Väitöskirjan hyväksyminen?

Tämän tekstin tuottaja Raimo Kovanen:                                                                                          Tänään [ke 14.12. Lapin yliopisto] tehdään päätös tiedekuntaneuvostossa Törhösen "kohuväitöskirjan" hyväksymisestä.

“Tiedekuntaneuvosto arvioi myös väitöstilaisuutta. Myös Törhösen esiintyminen väitöstilaisuudessa ja vastaukset vastaväittäjä Esa Saarisen kysymyksiin ovat herättäneet keskustelua.”

“EI VASTANNUT YHTEENKÄÄN KYSYMYKSEEN”

Tässä ote kustoksen eli väitöstilaisuuden valvojan, Kaarina Määttä, näkemyksestä väitöstilaisuudesta 30.10.2023.

"Väittelijä ei vastannut yhteenkään vastaväittäjän esittämään kysymykseen, vaan hänen puheensa rönsyili ja meni sivuraiteille, eteni sekavasti sinne tänne hapuillen satunnaisesta teemasta toiseen, Määttä sanoo lausunnossaan."

Tässä kontekstissa tuli mieleeni näin sidosryhmäajattelijana seuraava ‘ajatelmani’:

Sidosryhmäosaaminen, mitä se on? Sidosryhmäosaaminen on osa sidosryhmäkompetenssia, jonka ytimessä on kyky yhdistää, omaksua ja hallita monilla yhteiskunnan osa-alueella tarvittavia vuokravaikutustaitoja. Sidosryhmäosaaja hallitsee sidosryhmäajatteluun liittyvän sidosryhmävuoropuhelun, jonka fokuksessa on kysymys:miksi, milloin ja kuinka osa ihmisistä löytää toisia paremmin mahdollisuuksia ja kuinka he osaamistaan osaavat jostain syystä hyödyntää paremmin kuin monet muut omassa sidosryhmätoiminnassaan?

P.S. To iltana [14.12.] tulikin julkisuuteen tieto, että Törhösen väitöskirja [muuttui käsikirjoitukseksi] jäi tiedekuntaneuvostossa yksimielisesti [viisi jäsentä] hyväksymättä.

Biodiversiteettinen tulokulma sopii hyvin talouteen

"Kestävässä sijoittamisessa on uusi rintama, ja se on luonto." HS [28.11] artikkeli: Luonnosta tulee sijoitustrendi, uskoo jättipankinjohtaja. Artikkeli nostaa esille luonnon merkityksen rahoitusmaalimassa" ...,että rahoitusmaalima ei voi toimia ilman hyvinvoivaa luontoa." Kyseinen [artikkeli käsittelee] 'sessio' on RAHOITUSALAN luontoyhteyksiä käsittelevä Finnish Finance Nature Summit tapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa. 

Tapahtuman avaaja oli pääministeri Petteri Orpo ja pääpuhujina esiintyivät mm.  Hollannin keskuspankin kestävän kehityksen johtaja Marc Reinke ja Yhdysvaltalaisen JP Morgan Chase pankin kestävän sijoittamisen johtaja Jennifer Wu. "Wun mukaan JP Morganin kaltaisella suurella varainhoitajalla on valtaa vaikuttaa siihen, miten yritykset elinympäristöjään kohtelevat." 

Olen itse monessa postauksessani ja kirjoittamassa kirjassani lähestynyt 'biodiversiteettista' tulokulmaa talouden näkökulmasta: Yritysten ja organisaatioiden huomioidessaan entistä aktiivisemmin eri sidosryhmien tarpeet ja odotukset on johtanut siihen, että yritysten ja organisaatioiden vastuu ympäristöstä ja yhteiskunnasta nähdään luonnollisena asiana. 

