Toukokuun 27. päivänä 2008
Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks luopi,
sen kutsuu elohon.
Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa.
Puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
hyvyyttäs, Jumala,
ihmeitäs julistaapi
se vuosi vuodelta.
Palaan näiden kirjoitusteni pariin elokuussa 2008. Tiedossa onkin mielenkiintoinen syksy, eikä vähiten sen vuoksi, että kyseessä on kunnallisvaalisyksy ja onhan siellä ehdokaslistassa myös meitsin nimi!!???
HYVÄÄ KESÄÄ!
Toukokuun 18. päivänä 2008
Ketteryys ja herkkyys ovat sanoja, joita kuulee tuon tuosta erilaisissa yhteyksissä – joskus jopa hiukan peruskummallisissakin. Mielestäni sanojen herkkyys ja ketteryys käyttäminen mitä peruskummallisimmissa yhteyksissä on vain hyvä asia, sillä tällä tavalla saadaan uudistettua suomen kielen ”kömpelöitä” sanontoja nykyaikaisemmiksi ja globaaleimmiksi.
Meitsillä on omat perinteiset käsityksensä ketteryydestä ja herkkyydestä. Ketteryys käsitykseni liittyvät piiritasoiseen pikajuoksijamenestykseeni 70–luvulla ja herkkyys siihen, kun meitsin silmäkulmat herähtävät kosteiksi puhuttaessa "menestyksestäni" !!??kiinteistöbisneksessä 90-luvun alkupuolella.
Sitran innovaatiojohtaja Mikko Kosonen antaa Suomelle seiskan ketteryydestä (HS 18.5.): ”Ilman sitä ei saa aikaan isoja muutoksia, jotka edellyttävät julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.” Kosonen kehuu myös Nokiaa herkkyydestä: ”Ilman tätä herkkyyttä Nokia ei olisi koskaan luonut omaa ohjelmisto-osaamistaan."
Uusi suomen kielen sanakirja kuvailee sanaa ketterä = liikkeissään kepeä, notkea, nopea; Vanhus on ikäisekseen ketterä. Kissa kiipesi ketterästi puuhun ja samainen sanakirja kuvailee sanaa herkkä = haaveellinen, tunteellinen, hempeä, hienostunut, ilmeikäs, helposti toimiva, vaivaton, kevyt; Hänellä on herkät kasvot, Herkkä laite, Herkkä innostumaan, Liikkuu herkästi, Herkkä lapsi jne.
Vaalit ja vaalien rahoittajat. Tämä on aihe, joka on noussut viimeaikoina otsikoihin. Monen vaikutusvaltaisen poliitikon rahoittajaksi on paljastunut ryhmä herkkäliikkeisiä liikemiehiä ja tämä on taas tuonut ketteryyttä poliitikoille täsmentelemään vaalirahoituslähteitään.
Kuinkakohan meillä täällä Sisä-Savossa kuntakuvioiden ja kuntayhteistyön ketteryys ja herkkyys toimivat – ja toimivathan ne. Viikolla (vko 20) maakuntalehtemme uutisoi hyvin näyttävästi mm. Suonenjoen kaupungin herkkyydestä liittyä Kuopion kaupunkiin. Toisaalta samassa lehdessä uutisoitiin kuinka ketterästi Sisä-Savon kuntien omistaman terveyskuntayhtymän laajentaminen toimisi Pielaveden ja Keiteleen suuntaan tai tietenkin päinvastoin.
Sinänsä näissä uutisoinneissa ei ollut mitään uutta. Yhtä ketterän herkästi keskustelu kumpaisenkin asian osalta on vellonut jo vähintään vuoden verran, mutta kun tulee päätöksenteon aika … siis aika lunastaa ketterästi annetut herkät puheensa, niin nyt ketteryys onkin kaukana ja herkkyys tulee esiin muodossa ”kun näin on menty vuosikymmeniä ja/tai kunta on aina ollut itsenäinen.” Saattaapa jopa vesi herkästi herähtää silmäkulmaan ja uudistumispäätös jää ketterästi tekemättä.
