lauantaina, maaliskuuta 23, 2024

POLIITTISET LAKOT JA SAK

HS [21.3.] kirjoittaa: "Puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo järjestönsä ehdottaneen Satoselle, että hallituksen pitäisi jäädyttää työehtosopimusten yleissitovuus nykyisille aloille kymmeneksi vuodeksi. Näin voitaisiin tarkkailla rauhassa, miten hallituksen ajamat muutokset käytännössä työmarkkinoilla vaikuttavat. Ehdotus oli kuvaava, sillä se oli hallituksen ja työnantajajärjestöjen näkökulmasta lähempänä provokaatiota kuin vakavaa neuvottelutarjousta."

HS kirjoittaa edelleen: "SAK ei halua luoda mielikuvaa, että se olisi valmis hyväksymään hallitusohjelman, kunhan hallitus tekisi sille edes pienen vastaantulon." No just, mikähän hallitusohjelman hyväksyjätaho SAK ylipäätään on - kysynpähän vaan?

Kun edellisten sitaattien sanomaa yritän [mielenkiinnosta] analysoida sidosryhmäosaamiseen liittyvän oma ego pelissä -näkökulmasta pohjaten ajatuksiani kirjoittamani kirjan HENKILÖBRÄNDI OSANA SIDOSRYHMÄKOMPETENSSIA sanomaan. Eittämättä mieleeni tulee 'perspektiivi' oman edun maksimoinnista --> oman edun maksimointia voidaan pitää rationaalisena toimintana, jolloin etuun perustuva näkemys rationaalisesta käyttäytymisestä, epäitsekkäästäkin, voidaan tulkita pyrkimykseksi maksimoida omaa etuaan [lue SAK:n etu].  Neoklassinen taloustiede näkee ihmisen olevan vapaa tekemään valintoja riippumatta moraalista tai sosiaalisista siteistä, --> pyrkimyksenä, jopa ainoana sellaisena, oman edun maksimointi.

Nykyaikana vallitsevan näkemyksen mukaisesti talousteoriassa sidosryhmien toiminta, varsinkin preferenssien [taipumus, mieltymys] kautta, kuvastaa viimelopuksi oman edun [tässä SAK:n edun] tavoittelua, vaikkakin modernin kansantaloustieteen isä Adam Smith [1723-1790] teoksessaan Kansojen varallisuus ei näe oman edun tavoittelua ainoana ihmistä määrittävänä luonteenpiirteenä.  Tässä yhteydessä voisikin ajatella SAK:n kaipaavan menneitä aikoja TAI ei ainakaan halua päästää siitä otettaan. 

Kirjoittaessani tätä tekstiä taustalta kuuluu AITO ISKELMÄ -radio ja sieltä lävähtää Tapani Kansan iskelmä: Tulkaa tytöt takaisin. Tämä kappaleen tekstitys vahvistaa ajatustani : SAK kaipaa menneitä aikoja.  
Kyseisen kappaleen sanoja voisi hiukan muuttaa kontekstiin sopivaksi:      

On työt eilisestä paljon muuttuneet
On monet viehättävät edut puuttuneet
Se charmi vapauteen ei kuole milloinkaan
SAK onnellinen on, jos takaisin vanhan saa
On Tää koko nousukausi sodan jälkeinen
Ollut nousukautta pienen ihmisen
Jää kotikonnut rakkaat, kun SAK:n kassiin pakkaat
Niin olemasta lakkaat, sä onneton kanssa tuttujen

Kun kerran päättäjät sen päätti uudistuksineen
Nyt tahdon opiskella taikka työtä teen
Niin käy kotikonnut myös, etkä kaupungissa onnu
Jos itsesi oot ollut, sen vaihtanut oot vapauteen
Tulkaa työt takaisin ja olkaa niin kuin pitääkin
Pankaa SAK menemään, tai kuolen ikävään

Tulkaa työt takaisin ja olkaa niin kuin pitääkin
Olkaa niin kuin ootte vaan, he SAK:ssa kaikki entistä  kaipaa vaan

Se mikä kasvoistanne tänään kuvastuu
On maan hallituksen toive, joka toteutuu

Kun mainosvalot loistaa, ne kriittisyyttä poistaa
Ja ihmisyyttä soistaa, ja todelliset arvot loistaa

Nää herrat, toimijat menneiden
SAK täyttää aivokoppaan jääneen entisen
Hallitus näyttää uuden ajan hengen, eikä niin kuin ennen
Tuu kahlittu työläinen, pelottava, onneton