Yrityksiä ei nähdä enää itsenäisinä ympäristöstään erillään olevina toimijoina. Perinteisen, klassisen taloustieteen näkökulmasta yritys on ensisijaisesti vastuussa vain osakkailleen tai muille yrityksen omistajille, jotka odottavat yritykseltä mahdollisimman hyvää tulosta. Sanalla sanoen, pelkästään tämä kapea-alainen perinteinen näkemys ei nykypäivän markkinamekanismin ulkopuolella kannattele yritystä, sillä yrityksillä nähdään olevan paljon valtaa ja velvollisuuksia ja yrityksen katsotaan tämän laajemman modernin vastuunäkemyksen mukaisesti saavan oikeutuksensa toiminnalleen viimekädessä yhteiskunnalta. 

Onkin selvää, että yritys on vastuussa yritystoiminnastaan niin sisäisille sidosryhmilleen  mm. omistajat ja työntekijät, kuin ulkoisille sidosryhmilleen  mm. lähiyhteisöt, asiakkaat, tavarantoimittajat jne.  Yhteiskunnan on pidettävä yhteiskuntavastuunäkemyksen näkökulmasta katsoen yrityksen toimintaa hyväksyttävänä ja hyväksynnän saavuttaminen edellyttää yrityksen liiketoiminnan toteuttamista yhteiskunnan määrittelemän lainsäädännön ja yleisten moraaliarvojen puitteissa.

Kyseinen Hesarin artikkeli ja ennen kaikkea Finnish Finance Nature Summitin pääpuhujat Reinke ja Wu vahvistavat omaa näkemystäni organisaatioiden vastuusta ympäristöstään ja yhteiskunnasta nostaen asia 'fokukseen' hiukan eri tulokulmasta - samaa tarkoittaen.  

Aikasi arvoinen kirja ja kirjasto

KIRJA:

“Alan tilanne on vaikea. Kaikki ilmoittavat olevansa asiasta huolissaan ja mielellään taivastelevat, kuinka kauheaa on ....” Näin kirjoitetaan Talouselämä 39/2003 3.11.2023 uutisessa Kirjan kapinallinen. Artikkeli käsittelee painettujen kirjojen myyntiä. Myynti, joka on laskusuunnassa, jopa siinä määrin, että artikkeliin on sisällytetty kysymys: Milloin painetaan viimeinen kirja? 

Kyseinen lehtiartikkeli kertoo tai pikemminkin artikkelissa haastateltu Kustannusosakeyhtiö Siltalan, toinen kustantajista, Touko Siltala kertoo kuinka ottaa päähän lukion opetusohjelma: “Kaikesta tutkimustiedosta huolimatta opetusohjelmassa ei kirjallisuudella ole sellaista asemaa kuin se hänen mielestään ansaitsisi. Lukiolaisilta edellytetään vaikeiden kokonaisuuksien hallintaa vaikkapa kemiassa ja matematiikassa, mutta jos samaa opiskelijaa vaaditaan lukemaan kokonainen romaani, se on jo julmuutta.”

Artikkelissa lainataan kirjailija Kari Hotakaisen pitämää juhlapuhetta Kustannusosakeyhtiön Siltalan 15-vuotisjuhlassa: “Tällä hetkellä kirja-alalla ei ole kriisi, vaan sota. Ruotsalaisomisteiset BookBeat ja Storytel käyvät avointa hyökkäyssotaa painettua kirjaa vastaan, mutta päinvastoin kuin fyysysessä sodassa, tässä sodassa hyökkääjät käyttävät pehmeitä sanoja. Suurten kustantamoiden toimitusjohtajat ovat aika ajoin nousseet juoksuhaudoistaan eli tammisten pöytiensä takaa ja lausuneet, että painettu kirja ja äänikirja tukevat toisiaan. Näitä lausuntoja he ovat antaneet ohjusiskuissa tuhoutuneiden kirjakauppojen raunioilta.”

Wikipedia avaa kirjan olemuksen seuraavasti: 

“Kirja on nidos paperiarkkeja, joissa on painettu tekstiä tai kuvia, tai sen muotoisena ilmestynyt kirjallinen tuote. 

 

Kirjoja voidaan julkaista myös sähköisessä muodossa ja äänikirjoina.”

