GENEERISET TAIDOT

Tekstin tuottaja Raimo Kovanen: Lukiessani Hesarin [26.1.] koulutusliitettä kiinnitin erityisesti huomiota Anni Härkösen [HS] kirjoittamaan artikkeliin Alisuoriutumisen ihme. Artikkeli on kirjoitettu essee -muotoon, joka sopii mielestäni hyvin kyseisessä artikkelissa käsiteltävien asioiden ‘julkituomiseksi’.

Geneerisiksi taidoiksi ‘luokitellaan’ korkeakouluopinnoissa ja työelämässä tarvittavia yleisiä asiantuntijataitoja —> vuorovaikutustaitoja/sidosryhmäosaaminen, oman itsensä johtaminen/hallinta, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, perusteleminen, tietolähteiden käyttäminen, inklusiivisuusajattelun/inklusiivisuuden ymmärtäminen ja käyttäminen jne. ….

Kasvatustieteiden professori Auli Toom [HY] nostaa artikkelissa esiin muun muassa kriittisen ajattelun tärkeyden:”Kriittinen ajattelu on todella tärkeä akateemisen opetuksen arvo. Sitä on pidetty niin itsestään selvänä, että aiemmin ei ole ajateltu, että siitä pitäisi erikseen puhua.”

Useasti nostetaan esille ylioppilastutkinnon suorittamisen merkitys geneeristen taitojen ‘omaksumisessa’ —> korkeakoulutukseen tulleilla ylioppilailla on huomattavasti paremmat geneeriset taidot vs. opiskelijat, joilla ei ole ylioppilastutkintoa.

Perhetausta vaikuttaa myös geneerisiin taitoihin —> koulutettujen vanhempien lapsilla nähdään olevan paremmat geneeriset taidot, siis ylipäätään perheen lapset, joiden kotona on paljon kirjoja ja harrastetaan lukemista, heidän geneeriset taitonsa tutkimusten mukaan ovat kehittyneempiä.

Auli Toom nosta esille [onneksi 😊 monen meidän lohdutukseksemme 😇] ajatuksen—> “ … yhteydet yliopistossa opitun ja työelämän välillä ovat monimutkaisia: usein yhden ongelman ratkaisemiseen käytetään yhdistelmää eri taidoista.” Tämä näkökulma kyllä lohduttaa meitä monia ‘arjen puurtajia’ 😂

Oma alisuoriutuminen [tunne siitä] yleensä tarkemman analyysin jälkeen yllättää positiivisesti! 🧐 

Opiskelu kannattaa, varsinkin kun saa hyviä oppimiskokemuksia ja löytää oppimisen kautta elämälleen, oppimilleen asioilleen ja työlleen 'paremman' merkityksen ja arvostuksen.

Yksi näkökulma voisi ollaan myös tämä: Älykäs on ‘tyyppi’ joka selviää pinteestä, johon viisas ei joudukaan.

P.S. “Lukeminen kannattaa aina.” -Jörn Donner.

Pöllöä useasti verrataan ‘viisaaseen ajattelijaan’ [kuva: Pexels free]

Väitöskirjan hyväksyminen?

Tämän tekstin tuottaja Raimo Kovanen:                                                                                          Tänään [ke 14.12. Lapin yliopisto] tehdään päätös tiedekuntaneuvostossa Törhösen "kohuväitöskirjan" hyväksymisestä.

“Tiedekuntaneuvosto arvioi myös väitöstilaisuutta. Myös Törhösen esiintyminen väitöstilaisuudessa ja vastaukset vastaväittäjä Esa Saarisen kysymyksiin ovat herättäneet keskustelua.”

“EI VASTANNUT YHTEENKÄÄN KYSYMYKSEEN”

Tässä ote kustoksen eli väitöstilaisuuden valvojan, Kaarina Määttä, näkemyksestä väitöstilaisuudesta 30.10.2023.

"Väittelijä ei vastannut yhteenkään vastaväittäjän esittämään kysymykseen, vaan hänen puheensa rönsyili ja meni sivuraiteille, eteni sekavasti sinne tänne hapuillen satunnaisesta teemasta toiseen, Määttä sanoo lausunnossaan."

Tässä kontekstissa tuli mieleeni näin sidosryhmäajattelijana seuraava ‘ajatelmani’:

Sidosryhmäosaaminen, mitä se on? Sidosryhmäosaaminen on osa sidosryhmäkompetenssia, jonka ytimessä on kyky yhdistää, omaksua ja hallita monilla yhteiskunnan osa-alueella tarvittavia vuokravaikutustaitoja. Sidosryhmäosaaja hallitsee sidosryhmäajatteluun liittyvän sidosryhmävuoropuhelun, jonka fokuksessa on kysymys:miksi, milloin ja kuinka osa ihmisistä löytää toisia paremmin mahdollisuuksia ja kuinka he osaamistaan osaavat jostain syystä hyödyntää paremmin kuin monet muut omassa sidosryhmätoiminnassaan?

P.S. To iltana [14.12.] tulikin julkisuuteen tieto, että Törhösen väitöskirja [muuttui käsikirjoitukseksi] jäi tiedekuntaneuvostossa yksimielisesti [viisi jäsentä] hyväksymättä.