Tulkaa työt takaisin ja olkaa niin kuin pitääkin
Pankaa SAK menemään, tai kuolen ikävään
Tulkaa työt takaisin ja olkaa niin kuin pitääkin
Olkaa niin kuin ootte vaan, he SAK:ssa kaikki entistä kaipaa vaan

SAK karski impeään käy turhaan etsimään
Vain vapauden luomuksiaan kaikkialla nään
Se mitä tulee elämään, on impi itsessään
Niin kuin autoansa kohtelee, hän myöskin vapauttaan

Sä tyttö tunturin tai laitakaupungin
Kun käytät aivojas, niin pärjäät paremmin
Se luonnollisuus aito, ja mielenterveys
On elämisen taito, on siinä sulle kelpo sivistys
Tulkaa työt takaisin ja olkaa niin kuin pitääkin
Pankaa SAK menemään, tai kuolen ikävään

Tuokaa työt takaisin ja olkaa niin kuin pitääkin
Olkaa niin kuin ootte vaan, he SAK:ssa kaikki entistä kaipaa vaan
Tulkaa työt takaisin ja olkaa niin kuin pitääkin
Olkaa niin kuin ootte vaan, he SAK:ssa kaikki entistä kaipaa vaan

"SAK ei aikonutkaan lopettaa lakkoja" kuului otsikko Hesarin.
                 

sunnuntai, tammikuuta 28, 2024

GENEERISET TAIDOT

Tekstin tuottaja Raimo Kovanen: Lukiessani Hesarin [26.1.] koulutusliitettä kiinnitin erityisesti huomiota Anni Härkösen [HS] kirjoittamaan artikkeliin Alisuoriutumisen ihme. Artikkeli on kirjoitettu essee -muotoon, joka sopii mielestäni hyvin kyseisessä artikkelissa käsiteltävien asioiden ‘julkituomiseksi’.

Geneerisiksi taidoiksi ‘luokitellaan’ korkeakouluopinnoissa ja työelämässä tarvittavia yleisiä asiantuntijataitoja —> vuorovaikutustaitoja/sidosryhmäosaaminen, oman itsensä johtaminen/hallinta, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, perusteleminen, tietolähteiden käyttäminen, inklusiivisuusajattelun/inklusiivisuuden ymmärtäminen ja käyttäminen jne. ….

Kasvatustieteiden professori Auli Toom [HY] nostaa artikkelissa esiin muun muassa kriittisen ajattelun tärkeyden:”Kriittinen ajattelu on todella tärkeä akateemisen opetuksen arvo. Sitä on pidetty niin itsestään selvänä, että aiemmin ei ole ajateltu, että siitä pitäisi erikseen puhua.”

Useasti nostetaan esille ylioppilastutkinnon suorittamisen merkitys geneeristen taitojen ‘omaksumisessa’ —> korkeakoulutukseen tulleilla ylioppilailla on huomattavasti paremmat geneeriset taidot vs. opiskelijat, joilla ei ole ylioppilastutkintoa.

Perhetausta vaikuttaa myös geneerisiin taitoihin —> koulutettujen vanhempien lapsilla nähdään olevan paremmat geneeriset taidot, siis ylipäätään perheen lapset, joiden kotona on paljon kirjoja ja harrastetaan lukemista, heidän geneeriset taitonsa tutkimusten mukaan ovat kehittyneempiä.

Auli Toom nosta esille [onneksi 😊 monen meidän lohdutukseksemme 😇] ajatuksen—> “ … yhteydet yliopistossa opitun ja työelämän välillä ovat monimutkaisia: usein yhden ongelman ratkaisemiseen käytetään yhdistelmää eri taidoista.” Tämä näkökulma kyllä lohduttaa meitä monia ‘arjen puurtajia’ 😂

Oma alisuoriutuminen [tunne siitä] yleensä tarkemman analyysin jälkeen yllättää positiivisesti! 🧐 

Opiskelu kannattaa, varsinkin kun saa hyviä oppimiskokemuksia ja löytää oppimisen kautta elämälleen, oppimilleen asioilleen ja työlleen 'paremman' merkityksen ja arvostuksen.

Yksi näkökulma voisi ollaan myös tämä: Älykäs on ‘tyyppi’ joka selviää pinteestä, johon viisas ei joudukaan.

P.S. “Lukeminen kannattaa aina.” -Jörn Donner.

Pöllöä useasti verrataan ‘viisaaseen ajattelijaan’ [kuva: Pexels free]