tammikuun 30. päivänä 2009
Kunnallispolitiikka antaa aina aihetta tyytymättömyyteen. Tyytymättömyys on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Varsinkin silloin kun narisijatyytymätön ei kanavoi tyytymättömyyttään toimintaan, vaan keskittyy valittamaan. Tyytymättömän suusta tulee hyvin harvoin rakentavaa ehdotusta.
Nuoremmasta sukupolvesta sanotaan usein ”isot tavoitteet, pieni ego”. Voi olla, että nuoremmat sukupolvet muuttavat ego -ajatteluaan omien arvojensa suuntaan ajatuksella; "me ymmärrämme tulevaisuuden kehitystrendejä ja muokkaamme niistä ihmisille sykähdyttäviä asiakokonaisuuksia – tässä ja nyt".
Nuoremman sukupolven edustajia olisikin nähnyt – useamman - mielellään vesantolaisen kunnallispolitiikan johtopaikoilla. Mutta on toki hyvä juttu se, että heitä on saatu yleensä mukaan kuntapolitiikkaan.
Kun esitän kysymykseni yllättävälle taholle, saatan saada yllättävän vastauksen. Aivotoimintaani avartaa kummasti, kun huomaan, että joku osaa katsoa läpeensä tuttua tilannetta aivan eri kantilta kuin itse katson.
Nykyajan nettisukupolvi ei automaattisesti kunnioita auktoriteetteja, ei sitten alkuunkaan. Eikä tarvitse. Tiedon jakajaa pitää arvostaa enemmän kuin tiedon omaajaa, joka panttaa sitä. Nuoret ovat kehitysoptimisteja.
Johtamisguru Gary Hamel peräänkuuluttaa uudenlaista johtamista, joka kyseenalaistaa huippujohtajien ylivertaisen viisauden. Aivan kuten netissä syntyy – nettisukupolven myötä - uutta tietoa ja innovaatioita vapaaehtoisen yhteistyön varassa, samalla tavalla myös johtavien kuntapäättäjien pitäisi antaa kaikille päätöksentekijöille mahdollisuus osallistua päätöksenteon valmisteluun.
Onkin kiinnostavaa nähdä toteutuuko Hamelin kehitysoptimismi. Hän kun uskoo siihen, että myös perinteisten organisaatioiden johtajajäärät voivat muuttua. Tarvitaan vain avointa keskustelua, kriittisiä kysymyksiä ja uusia toimintatapoja, joihin voi ottaa edistyneemmiltä – nuorelta sukupolvelta – mallia.
Hyviä päättäjiä tarvitaan huonoinakin aikoina. Päättäjäporukan imago on äärimmäisen tärkeä, jos he haluavat olla positiivisesti kiinnostava kohde parhaitten osaajien keskuudessa, siis sen nuoremman nettisukupolven!
PARIT AJATUKSET:
”Arvostakaa nuoria! Miten voitte tietää, ovatko he jonakin päivänä kaikkea sitä, mitä te olette nyt.”
- Konfutse, kiinalainen filosofi, 551-479 e.Kr.
”On onnellista asua perityssä talossa. Tähän onneen liittyy kuitenkin eräs puute: se, että ei ole saanut olla itse rakennuttaja.”
- Wilhelm von Scholz, saksalainen kirjailija, 1874-1969 -
tammikuun 18. päivänä 2009
Meillä Vesannon kunnassa ovat luottamusmiespaikat vielä jakamatta – ovat ainakin lopullista sinettiä vaille valmiit. Niinhän sitä sanotaan monessa yhteydessä – ehkä myös tässä – asia tai työ on aloittamista vaille valmis. Näiden luottamusmiespaikkojen jaon – ainakin johtavien – en voi sanoa olevan aloittamista vaille valmiina, mutta se voin kylläkin sanoa, että valmista ei ole tullut, vaikka on aloitettu.
Ottamatta kantaa kehenkään yksittäiseen vesantolaiseen persoonana saanen todeta, että nykyisin pitää - Vesannollakin - kiinnittää yhä enemmän huomiota luottamushenkilötoiminnassa vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen merkitykseen. Taustalla ovat yhteiskuntamme muutokset ja luottamushenkilöiden yhä kasvavat osaamisvaatimukset.