Vuoden 2023 alussa Suomessa oli 138 kirjakauppaa, Ruotsissa 300 ja pienimmissä kylissä Keski-Euroopassa on oma kirjakauppansa jokaisessa. Kirjakauppaliiton mukaan äänikirjamarkkinat kasvoivat Suomessa 16 prosenttia kun painettujen kirjojen kuluttajamyynti kirjakaupoissa laski 8,9 prosenttia ja tietokirjojen myynti 18 prosenttia. [lähde: ko.artikkeli].

Talouselämä -lehden artikkelissa ei käsitellä aihetta kirjasto, mutta tässä käsitellään :). 

KIRJASTO:       

Wikipedia sanoo kirjastosta: 'Kirjasto on yleiseen käyttöön tarkoitettu tila, kokoelma kirjoja, lehtiä ja lainattavia tavaroita sekä palveluja. Kirjojen lisäksi kirjastossa voidaan säilyttää esimerkiksi käsikirjoituksia, karttoja, äänitteitä ja kausijulkaisuja. Nykyään kirjastojen kokoelmat muodostuvat sekä painetusta aineistosta että verkossa käytettävistä palveluista, sillä kirjastot voivat hankkia käyttöoikeuksia ja lisenssejä erilaisiin aineistoihin tai tietokantoihin asiakkaittensa käyttöön. Kirjastot voivat myös avustaa asiakkaitaan tiedonhankinnassa tai järjestää vapaasti saatavilla olevaa aineistoa helposti käytettäväksi. Kirjastot pyrkivät takamaan tasa-arvoisen pääsyn tietoon ja edistävät informaatiolukutaitoa arjessa ja työelämässä.´ 

Suomessa on [v. 2021] 280 pääkirjastoa, 437 sivukirjastoa, 11 laitoskirjastoa ja 128 kirjastoautoa.

Kirjastoissa ensimmäiset tekstit on tallennettu savitauluille esim. Aleksandrian kirjasto [Egypti], joka on perustettu 305-285 eaa Ptolemaios I:n hallitusaikaan. Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto oli Vaasan Luku-seuran kirjasto vuonna 1794. 

Nykyisessä kotikunnassani, Kirkkonummi, on todella moderni kirjasto Fyyri, valmistunut 2020. 

Fyyristä löytyy monipuolisesti kauno- ja tietokirjallisuutta eri aihepiireistä sekä äänikirjoja, elokuvia, musiikkia ja sanoma- ja aikakausilehtiä. Kirjasto tarjoaa 'tavanomaisten' kirjastopalveluiden lisäksi kulttuuriin-, viihteeseen-, tilapalveluihin ja monen moiseen muuhun kuntalaisten hyväksi/viihtyisyydeksi järjestettyjä tapahtumia ja ajankohtaistilaisuuksia.

Olen ollut kautta-aikojen kohtuullisen 'tarmokas' kirjastopalveluiden kuluttaja monella eri tavalla; työn, harrastusten, opiskelun, kuntapäättäjän yms. näkökulmasta.

Tässä pitämäni tervehdyspuhe 14.10.2010 Vesannon kirjastolaitoksen 130 -vuotisjuhlassa, ollessani tuolloin kotikuntani sivistyslautakunnan puheenjohtaja.

  

Toivotan Teidät kaikki tervetulleiksi Vesannon kunnankirjaston 130 vuotisjuhlaan ajatuksella: Mennyt työntää ja velvoittaa. Tuleva vetää ja innostaa. 

Kirjasto on tiedon ja elämysten lähde. Se luo kuntalaisille edellytyksiä rikkaaseen ja virikkeiseen elämään koulutuksessa, työssä ja vapaa-aikana. Tässä tarkoituksessa kirjasto tarjoaa meille käyttöömme tiloja, aineistoa, asiantuntijapalveluja ja pääsyn tietoverkkoihin. 

Vesannon kunnan kirjasto – kunnallinen kirjasto - on perustettu vuonna 1880 ja se on alkujaan sijainnut kirkonkylän kansakoululla, sittemmin kunnantuvalla, vuonna 1966 kirjasto siirtyi uuteen koulurakennukseen Koulutielle ja vuodesta 2008 alkaen se sijaitsee - otollisella paikalla, viihtyisissä ja avarissa tiloissa - kyläraitin varrella aivan ydinkeskustassa Säästökulman talossa. 

