torstaina, marraskuuta 30, 2017

Yrittäminen on tietotaitoa!

Yritystoiminnan operatiivista toimintaa tarkasteltaessa tuloksen takana on yrityksen tietotaito. Tietotaito – osaaminen on yksi tuotannontekijä siinä missä energia, raaka-aineet, koneet ja pääomakin. Osaaminen on vain se tuotannontekijä joka voi korvata muita tuotannontekijöitä ja jopa itseään. Osaamisen tason noustessa tarvitsemme vähemmän työpanosta, materiaalia ja energiaa.

Jotta tulosta syntyy, tarvitaan osaamisen ja tiedon jatkuvaa käyttöä sekä kykyä muuttaa tämä osaaminen pysyväksi osaksi yritystoimintaa.

Osaaminen on yleensä hajallaan yrityksen toiminnassa, tai se liittyy johonkin henkilöön tai järjestelmään – kenties robottiin. Yrityksessä olevaa osaamista on vaikea mitata, ja siksi se jätetään usein pois vuosikertomuksista, taseista ja raporteista. Mittaamisen hankaluus ei toki tarkoita sitä, että asiaa ei ole olemassa tai ettei sillä ole avainasemaa yrityksen nykyhetkessä tai tulevaisuudessa.

Koneet ja laitteet eivät itsestään tuota – osata käyttää koneita kylläkin. Yrittäjä on vastuussa paitsi yrityksestä, myös osaamistason kehittämisestä. Jotta kehitys ylipäätään olisi mahdollista, yrittäjän on luotava sellainen ilmapiiri, jonka myötä uusiin haasteisiin voidaan hakeutua hallitusti ja kehityslähtöisesti.

Osaaminen kehittyy vain siten, että kyetään vastaanottamaan jatkuvasti uusia haasteita ja siksi on tärkeää saada osaamistason kehityksestä osa yrityksen johtamiskulttuuria. Motivointi on tärkeä osa osaamista korostavaa johtamistapaa.

Osaamisajattelun kautta jokaisen työntekijän on helpompi ymmärtää ja löytää oma paikkansa yrityksen toiminnassa – yksilötasolla meidän jokaisen tehtävänä on kehittää omaa osaamistamme ja myöskin tarjota osaamistamme muiden käytettäväksi päästäksemme yhteiseen päämäärään. Päämäärään pääseminen on yrittäjälle sinällään arkista työtä.

Käsitteenä yrittäjyys liitetään sekä yritystoimintaa, että toisen palveluksessa toimimisen motivaatioon. Yrittäjyys tarkoittaa oman yritystoiminnan harjoittamista – yrittämistä. Toisen palveluksessa toimittaessa on totuttu käyttämään termiä sisäinen yrittäjyys tai yrittävyys. Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa palkkatyötä tekevän työnteon olevan yhtä sitoutunutta, innostunutta ja aloitteellista kuin itse omistamassa yrityksessä toimivan työnteko on.

P.S. Edellisessä blogikirjoituksessani 7. marraskuuta 2017 kritisoin saamaani pysäköintivirhemaksua muuttokuorman kuormauksen yhteydessä Kuopiossa. Tein saamastani pysäköintivirhemaksusta valituksen Kuopion kaupungin pysäköinninvalvojan toimistolle. Valituksen seurauksena maksu poistettiin ja muutettiin huomautukseksi.  Samassa kirjoituksessani valittelin kun Hesari ei tipahda aamuisin postiluukustamme. Nyt tipahtaa ja saan lukea lehteä aamuisin aamukahvipöydässäni. HIENOA!! Asiakaslähtöisyyteni kannatti :)

tiistaina, marraskuuta 07, 2017

Asiakaslähtöisyys on yritysmaailman MANTRA - voidaanko se saavuttaa???

Olen pikkuhiljaa eteläsuomalaistumassa, ainakin jos sitä mitataan muuttokuorman purkamisen ja/tai muuten paikalleen asettautumisen mittarilla.

Muuttokuorman lastaaminen Kuopiossa toi pysäköintivirhemaksun. Pysäköintivirhemaksu ei tietenkään ole omasta mielestäni kovinkaan perusteltu toimenpide Kuopion kaupungin pysäköinninvalvojalta. Muuttokuorman lastaaminen täytyi tehdä pysäköityyn ajoneuvoon ja pysäköinti oli toteutettava paikassa, jossa kuormaaminen onnistui.

Samassa paikassa – jossa sain pysäköintivirhemaksun – pysäköivät myös ko. taloyhtiön jätteiden lastaamisen hoitavat ajoneuvot – onkohan niille laitettu lastaamisen aikana pysäköintivirhemaksulappua tuulilasiin? Oma muuttokuormani näytti - ainakin päälisinpuolin – ”jätekuormalta”, mutta eipäs vaan harhauttanut pysäköinninvalvojaa. Mielestäni, jos jäteautot eivät ole saaneet pysäköintivirhemaksua, niin ko. toimintatapa ei ole tasapuolista ja jos meitä kaikkia tai vain pelkästään minua on ”sakotettu” niin asiakaslähtöisyys ei ole aivan kohdallaan. Tosin olin jo tuolloin siirtänyt henkikirjani pois Kuopiosta, ehkäpä siinä on syy pysäköintivirhemaksun saamiseen.

No toinen, asiakaslähtöinen asiakaskokemukseni, liittyy täällä Järvenpään keskustan alueella Hesarin varhaisjakeluun, eli lehden putoamiseen postiluukustamme. Ajattelin hyvissä ajoin ko. lehdenjakelua ja tein Hesarin asiakaspalveluun jakeluosoitemuutoksen noin viikkoa ennen muuttopäiväämme. Nyt tähän päivään mennessä olisi postiluukustamme pitänyt tipahtaa yksitoista (11) Hesaria, mutta vain kaksi (2) lehteä on varhaisjakeluna tullut. Olen soitellut ja kysellyt lehtien perään. Jakelupäivystyksestä on ylipäätään hyvin vaikeaa ollut tavoittaa ketään puhelimen päähän alle kymmenen (10) minuutin odotusajalla – ei kumpaisenkaan osapuolen, siis jakelun toteuttajan Posti Group Oyj:n tai lehden tilauksen vastaanottaneen Sanoma Oyj:n asiakaspalvelijaa.

Kun olen viimein saanut asiakaspalvelijan vastaamaan, niin he kyllä ovat ystävällisiä ja varmaan tekevät palvelutilanteessa sen minkä pystyvät, siitä KIITOS heille. Eilen ma 6.11. keskustelin lehdenjakelusta neljän (4) eri henkilön kanssa, sekä Posti Group Oyj:n että Sanoma Oyj:n edustajien kanssa ja he pahoittelivat tilannetta ja kertoivat syitä miksi palvelu ei toimi ja lupasivat asian olevan kunnossa tänään ti 7.11. Mutta eipäs vaan  lehteä varhaisjakeluna kuulunut –  ja taas soittorumba päälle. Olisiko tämä sitä asiakaslähtöistä toimintaa kun lehden tilausasiakkaana joudun olemaan näinkin aktiivinen??? Pikkuhiljaa alan tuntea itseni PELLEKSI soitellessani lehtitilaukseni perään. Haluaisin vain lukea aamulla Hesarin uutiset tuoreeltaan – lehti sinällään on ihan OK!

Sanoinkin tänään Sanoma Oyj:n asiakaspalvelijalle: laittakaa Hesarin tilausilmoitukseen teksti, tilatkaa Hesari ja maksakaa tilauksenne, mutta lehteä ette todennäköisesti tule saamaan. Että tämmöstä 😊