Elämme palveluyhteiskunnassa, jossa ihmisten persoonallisilla ominaisuuksilla on suuri merkitys – ja se koskee myös poliittisia päättäjiä, niin valtakunnan tasolla, kuin myös meillä täällä Vesannolla. Vuorovaikutustaidoista ja sosiaalisista taidoista on monenlaista hyötyä - liike-elämä on tämän tiedostanut jo hyvin varhain - politiikassa vuorovaikutustaidot on todettu erityisen hyödyllisiksi.
Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot kohottavat luottamushenkilön kompetenssia eli pätevyyttä omalla alallaan. Ne mahdollistavat korkeatasoisen yhteistyövuorovaikutuksen ja luovat yhteenkuuluvuutta ihmisten välille. Ne antavat hyvän pohjan yhteistoiminnalle ja keskinäiselle kanssakäymiselle. Usein vuorovaikutustaitoja pidetään itsestään selvyytenä, ikään kuin jokainen oppisi ne luontaisesti – kuten kävelyn ja puhumisen. Näin ei kuitenkaan näytä olevan!
Lähtökohtana vuorovaikutuksen hedelmälliselle toimivuudelle ovat sosiaalisesti toimiva ympäristö ja ulospäin suuntautuneet persoonallisuudet. Ja juuri tätä - sosiaalisesti toimivaa ympäristöä ja näitä ulospäin suuntautuneita persoonia - me tarvitsemme Vesannon kunnan tulevaisuuden luomisessa, ja tulevia haasteita neuvottelemalla ratkottaessa.
Neuvottelu, se on juuri sitä vuorovaikutusta parhaimmillaan. Neuvottelutyyli on taas riippuvainen neuvottelijan persoonallisuudesta. Neuvottelutyylejä on – varmaan - yhtä monta kun on neuvottelijaakin. Neuvottelutyyleissä sanotaan olevan neljä erilaista päätyyliä: suostutteleva, jämäkkä, vakuuttava ja joustava neuvottelutyyli. Nämä tyylit sisältyvät vuorovaikutuksen peruskategoriassa alistumisen, ystävällisyyden, dominoivan ja aggressiivisuuden kategorioihin (lähde: Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot -kirja)
Jokainen - tai ainakin jokainen, joka pyrkii johtavaan poliittiseen asemaan, siis vallan käyttöön – löytää jostakin edellä mainitusta neuvottelutyylistä itsensä. Jos ei itse löydä, niin kyllä se naapuri löytää!!!!?????
Ja eikun siitä vaan - persoonallisuudet peliin - ja neuvottelemaan vuorovaikutteisen sosiaalisesti!
PARIT AJATUKSET:
” Jos katsot pelkoa silmiin, se iskee sinulle silmää.”
- Venäläinen sananparsi -
” Ehkä on olemassa parempia aikoja, mutta tämä aika on meidän.”
- Jean-Paul Sartre, ranskalainen filosofi ja kirjailija, 1905 -1980 -
”Kaupan avaaminen on helppoa. Vaikeaa on sen aukipitäminen.”
- Kiinalainen sananparsi -
tammikuun 9. päivänä 2009
No, nyt se on sitten tehty ja aivan omakätisesti allekirjoitettu yhtenä allekirjoittajana viidestä ”kunnallisvalituspapru”.
Tämä ”valituspapru” koskee Vesannon kunnanvaltuuston joulun alla (15.12.2008) pidettyä kokousta. Tässä kokouksessa oli hyväksyttävänä mm. Vesannon kunnan talousarvio vuodelle 2009.
Kyllä toki kyseistä kunnallisvalitusta allekirjoittaessani tunsin piston sydämessäni … mutta kirjoitin kuitenkin, kuten lehtijutussa (SS 6.1.2009) olen luvannut.
Valtuustonkokouksessa talousarvion 2009 käsittelyn ”päällä ollessa" valtuutettu Veli teki muutosesityksen talousarvion tekstiosaan (liittyen perusturvahallinnon isäntäkunta-asiaan) niin, että lykätään perusturvan isäntäkuntana aloittavan - Rautalammin kunnan - aloitusajankohtaa vuodella eteenpäin. Siis näin: Rautalammin kunta aloittaa perusturvaisäntäkuntana 1.1.2010 eikä 1.1.2009 kuten budjetin tekstiosassa kirjoitetaan.
Tässä vaiheessa valtuustonpuheenjohtaja Esko totesi valtuutettujen joukossa olevan jäävejä (kuntalaki 52 § 1 mom.) asian käsittelyn suhteen ja niin minut jäävättiin kolmen muun valtuutetun kanssa asian käsittelystä. Todettakoot tässä samalla, että Velin tekemä esitys hävisi äänestyksen jälkeen - puheenjohtaja Eskon - äänen ratkaistessa.