Tosin kirjastohistoriamme pitkäaikaisimman kirjastohoitajan xxxxxx tekemän selvitystyön mukaan Vesannon kappeliseurakunta perusti lainakirjastoseuran vuonna 1865 – käytettävissä ei ole tarkkaa tietoa siitä mitä lainakirjastoseuran toiminnassa tapahtui yli kolmen vuosikymmenen aikana. 

Vuonna 1998 uudistettu kirjastolaki määrittelee kirjastotyön seuraavasti: 

Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Mutta kirjasto on myös merkittävä lasten ja nuorten kulttuurin keskus. Sen kautta he voivat saada kontaktin moniin taidemuotoihin, kirjallisuuteen, musiikkiin, elokuvaan, kuvataiteisiin jne. 

Kirjastolaitoksen tehtävänä on luoda edellytykset kuntalaisten opiskelulle, taiteen ja kirjallisuuden harrastukselle, tyydyttää tiedon ja virkistyksen tarvetta sekä edistää omaehtoista kulttuuritoimintaa ja kulttuuri- perinteen säilyttämistä. 

Mielestäni yksi Vesannon kunnankirjaston erityistehtävistä voisi olla kirjaston kehittäminen kunnan tietopalvelukeskukseksi – jota se jossain muodossa jo onkin! 

Tämän päivän sana on digitaalinen – kaiken pitäisi olla digitaalista tai vähintään joka taloudessa pitää olla digiboksi – sisäinen tai ulkoinen. Täällä kirjastomaailmassa kaikenlaisia "bokseja" on varmaan ollut jo vuosikausia, nykyään puhutaan vuolaasti myös digitaalisesta kirjastosta. 

On olemassa suomalainen versio digitaalisen kirjaston määritelmästä ja se tarkoittaa jotakin seuravanlaista:

Digitaalinen kirjasto edistää tiedon ja kulttuuriperinnön saatavuutta verkossa. Digitaalinen kirjasto tuottaa ja kerää, hallinnoi sekä säilyttää digitaalisia sisältöjä̈ ja tarjoaa niistä̈ palveluita asiakaslähtöisesti, suunnitelmallisesti ja laadultaan mitattavasti. - Siinä se määritelmä, mitäs ihmeellistä ja uutta siinä sitten on tämänpäiväiseen Vesannon kunnan kirjastopalveluun verrattuna - no ehkäpä se sana digitaalinen eipä juuri mitään muuta? Digitaalinen, analoginen tai manuaalinen - Vesannon kunnankirjasto on joka tapauksessa lunastanut paikkansa kuntalaisten keskuudessa, sillä kirjastosta lainataan lähes 15 lainausta asukasta kohti vuodessa ja kävijöitä on vuositasolla noin kymmenen kertaa jokaista kuntalaista kohti. Kuntalaisista noin 40 % on kirjaston lainaajia. Kesäasukkaat ja muut lainaajat ovat tietenkin edellä mainittujen lukujen lisäksi. 

Niin se digitaalisuuskin on Vesannon kunnankirjaston arkipäivää jo nyt ja lähitulevaisuudessa. Kuten televisiomainoksessakin sanotaan: Sivistys siirtyy - käykää kirjastossa. Siis täällä tiedon ja elämysten lähteellä. 

Talouselämä -lehden artikkelissa kysytään kustannusveljeksiltä Touko ja Aleksi Siltala'lta ydinkysymys, säilyykö painettu kirja? “Varmasti säilyy, veljekset nyökkäilevät.”

Kysyn itseltäni, säilyykö kirjastot? Varmasti säilyy, nyökkään kysymykseeni. Palveluiden muoto ja valikoima kehittyvät ja muuttavat ajan tarpeiden mukaan - aikasi arvoinen kirja ja kirjasto. 

Posti - Polman - Sidosryhmät

Tekstin tuottaja Raimo Kovanen:                                                                                               HS [24.9.]  'Vähemmän pahaa on edelleen pahaa' haastatellaan Unileverin pitkäaikaista [2008-2018] pääjohtaja Paul Polmania, joka vieraili suomessa Posti Oyj:n kutsumana.

