Yritysmaailma vaatii jatkuvaa muutosta - vain muutos on pysyvää

Ajattelen muutoksen onnistumisen fokuksessa olevan yrityskulttuurin ja siltä kautta tapahtuvan muutoksen. Kun yritysjohtajat haluavat muuttaa yritystä/yrityskulttuuria on heidän muutoksen moottoreina (=esikuvapersoonina) itse, omalla toiminnallaan ja esimerkillään, heijastettava muutosta – ja luotava esikuvaa siitä millaisena he itse haluavat nähdä tulevaisuudessa johtamansa yrityksen ja sen yrityskulttuurin.

Vanhemman sukupolven johtajista – aika moni – kietoutuu vanhaan ajattelutapaan: ”Meillä on vastaukset kaikkiin muutostarpeisiimme, emme lioin tarvitse ulkopuolisia mielipiteitä.”

Nykyajassa johtajan on oltava suora ja hänen on kehdattava sanoa, jos ei tiedä.  Johtajan on luotava maaperä, josta yrityksen henkilöstö voi ponnistaa omaa työsuoritustaan tehdessään. Johtajat keskustelevat sosiaalisessa mediassa ja tulevat ”kasvollisiksi” persooniksi – tulee tunne ”minähän tunnen hänet”. Johtajan on laitettava itsensä peliin ja hänen on kokoajan luotava sitä ilmapiiriä ja sitä yrityskulttuurimuutosta, jota hän tavoittelee.

Johtajan tehtävä yrityskulttuurimuutoksen vetäjänä on haastavaa, mutta myös antoisaa. Yrityskulttuurimuutoksessa on myös sallittava ympäristö, jossa ihmiset voivat kunniakkaasti epäonnistua. Kun tulee virhe, jumaloidaan virhettä ja nostetaan tehty virhe ”jalustalle” – otetaan virheestä kaikki irti ja opitaan siitä – annetaan mahdollisuus kokeilukulttuurille.

Erityisesti kokeilukulttuuria tarkoittava – ”Lean enterprise” –käsite keskittyy innovaatioyrityksen rakentamiseen leanin ja ketterien menetelmien keinoin. Se kattaa yritystoiminnan businessmallit, samoin kuin kaikki muut yrityksen osa-alueet ja toimintatavat henkilöstöpolitiikkaa ja taloutta myöten. Tällä tavoin voidaan luoda kokonaisuuksia ja samalla jotain uutta – uutta yrityskulttuuria.

On ajateltava näin: omaa tietoaan ei voi suojata panttaamalla tietoaan - tieto on yksinkertaisesti tehty jaettavaksi. On hyvä tapa oppia toisten arvomaailmaa ja ajattelua. Laajentaa samalla omaa ajatteluaan ja pystyä näin vastaamaan paremmin yrityskulttuurin muutoksesta.

Presidentti Obama muistutti jäähyväispuheessaan: ”että muutos onnistuu vain, kun tavalliset ihmiset ottavat osaa ja ryhtyvät toimeen.”

Siis muutos ei ole mikään automaattinen toiminto. Voin helposti yhtyä Obama puheeseen kuin myös Mike Murdock’in ajatukseen: ”et koskaan tule muuttamaan elämääsi, ellet muuta jotain mitä teet päivittäin.”

Kuopio kotikaupunkina

24.4.2017
Kuopioon muutto 2016

Nyt vuotta myöhemmin moni asia on toisin, mutta entistäkin on jäljellä. Kun vuosi sitten tulimme myyneeksi Pappilan Wanhan Navetan, tuon navetan, joka oli ollut kotimme Vesannolla pidempään kuin ensimmäisen vuosikymmenen – navetta on toki muutettu nykyajan vaatimustasoa myötäileväksi omakotitaloksi, joka sijaitsee Vesanto-järven rannalla.

Omakotitalomme myynnin myötä keväällä 2016 muutimme kerrostaloon Kuopioon satama-alueelle ja vielä toinen muutto saman vuoden elokuun lopulla, niin ikään, kerrostaloon Satama-Väinölänniemi alueelle. Kallavesinäkymät molemmista asunnosta, siis lähijärvi vaihtui Vesanto-järvestä Kallavedeksi - järvinäkymä säilyi.  Tekemämme ratkaisun näemme hyvänä vielä – näin - vuosi jälkeen muuton. Muutot sinällään olivat kokolailla mieleenpainuvia – vaatien sekä henkistä, että fyysistä ponnistelua. Olemme molemmat vesantolaissyntyisiä ja asuneet pisimpään juuri Vesannolla. Ei lähtö Vesannolta ollut mitenkään itsestäänselvyys, mutta ei muutto Kuopioon tuntunut myöskään mitenkään kaukaiselta.

Työmatkat pyörähtivät vaimon kanssa täysin eritahtisiksi tai paremmin roolit vaihtuivat ja pendelöinti, eli kuntarajat ylittävä sukkulointi kodin ja työpaikan välillä jatkuu perheessämme. Jatkuu toisin kuin aikaisemmin: kuljettajaroolit puolisoiden välillä vaihtuivat, kuten myös ajosuunta välillä Kuopio-Vesanto vaihtui päinvastaiseksi Soilin aloittaessa ajaa työmatkaa Kuopio-Vesanto-Kuopio, kun taas minä olen työssä kotipaikkakunnallamme. Molempien työpaikat säilyivät ennallaan.

Suomessa tehdään päivittäin yli 2,4 miljoonaa työmatkaa. Noin kolmasosa työmatkoista – 760 000  – suuntautuu asuinkunnan ulkopuolelle. Voin vain veikkailla mitä sote- ja maakuntauudistuksen myötä tapahtuu pendelöinnille. Veikkaukseni on: pendelöinti lisääntyy ja työmatkoja tehdään entistä enemmän naapurikuntiin ja sitä kauemmaksikin tehtävien työmatkojen määrän näkisin kasvavan entisestään.

Liikenneviraston selvityksen (2013) mukaan 75 prosenttia työmatkojen kilometreistä taittuu omalla autolla, 22 prosenttia julkisilla liikennevälineillä ja vai kolme prosenttia kävellen tai polkupyörällä. Osa vaihtaa paikkakuntaa pysyvästi työn takia, osa on valmis pitkään työmatkaan työllistyäkseen.

Olemme varmaan jonkinlaisia tilastomuuttujia, sillä kummankaan meidän työpaikat eivät ole vaihtuneet, vaikka olemme vaihtaneet paikkakuntaa ja toinen käy työssä kotipaikkakunnalla kuten ennenkin ja perheessämme pendelöinti jatkuu - silti moni asia on toisin.