Olen lukenut, tässä tuonnoin, jonkun filosofin ajatuksia viisaan ja älykkään ihmisen eroavuudesta. Muistelisin tämän filosofin (nimeä en juuri nyt muista, jostain syystä?) ajatuksen - tässä asiassa - menevän jotensakin näin: ”Älykäs ihminen on persoona, joka suoriutuu sellaisesta tilanteesta johon viisas ei edes joudu.”
Pari määritelmää (Wikipedia), jotka määrittelevät
älykkyyttä ja viisautta:
”Älykkyys on hyvin yleinen mielen kyky, joka käsittää kyvyn
järkeillä, suunnitella, ratkaista ongelmia, ajatella käsitteellisesti, ymmärtää
monimutkaisia ajatuksia, oppia nopeasti ja oppia kokemuksesta.”
Älykkyydestä puhuttaessa vilahtelee termit:
-
- loogis-matemaattinen
-
- musikillinen
-
- kielellinen
-
- visuaalis-spatiaalinen --> avaruudellinen päättelykyky
-
- kinestis-liikunnallinen
- - interpersoonallinen --> kyky tulla toimeen ihmisten
kanssa
- intrapersoonallinen --> kyky ymmärtää ja tuntea
itsensäViisas on tiedon suhteen nöyrä. Viisaus on laajasti käyttökelpoista tietoa. ”Viisaus tarkoittaa yleensä kykyä tehdä sellaisia päätöksiä ja tekoja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat - yleisesti hyvän - lopputuloksen.”
Viisaus kuvastaa oppineisuutta, laajoja tietoja, kykyä ajatella ja/tai harkita, mutta termiä käytetään myös uskonnollisena, filosofisena sekä tieteellisenä käsitteenä.
Viisaustutkija Eeva Kallion mukaan viisaus on erittäin harvinainen piirre ihmisessä, moni juuttuu omaan näkökulmaansa, eikä osaa ajatella viisaasti. Kallion mukaan viisaus edellyttää:
-
- korkeatasoista ajattelua
- - tunne-elämän tasapainoa
-
- vahvaa kokemuspohjaa eli elämänkokemusta
-
- kykyä myötätuntoon
-
- eettistä pohdintaa
Puhutaan myös tunneälystä ja systeemiälystä. Kaikilla meillä
on älykkyysprofiilimme, joka on aivan ihka oma - meillä jokaisella. Voinkin
ajatella näin: olisiko meidän hyvä – ainakin joskus – pohtia, varsinkin
työelämän rekrytointitilanteessa: valitaanko tehtävään viisaita ja/tai älykkäitä ihmisiä vs. opettaako
tehtävä - johon valitaan - viisauteen ja/tai älykkyyteen vai valitaanko sitten muuten vaan hyvä tyyppi ajatuksella: ei se, mitä tiedät vaan se, keitä tunnet???!!!
Elikkä: käsittämättömän käsitteellisesti käsitelty käsittämätön käsite, siis se viisauden ja älykkyyden eroavuus :).
Elikkä: käsittämättömän käsitteellisesti käsitelty käsittämätön käsite, siis se viisauden ja älykkyyden eroavuus :).
Juho Kusti Paasikivi (1870-1956) on sanonut: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku." Niinpä, hyvä Juho Kusti!