Polman nostaa haastattelussa 'fokukseen' yhdysvaltalaisen Nobelisti, taloustieteilijän, kapitalismin supertähden, Milton Friedmanin [1912-2006]. Friedmanille jaettiin Ruotsin keskuspankin Alfred Nobelin muistopalkinto vuonna 1976 saavutuksistaan kulutusanalyysin, rahahistorian ja -teorian aloilla, kuin myös vakautuspolitiikan vaikeuksien osoittamisesta.

Friedmanin teoksista 'Kapitalismi ja vapaus' [1962] ja 'Vapaus valita' [1980, kirjoittajina mainitaan myös Rose D. Friedman] ovat olleet varsinkin suuren yleisön suosiossa. Hänen ajatuksensa ovat vaikuttaneet konservatiivisiin ja libertaristisiin liikkeisiin - varsinkin Yhdysvalloissa. Friedmanin puolusti 'vahvasti' liberalismia ja yksilön vapauksia.

Haastattelussaan Polman viittaa Fridmanin, ehkä kuuluisampaan, ajatukseen –> yritysten ainoa tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Tähän Polman toteaa: 'En usko, että Friedman tekisi samanlaista päätelmää nyt kuin 50 vuotta sitten. Maailma oli erilainen. Yritykset olivat  paikallisempia ja valtioiden hallinnot erilaisia.'

Olen kirjoittanut [julkaistu ainakin Keski-Uusimaa lehdessä] 23 syyskuuta 2019 otsikolla Huomioiko Posti päätöksenteossaan riittävästi sidosryhmiään [mm. seuraavaa]:                                            Perinteisen, klassisen taloustieteen näkökulmasta yritys on ensisijaisesti vastuussa vain osakkailleen tai muille yrityksen omistajille, jotka odottavat yritykseltä mahdollisimman hyvää taloudellista tulosta. Tämä kapea-alainen perinteinen näkemys on saanut rinnalleen laajemman ja modernimman näkemyksen, koska klassinen näkemys ei nykypäivän markkinamekanismin ulkopuolella kannattele yrityksiä, ei varsinkaan Postin kaltaisia yhteiskunnan omistamia yrityksiä, joilla nähdään olevan paljon valtaa ja velvollisuuksia. Postin katsotaan tämän laajemman modernin vastuunäkemyksen mukaisesti saavan oikeutuksensa toiminnalleen viimekädessä yhteiskunnalta. Tästä syystä Postin toimintaa voidaankin lähestyä ajatuksella: Sidosryhmiä on tärkeää johtaa eettisesti oikein. Sosiaalinen vastuu saattaa joskus jäädä vähemmälle huomiolle, kun yritykset saattavat helposti nähdä sen kuuluvan yhteiskunnalle. Yritysjohdon, etenkin ylimmän johdon, pitää viimeistään ymmärtää globaaliin toimintaa liittyvät seikat mm. mitkä asiat sidosryhmiä kiinnostavat, liikuttavat ja pelottavat? Yritysjohdon on tunnistettava niiden vaikutus liiketoimintaan!  

Polman on samoilla 'mietteillä' kertomassa Posti Oyj:lle samaa tarinaa, jonka olen kertonut neljä [4] vuotta sitten - Hups! minähän en olekaan hollantilainen Unileverin-X pääjohtaja :)  

Avoimen väylän kautta tohtoriksi

Luettuani HS [28.8.] Mielipideosastolta johtaja Jukka Lerkkasen [Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto] tekstin 'Avoimen väylä ei ole oikotie' päätin kertoa tämän oman tarinani.

Keskikoulumenestykseni [Vesannon keskikoulu] oli vähän kehnonlainen enkä voinut kuvitellakaan pääseväni lukioon. Hakeuduin vuosia myöhemmin kauppaopistoon [Kuopion kauppaopisto], joka meni vähän niin kuin meni - ei ainakaan hyvin.