Vesannon kunnan tonttimarkkinoinnin osalta (Juurikanrannan tontit) voisin todeta ketteryyden ja herkkyyden näyttävä pysyneen vuosikymmenten mukaisessa peruskuvioissaan, jossa ei ole häivähdystäkään nykyaikaisesta, Sitran innovaatiojohtaja Kososen, peräänkuuluttamasta ketteryydestä ja herkkyydestä - valitettavasti.
PARIT AJATUKSET
”On yhtä varmaa kuin ihmeellistä, että totuus ja erehdys ovat peräisin samasta lähteestä. Siksi erehdystä ei useinkaan saa vahingoittaa, koska samalla vahingoittaisi totuutta.”
- Johan Wolfgang von Goethe, saksalainen runoilija, 1749-1832 -
”Ilman innostusta meidän sydämemme parhaatkin voimat uinuvat. Meissä on tappura, joka haluaa kipinöidä.”
- Johan Wolfgang von Goethe -
Toukokuun 11. päivänä 2008
Nyt oli niin kiireinen viikonvaihde, että en ehtinyt kirjoittamaan viikokirjoitelmaani. Palataan viikon päästä asiaan.
"Vuori ja laakso eivät kohtaa, mutta ihmiset kohtaavat."
- Ranskalainen sananlasku -
Toukokuun 4 päivänä 2008
Keskellä kauneinta Suomea, täällä Vesannolla, on mahdollista toteuttaa suomalainen unelma - asua puhtaan luonnon helmassa kävelymatkan päässä palveluista ja järvenrannalla, vieläpä kohtuuhinnalla.
Vesannolta voit ostaa luonnonkauniin omarantaisen tontin - vesi- ja viemäriliittymineen - hintaan jopa alle 20 000 euron. Tonttivaihtoehdot voit katsastaa paikan päällä ja kysyä samalla kunnan palveluista. Tonttikartaston ja hinnaston löydät myös Vesannon kunnan kotisivuilta.
Omarantaiset tontit ovat kooltaan 1 570 – 2 720 neliömetriä hintahaarukassa 18 000 – 27 625 euroa ja hinnat sisältävät vesi- ja viemäriliittymämaksut kunnalle.
Jahka meillä saadaan tämä tonttimarkkinointi - jossakin vaiheessa - täydelle teholle, niin eiköhän niitä uusia pytinkejä ala nousta tänne Vesantojärven rantamaisemiin ja päästään pitämään niitä uusien savujen "savujuhlia" Juurikanrantaan.
Jo lähitulevaisuudessa koti on sellainen työpaikka, jossa liiketoimintamahdollisuudet ovat valtavat. Ohitse on se aika, että kotona vain syödä ja nukuta. Nykynuori vaatii kohta myös asunnoltaan mediariippumatonta vuorovaikutusta. Kotona pitää pystyä käyttämään monipuolisesti jos jonkinlaista laitetta.
Tekesin käynnistämän 90 miljoonan euron Tila-ohjelman tavoitteena on kasvattaa tiloihin liittyvää liiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä lisätä uusien käyttäjätarpeiden ymmärtämistä. Tähän liittyvät myös uusien kotien laitteiden toimintasuunnitelmat.
Missäpä tällaista mediariippumatonta vuorovaikutusta voisi tehdä sen edullisemmin kuin Vesatojärven rannalla – Juurikanrannassa – omassa talossa. Järvinäköalatontin saat 16 020 – 18 000 eurolla, jolloin tonttikoot ovat 1 900 – 2 119 neliömetriä, jossa on hyvät mahdollisuudet tehdä tilojen laitteiden toimintasuunnitelmia.
Siitä vaan valitsemaan tontteja ja rakentamaan tulevaisuuden huonetiloja, joita pitäisikin kehittää aivan uudenlaisesti, ennakkoluulottomasti ja vahvemmin poikkitieteellisesti, monen eri toimialan parhaita kokemuksia yhdistelemällä. Tärkeintä olisikin ottaa huomioon tulevan käyttäjän tarpeet, sillä rakennuksethan suunnitellaan ihmistä varten ja mediariippumattomaan vuorovaikutustilanteeseen.
”Mikään maailmassa ei ole niin vahva kuin idea, jonka aika on koittanut.”
- Victor Hugo, ranskalainen runoilija, 1802-1885 -
