tiistaina, tammikuuta 01, 2019

Digimaailma on hyvä brändäämään?

Tänään mennään vuoden 2019 ensimmäistä päivää. Lämpömittari näyttää + 3 astetta ja sataa pelkkää vettä.  Nopeasti ne ilmat/säät muuttuvat. Nykyaikana olemme saaneet tottua nopeisiin muutoksiin muutenkin elämässä, eikä vaan pelkästään säihin liittyen.

Hiukan peruutuspeiliin kurkatessani ja ajatellessani mennyttä vuotta voin todeta muutoksia muutosten perään löytyvän läheltä ja kaukaa. Muutokset koskettelevat omaa elämää, mutta yhtä lailla koko yhteiskuntaa. Yleensä vuoden vaihteessa tulee monia muutoksia, jotka säätelevät ja kenties rajoittavat elämäämme enemmän kuin päättynyt vuosi on tehnyt.

Muutoksista moni asia liittyy tavalla tai toisella teknologiaan ja sen hyödyntämiseen.  Monessa yhteydessä puhutaan nollaviiveyhteiskunnasta. Nollaviiveyhteiskunnassa asiointi muuttuu reaaliaikaiseksi, kun meille kansalaisille avataan Internetin kautta suoraan pääsy palveluntarjoajan tietokantoihin.  Yksi tällainen ”kokeilu” oli Trafi´lla (= nyk. Traficom) loppuvuodesta? Ei tainnut mennä oikein putkeen, ei ainakaan kaikilta osin – not in all respects!

No, tuulta päin - vaikka kantapäät edellä - vai oliko se - vaikka kantapään kautta? Se ja sama. Minulle tämä on lähes elämäntapa (tuulta päin meneminen), ja ehkä juuri tämä tekee elämästäni mielenkiintoisen ja rikkaan (=luetaan elämän rikkaus). Elämän rikkaus tarkoittaa tässä yhteydessä haastavaa itsensä brändäämistä – oma persoona likoon.

Henkilöbrändiä ei tarvitse rakentaa. Se muodostuu siitä kuka olet ja mitä sinusta toiset sanovat, kun et itse ole paikalla. Puhutaan myös asiantuntijabrändistä, joka on syytä erottaa henkilöbrändistä. Asiantuntijabrändi rakennetaan ja se rakentuu kompetenssin pohjalle. Tällöin joudutaan pohtimaan näkökulmia, miettimään millainen arvomaailma halutaan antaa ja punnitsemaan: mitä kannattaa kertoa ja mitä kannattaa ehkä jättää kertomatta. Asiantuntijabisnes on ”kovaa kamaa” siinä asiakkaat/yleisö lopulta arvioivat sen mikä on todellista asiantuntijuutta /osaamista ja mikä on pelkkää ”kertakäyttötavaraa”. Asiantuntijabrändin rakentamisessa näkemyksellinen kokemus ja kokemuksellinen näkemys ovat ”kovaa kamaa” näiden kautta syntyy kokemusasiantuntija alalle, jossa sinulla on asiantuntijuutta ja kokemusta.

Meillä kaikilla on yksilön vastuu omasta elämästämme sekä henkilöbrändimme muodostumisesta, että asiantuntijabrändimme rakentamisesta. Nyt vuoden ensimmäisenä päivänä on hyvä asettaa itselleen tavoitteita – vaikkapa brändäämällä itsensä. :)

keskiviikkona, marraskuuta 07, 2018

Jos repsahdat repsahda viisaasti!

On tehtäviä jotka tulee tehtyä rutiininomaisesti, eli ne tulee tehtyä kuin itsestään. Entäs ne tehtävät jotka eivät ole kaikkein innostavampia? Ne on tehtävä tahdonvoimalla! Tällöin joutuu ”puristamaan” itsestään vähän enemmän kuin tavallisesti, elikkä käyttämään tahdonvoimaa. Tahdonvoimalla tässä yhteydessä en tarkoita lihasvoimaa, joka väsyy käytössä, vaan tarkoitan asennetta ja vertaan sitä tahdonvoimaan - ainakin haluan verrata!