Tulin 15.10.2000 valittua työtehtävään [PSA/Sakky], jossa vaadittiin ylempää korkeakoulututkintoa, joka oli suoritettava kolmen vuoden sisällä valinnastani. 

Nyt oli motivaatiota opiskeluun, sillä olin aloittanut avoimessa opiskeluni tammikuussa 1999. Suoritin elämäni ensimmäisen yliopisto-opintomerkinnän opintorekisteriini 26.2.1999/T3 [Kuopion avoin].

Kauppatieteiden kandin tutkinnon suoritin marraskuussa 2003 ja Kauppatieteiden maisterin tutkinnon 16.12.2003 [molemmat Jyväskylän yliopisto]. Siis tarvitsin jatkoaikaa työhöni liittyvään opintovaatimusteni täyttymiseen vajaat kaksi kuukautta. Kaikki opiskeluni tapahtui työnohessa alkujaan avoimessa yliopistossa.

Innostuin jatko-opiskelemaan ja suoritin tohtorin tutkinnon 30.12.2016 [Itä-Suomen yliopisto]. Kaikki tämä yliopisto-opiskeluni on lähtenyt liikkeelle AVOIMEN YLIOPISTON antamasta mahdollisuudesta, mahdollisuudesta joka kohdallani on ollut 'onnenpotku' mutta hyvin vaativa sellainen - kyllä kannatti, suosittelen.

Raimo Kovanen, PhD                                                                       Vesanto/Kirkkonummi 

------------

Olen lähettänyt tekstin 28.8. HS Mielipide -osastolle julkaistavaksi, saa nähdä .....

Palvelutarjooman johtaminen - organisaation toimivuus - sote-uudistus

HS [31.5] Vieraskynä: "Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen tavoitteena on, että Suomi tarjoaa saumattomasti yhdessä toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut: Ihminen saa tarvittaessa samassa tilanteessa apua ja tukea sekä sosiaalialan että terveysalan ammattilaisilta. Uudistuksella on myös tähdätty sote -sektorin kustannusten hillitsemiseen." Näin kirjoittaa THL:n johtava tutkija Vieraskynätekstissään.

Yhtenä THL:n lakisääteisenä tehtävänä on laatija asiantuntija-arvio sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuudesta [ko. arviota, 34 sivua, ei  erikseen mainita Vieraskynätekstissä]. 

THL:n asiantuntija-arvion tilannekuva vuoden 2023 aloittaneiden hyvinvointialueiden tähtötilanteesta: Arviossa tarkastellaan väestön palvelutarvetta, hyvinvointialueiden hallinnollista ja toiminnallista rakentumista sekä ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta ja riittävyyttä. Arvioinnin kohteena ovat lisäksi palvelujen integraation nykytila ja kehittämistoimet, yhdenvertaisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kehitys ja rahoitus. Sosiaali- ja terveydenhuollon nykytilaa arvioidaan soveltuvin osin suhteessa myös valtioneuvoston vuosille 2023-2026 vahvistamiin valtakunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon strategisiin tavoitteisiin.

Arvioinnista on tuotettu kaikkiaan 34 sivuinen arviointiraportti, josta nostan tässä esiin Talousarviot vuodelle 2023 alijäämäisiä -tekstiosuuden: 

Hyvinvointialueiden talousarviot vuodelle 2023 on laadittu Pohjois-Savoa lukuun ottamatta alijäämäisiksi. Alueiden yhteenlaskettu alijäämä on noin 860 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmien mukaan tasapaino kuitenkin saavutetaan pääosin vuosina 2024–2025.

" Vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä hallitus on esittänyt alueiden rahoituksen vahvistamista yhteensä 500 miljoonalla eurolla. Rahoituksesta 150 miljoonaa euroa olisi ennakkomaksua vuonna 2024 maksettavasta rahoituksen korjauserästä", joka kokonaisuudessaan kattanee merkittävän osan arvioidusta alijäämästä. 