No tässä tämä jääväämisasia siinä yhteydessä ja tähän tyytyminen …. mutta kun hyväksytty kokouspöytäkirja tuli julkisuuteen, niin tämän julkitulleen pöytäkirjan mukaan mm. minut on jäävätty KOKO talousarvion käsittelystä - JA JUURI TÄMÄ TOTAALINEN JÄÄVÄÄMINEN - on se seikka, joka kirvoitti minut allekirjoittamaan kunnallisvalituksen, sillä en yhdy pöytäkirjan mukaiseen päätökseen; olevani jäävi koko talousarvion käsittelyn osalta.
Tässä on tietenkin huomioitava myös se seikka, että valtuutettu Velin esittämä tekstimuutos sattuu koskemaan, juuri tätä, perusturvaisäntäkunta-asian siirtämistä yhdellä vuodella eteenpäin - juuri sitä asiaa - jota myös olen itse esittänyt jo aikaisemmin yhteistyötoimikunnassa ja kunnanhallituksessa. Tosin myös kunnanhallituksessa minut jäävättiin (kl 52 § 1 mom. = yhteisöjäävi) jälkikäteen ja pidettiin asian tiimoilta uusi kokous.
Kuten em. kunnanhallituksen kokouksen päätyttyä - jossa esitykseni HÄVISI isäntäkuntamallin aloittamisen lykkäämisestä vuodella - sanoin tuolloin "kiukkuni" nielenväni (tässä asiassa) ja näin teinkin - muutaman keskustelun ja puhelun jälkeen.
Mutta kun SITTEN tässä valtuuston kokouksessa tulin jäävätyksi koko talousarvion käsittelyn ajaksi (kts. valtuuston 15.12.2008 kokouspöytäkirja 64 §), niin olen katsonut aiheelliseksi laittaa nimeni kunnallisvalitukseen, jonka myötä - toivottavasti - talousarvion käsittelystä jääväämiseni ja samalla myös isäntäkunta-asia tulee uudelleen käsiteltäväksi – jos tulee?
Perusteluna koko näkemykselleni isäntäkuntamallin käyttöönoton lykkäämiselle on ollut yksiselitteisesti se, että; asia on lähes ala-arvoisen huonosti valmisteltu, Rautalammin kunnassa ei ole ko. hallintokunnalla vakinaista asiansaosaavaa johtavaa viranhaltijaa, eikä kuntien yhteinen perusturvahenkilöstöorganisaatio ole puoliksikaan valmis puhumattakaan tukipalveluiden toimimisesta Rautalammin ja Vesannon kuntien välillä. Kuinka henkilöstö jaksaa ja tuntee olonsa motivoituneeksi ja turvalliseksi - kysympähän vaan?
Voin vain - saamani tiedon perusteella - arvailla perusturvapalveluiden toimivuutta kuntalaisiin päin. Perusturvapalveluiden tarjoaminen kuntalaisille on sentään PERUSTEHTÄVÄ perusturvahallintokunnan osalta?
Ja lisäksi, näen tämän ”yhteistyöviritellyn” vain välivaiheena ja ylimääräisenä vaivana molemmille kunnille suurempaan kokonaisuuteen mentäessä, johon olemme lähitulevaisuudessa pakotetut.
Henkilökohtaisesti minulla ei ole ”antipatioita” ketään yksittäistä henkilöä kohtaan ei Rautalammilla eikä Vesannolla.
Kunnallisvalitus, mikä se sitten on?
Valtuuston ja kuntayhtymän päätökseen sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Kunnallisvalitus on tehtävä kirjallisena. Kunnallisvalituksen voi tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös muut asianosaiset ja kunnan jäsenet. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista kirjallisella valituksella lähimmälle hallinto-oikeudelle.
PARIT AJATUKSET:
"Elämä on ihastuttavaa, sitä pitää vain katsoa oikeiden silmälasien läpi."
- Alexander Dumas vanhempi, ranskalainen kirjailija, 1802-1870 -
"Se, että haluaa mielipuolisessa maailmassa olla järkevä, on jo itsessään mielipuolista."
- Voltaire, ranskalainen kirjailija ja filosofi, 1694-1778 -
"Jos jalomielisyyden on oltava täydellistä, sen täytyy sisältää pieni annos kevytmielisyyttä."
- Marie von Edner-Eschenbach, itävaltalainen kertoja, 1830-1916 -