Tahdonvoimatutkijat (Baumeister & Tierney 2011) näkevät tahdonvoiman ihmisen suurimpana vahvuutena evoluutiossa. Tahdonvoima on opettanut meitä, ettei kosketa tai tartuta kaikkeen siihen mitä/mihin mieli tekisi – vaan hallitsemme tahdonvoimamme. Tahdonvoima on koettava voimana, jonka avulla saa haluamansa asiat toteutumaan. Yleensä tahdonvoima heikkenee negatiivisten kokemusten/puheiden seurauksena ja se puolestaan kasvaa onnistumisen tunteista. Tahdonvoima on yksi keskeisimmistä menestyksen salaisuuksista on kyse sitten sosiaalisesta elämästä, työelämästä tai vapaa-ajan käyttöön liittyvistä haasteista. 

Aika moni meistä kokee/tuntee ”omaavansa/omistavansa” tahdonvoimaa liian vähän. No, kuinka sitten tahdonvoimaa voi lisätä?  Psykologi Richard Wiesman (2011) on tutkimuksessaan kysellyt yli 3 000 britiltä tehdyistä uudenvuodenlupauksista ja kuinka lupaukset ovat pitänee? Noin 88 % uudenvuodenlupauksia tehneistä on joutunut pyörtämään lupauksensa. Ja yllätys, yllätys Wiesmann`in mukaan tahdonvoimassa kyseessä ei ole luonteenpiirre vaan lihas, jota voidaan käyttää/treenata kuten uintia, kestävyysjuoksua tai mitä tahansa ”pyörällä polkemista” ja tällöin tahdonvoiman käyttäminen väsyttää lihaksia. Tämän esimerkin perusteella tahdonvoimaa voi lisätä kasvattamalla/treenaamalla tahdonvoimalihasta.

 Kun taas anatomisen ajattelun mukaan tahdonvoima sijaitsee etuaivokuorella, samassa ”sähköpiirissä” tarkkaavaisuuden, keskittymiskyvyn, lyhytaikaisen muistin ja ongelmaratkaisukyvyn kanssa. Tähän liittyy myös ajatus siitä, kun yksi toiminto on aktiivinen se vie voimaa/energiaa muilta toiminnoilta (Clifford Nass 2000, Tiedelehti nro 53 2). Edellisen tutkimuksen mukaan ihmiset ”sortuvat” omiin mielitekoihinsa helpoiten raskaan työpäivän jälkeen siitä syystä, kun työpäivä on kuluttanut - keskityttäessä työsuoritukseen - ajatusenergian niin vähiin, ettei enää riitä tahdonvoimaa kaikkien mielitekojen ”kieltämiseen”.

Edellisten esimerkkien perusteella tahdonvoiman kehittämiseksi voidaan vetää ainakin kaksi näkemystä:

-       tahdonvoimaa voi kehittää samalla tavalla kuin lihaksia —> tekemällä yksinkertaisia, itsekuria vaativia tehtäviä tai

-       hyväksyä se, että tahdonvoima on heikko ja sopeuttaa omat tavoitteensa sen mukaisesti

Mielestäni tahdonvoima/asenne ratkaisee siinä, kuinka suhtaudumme kiusauksiin —> repsahdammeko vai olemmeko onnistujia. Ehkä seuraavilla ”kikoilla” voit kasvattaa/tarkkailla omaa tahdonvoimaasi:

-       nuku riittävästi

-       ulkoile riittävästi, treenaa

-       vältä kiusauksia

-       syö järkevästi

-       pyri rutiineihin

-       ota asia kerrallaan ja ole realisti

-       jos repsahdat, repsahda viisaasti :)