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat ry on arvioinut palkkojen harmonisoinnin nostavan työvoimakustannuksia noin 6 prosenttia. Maakunnallisesti aiemmin järjestäytyneillä alueilla, kuten Etelä-Karjalassa, palkkojen harmonisointi on jo toteutettu, mutta osalla se on vielä kesken. Vastaavasti palkkojen harmonisointi on vasta alkamassa alueilla, joissa palvelut on aiemmin järjestetty hajautuneesti, kuten Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Länsi-Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Nyt kun sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueiden [21 aluetta] käynnistymisestä on kulunut viisi kuukautta näyttäisi näin palveluiden käyttäjien näkökulmasta [lähde: median seuraaminen, ei tutkittua tietoa?] tulevan vastaan koko lailla paljon palveluiden heikentymisiä - verrattaessa tilannetta aikaan ennen uudistusta. Toki parannuksiakin on, jotka eivät nouse "parrasvaloihin" samalla tavoin, koska niitä pidetään luonnollisina kehitystavoitteiden toteutumisina. Johtopäätöksenä edellisestä voin vetää ajatuksen: Rahoituksen alijäämäisyys tuntuu palveluita tarvitsevien arjessa.

Vaikka hyvinvointialueiden järjestämät palvelut ovat julkisia [jopa lakisääteisiä, sosiaali- ja  terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen]: perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, hammashoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut ja ikääntyneiden asumispalvelut --> palveluiden järjestäjien organisatooriset ongelma kumpuavat esiin. Vaikka niukkuutta rahasta on, on organisaatioiden sopeutettava ITSE tilanne tasapainoon; palvelun tuottaminen palvelutarjoomaa johtamalla toimin.

Palvelutarjonnan johtaminen vaatii toimienpiteitä. Palvelutarjonnan johtaminen edellyttää keskittymistä olennaiseen --> edellyttää itsekuria - siis äärimmäistä itsekuria palvelutarjonnan johtamisessa. Asiakkaan tarpeiden perinpohjainen ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, tältä pohjalta pystytään määrittelemään asiakkaan tarvitsema palvelu ja sen saavutettavuus - arvon tuottaminen. Palvelutarjoomassa ydinpalvelu on se, joka ratkaisee asiakkaan ongelman tyydyttämällä asiakkaan tarpeet. 

Hyvinvointialueen johtajat ovat palvelutarjooman johtamisessa ja sen onnistumisessa avainasemassa - ei pelkästään raha. On itsestään selvää, että tässä kombossa hyvinvointialueen johtaja on koko “orkesterin” tärkein henkilö ja tämä ´tärkein henkilö´ osoittaa palvelujtarjoomaa johtaessaan kuinka hyvinvointialueen hallitus on onnistunut `tärkeimmässä päätöksessään/valinnassaan/valintaesityksessään` valittaessa hyvinvointialueelle johtajaa. 

YRITYKSEN SUHDE YMPÄRISTÖÖN

Yrityksen osa-alueet ja ominaisuudet luokitellaan vahvuuksiin ja heikkouksiin sen mukaan, kuinka ne yrityksessä ovat suhteessa kilpailijoihin. Kysymys ei siis ole niinkään absoluuttisista, vaan suhteellisista vahvuuksista ja heikkouksista. Yrityksen toimintaympäristö ja siellä olevat seikat tarjoavat mahdollisuuksia ja toisaalta muodostavat uhkatekijöitä.

Onko yrityksessänne vahvuuksia vai heikkouksia?

HUOM! Sama asia saattaa osaltaan olla vahvuus, osaltaan heikkous.

Seuraavana on luettelo harkittavista asioista pohjaksi vahvuus - heikkous luokittelulle. Luettelo ei pyri olemaan täydellinen, mutta ohjannee ajattelua oikeaan suuntaan.

SIIS     

            .... paneudu tekemiseen kunnolla,                                           

            .... keskity oleellisiin kysymyksiin, 

            .... tarkastele kriittisesti ja

            .... erota syyt ja seuraukset toisistaan.

