan haluun sisältyy automaattisesti tieto siitä, miten tavoitteeseen päästään. Meillä on valta tahtoa itsemme helvettiin tai taivaaseen - tässä ja nyt - eikä vasta kuoltuamme. Meitsin pitääkin käydä tarkistamassa ylsivätkö ne tikkaat taivaaseen asti, joilta tulin rymisten alas … jos ylsivät - niin joku taho ajatteli - että meitsi tavoitteli taivaaseen ja oli asiasta erimieltä, kun lähetti ryminällä alas. Vai oliko se alas lähettäminen jonkun kolmannen tahon tavoite lähettää meitsi peräti taivaaseen? No eipäs nyt sekoiteta tavoitetta ja sattumaa ….
Radio Savo uutisoi (3.1.) Rautalammin ja Vesannon kuntien johtoon kuuluvien henkilöiden johtokoulutuksen jatkumisesta vuonna 2008. Tämä on hyvä asia, tämä kuntien johtokoulutus. Todettakoon muuten tässä yhteydessä, että mitäpä on sen helpompaa ”potkia” kuin oman kunnan johtoa olipa se sitten pöydällä tai pöydän alla, olipa siinä sähkövaraus asennossa ON tai OFF???!!!
Iän lisääntyminen ei automaattisesti merkitse viisastumisista, mutta elämän kokemukset näkyvät kaikissa meissä tavalla tai toisella - kuten tikkailla pysymisessäkin. Tästä voisikin heittää ajatuksen tavoitejohtamisesta, joka haastaa uusiutumaan. Sarasvuokin taisi joulun seutuvilla Kuopiossa vieraillessaan puhua tavoitejohtamisesta ... ainakin joku lehti uutisoi siihen suuntaan?
Ymmärrys toisenlaisia ihmisiä kohtaan syntyy, kun ei olla vihamielisiä voittamisen huumassa, vaan kuunnellaan ja nähdään toiset. Silloin ei ole tarve määritellä ja leimata toista ihmistä, vaan voi kunnioittaa hänen maailmaansa ja ajattelutapaansa, mikä se sitten onkaan. On tosi tärkeää olla oma, uutta luova itsensä ja uskoa tavoitteisiinsa.
Sama periaate, joka on luonnossa, on ihmisessä. Jokaisessa olevassa olemassa tilanteessa on jo syntymässä uutta, joka tulee esille aikanaan, ennemmin tai myöhemmin. Tyrnipensaaseenkin tulee oikeaan aikaan lehdet, kukat ja hedelmät. Sen sisällä on aina seuraava uusi vaihe syntymässä. Sitä eivät voi sekoittaa muut kuin ilmastomuutokset tai sen kasvattajalla olevat Roope Ankalle ja Hitlerille tunnusomaiset todellisuuden vastaiset intohimoiset tahtomukset.
Myös intohimoisten todellisuuden vastaisten tahtomusten seurauksia on kaikkien opiskeltava – myös johtamiskoulutuksessa - estääksemme jo etukäteen "tikkailta" tippumisia niin, että TÖMPSÄHTÄÄ.
Hyvää alkanutta Vuotta 2008.
”Useimmat johtohenkilöt eivät oikein uskalla antaa alaistensa kuljettaa palloa. Mutta on hämmästyttävää, miten nopeasti informoitu ja motivoitu ihminen pystyy juoksemaan.”
-Lee Iacocca, amerikkalainen teollisuusjohtaja synt. 1924-