* Toiminnan fyysiset puitteet

sijainti, toimitilat, konekanta

* Taloudellinen asema

maksuvalmius, vakavaraisuus, vakuudet

* Yrityksessä oleva osaaminen

sidosryhmäosaaminen, vuorovaikutustaidot, johtamistaidot, markkinointitaidot, tuotanto-osaaminen, materiaalihallinnon osaaminen, tuotekehitysosaaminen, palvelutarjooman johtaminen, taloushallinnon osaaminen, lakiasioiden hallinta, henkilöstöasioiden hallinta, inklusiivisuuden hallinta,

* Yrityksen ilmapiiri                                                                                                                usko/luottamus yritykseen, kehittymishalu, kehittymiskyky, motivoituneisuus, myönteisyys, sitoutuneisuus, vastuullisuus

* Tuotteet/palvelut

ajanmukisuus, tekninen valmius, muodikkuus, soveltuvuus asiakkaiden tarpeisiin

* Markkinointi

asema markkinoilla, tieto/tuntemus markkinoista, myyntiorganisaatio, jakelukanavat, myynnin apuvälineet, myynnin edistäminen, suhdetoiminta, markkinoinnin suunnittelu

* Tuotanto

layout = toimitilajärjestelyt, tuotantosuunnittelu, tuotannon ohjaus ja valvonta, työmenetelmät, välineet, apulaitteet, huolto, kunnossapito

* Materiaalitoiminnot

Ostot; ostopaikat, ostomäärät, ostosopimukset, ostojen organisointi, ostoehdot. Logistiikka; varastojen hoito, varaston koko ja palvelukyky, varastoseuranta, varastotilat, varastokirjanpito, apuvälineet, kuljetuskalusto, kuljetustapa, kuljetusten hallinta

* Talous/hallinto

kirjanpito, palkkalaskenta, veroasiat, hinnoittelu, tarjouslaskenta, jälkilaskenta, budjetointi, toimistorutiinit, perintä, sopimusasiat, tuotekohtainen laskenta

* Henkilöstöasiat

henkilöstöpolitiikka, henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen, henkilöstöpalvelut, tiedottaminen, palkkaus, henkilöstön kehittämien

* Johto/organisaatio

johto-/avainhenkilöiden tausta, organisaation toimivuus, näkemys yrityksestä ja sen tulevaisuudesta, ajankäyttö, yrityssuunnittelu, johtamisstrategia

* Yrityskuva/imago/brändi

yrityksen toimintakyky, laatu [tekninen/toiminnallinen], luotettavuus, vastuullisuus, inklusiivisuus

Entäpä yrityksen mahdollisuudet ja uhkatekijät, kumpaan ryhmään kuuluvat ...

- kysynnän ja yleisen toiminnan kehitys

- lainsäädäntö; tulossa olevat lait, lakimuutokset

- yleinen mielipide, ihmisten arvostusten muutokset

- uusien kilpailijoiden ilmestyminen, nykyisten kilpailijoiden vetäytyminen, omistaja- ja sukupolvenvaihdokset

- muoti ja trendi muutokset

- uudet markkina-alueet ja/tai uudet käyttäjäryhmät

- uudet tuotteet ja/tai palvelut

- markkina-asema, kilpailijoiden toimenpiteet, asiakassuhteet

- suhteet sidosryhmiin; rahoittajat, tavarantoimittajat, julkinen valta, ympäristö - työvoima; saatavuus, pysyvyys

- teknologian kehittyminen; uudet tekniikat, automaatiokehitys

- yrityksen johto/avainhenkilöt; terveys, yrityksen jättäminen, onnettomuudet, yleensä henkilöstöriskit

- toiminnan, palvelun ja tuotteiden laatu, sekä toimituskyky suhteessa kilpailijoihin ja asemoituminen markkinoilla

- yrityskuva

- asiakkaan neuvotteluvoima; ollaanko onnistuttu sitomaan asiakkaat vai onko asiakas onnistunut sitomaan meidät, onko riippuvuuden aikaansaaminen mahdollista?

- tavarantoimittajien neuvotteluvoima; ollaanko riippuvaisia jostain tai joistain tavarantoimittajasta [=munat yhdessä korissa], onko aina olemassa vaihtoehtoisia ostopaikkoja

HUOM! sama asia saattaa osaltaan tarjota mahdollisuuksia, mutta voi myös sisältää uhkia