huhtikuu 2008

Huhtikuun 27. päivänä 2008
Olipa innostavan hienoa lukea lauantain (26.4.) Savon Sanomista Savo-Karjalan tiejohtaja Petri Keräseen liittyvää juttua ja ennen kaikkea niitä Keräsen näkemyksiä Kuopion seudun kehittymisestä. Petri Keränen oli ”verhonnut” nämä kehityskuviot mukavasti tieasioiden sisälle.

Tosiasiassa tekstistä saa sen kuvan, että savolainen ”ruikuttaminen” koskee myös koko maakunnallista kehittämistä tai pikemminkin itäsuomalaishenkistä jahkailua keskeisten maakuntaa koskevien asioiden osalta.

* saada Kuopioon iso logistiikkakeskusalue:
-Hän ihmettelee, että vaikka tiepiiri on pitänyt esillä asiaa jo kymmenen vuotta, yhä ollaan lähes selvittelyasteella.
-Lyhyemmässä ajassa Ouluun on rakennettu sellainen ja Jyväskylään se on syntymässä todella isolla rahalla, mutta täällä vielä vähän ihmetellään, tarvitaanko sitä ja onko sille käyttäjiä. No, eihän sille ole käyttäjiä, kun ei ole aluettakaan, Keränen paukauttaa.

* Juna- ja linja-automatkustajien palveleminen yhdestä paikasta näyttää kaupungissa mahdottomalta.
-Sehän pitäisi tehdä ja heti eikä ihmetellä, onko rahaa investoida vai ei. Pitäisi olla piste, josta voi varata koko matkan, eikä niin, että eri puolilta kaupunkia raahataan liput. Eihän se ole nykyaikaa! Käyn Jyväskylän matkakeskuksessa kerran kesässä katsomassa kateellisena.

Pitäisi olla rohkeutta heittäytyä edelläkävijäksi. Sitten voitaisiin sanoa, että Kuopio on todella Itä-Suomen keskus.

Hyvänä esimerkkinä Keränen pitää kuopiolaista Bella-Veneiden toimitusjohtaja Raimo Sonnista.
-Kun on rautainen visio, asioilla on taipumus toteutua. Kun vain sovitaan yhteinen päämäärä, sitä kohti mennään. Tarvitaan pikkuisen rohkeuttakin tehdä ennakkoluulottomia asioita, Keränen uskoo.

Pitäisiköhän meidän vesantolaisten … kun kuopiolaiset eivät näytä uskaltavan … ostettiinhan me viime viikolla se kirjastokin siihen keskelle kylää. Hienoa!

MUUTAMA AJATUS:
Toivottomuus on tappion hyväksymistä jo ennalta.
- Karl Jasper, saksalainen filosofi 1883-1969 -

Kun ihminen unelmoi yksin, se on vain unelma. Kun monta ihmistä unelmoi yhdessä, se on uuden todellisuuden alku.
- Friedensreich Hundertwasser, itävaltalainen taiteilija, 1928-2000 –

Innoitus voittaa aina sen, joka ei ole innoittunut
- Johann Gottlieb Fichte, saksalainen filosofi, 1762-1814 -

Kun voitat yhden vaikeuden, pidät samalla sata vaikeutta loitolla itsestäsi
- Konfutse, kiinalainen filosofi, 551-479 e.Kr. –

Huhtikuun 20. päivänä 2008
Kuntayhteistyö on vain välivaihe kuntaliitoksiin. Näenkin Rautalammin kunnan ja Vesannon kunnan sosiaalipalvelujen yhteistyön hyvänä asiana ja pidän sitä välivaiheena kuntaliitoksen suuntaan. On kuitenkin realismia odottaa varsinaisia kuntaliitoksia vasta seuraavan vuosikymmenen puolivälin paikkeilla ja sittenkin on kyse vain hallinnollisista ratkaisuista, palvelut ja esim. vesantolaisuus eivät ole häviämässä mihinkään.

Tervolaisilla näyttäisi olevan pelko tervolaisuuden häviämisestä, kun haluavat olla niin itsenäisiä - joka asiassa??!!

Erityyppisiä palveluja ei pidä sitoa samaan hallintomalliin. Pienten kuntien taloudellinen ja poliittinen itsehallinto jakaa NYT päätösvallan niin pieniin yksiköihin, että välttämättömän kehitys estyy, vaikka lakimääräisiä esteitä ei olekaan. Kuntayhteistyö on lisääntynyt käytännön pakosta ja on johtanut siihen, että kehitys on hidasta sekä päätöksenteko ja kustannusten jako yhteistyöhön osallistuvien kuntien kesken on vaikeaa.

Kuntien suurimmat kustannukset ovat sosiaali- ja terveystoimi (50 %), opetus- ja kulttuuritoimi (26 %) ja muut tehtävät (20 %), hallinto-, rahoitus- ja muut menot (4 %). Erityyppisten palvelujen tuottaminen edellyttää kovin erilaista väestöpohjaa. Erikoissairaanhoito samoin kuin perussairaanhoito vaativat lisä investointeja, riittävää kokoa, ja laajaa väestö- ja rahoituspohjaa.

Nykyaikaisen terveyskeskuksen minimiasukaspohja on yli 20 000 henkeä, tosin minimiasukaspohjaan on väläytelty myös pienempiä lukuja. Terveyskeskuksista 78 % ei täytä tätä edellytystä. Osaavan henkilökunnan rekrytointi pieniin yksiköihin on hankalaa. Lisäksi pienet yksiköt ovat haavoittuvaisia avainhenkilöiden poissaoloille ja se vaikeuttaa mm. erikoistumis- tai täydennyskoulutuksen järjestämistä. Hoitomenetelmien ja teknologian kehitys on nopeaa, josta syystä pienten yksiköiden hoitohenkilökunnan ammattitaito on vaarassa jäädä jälkeen.

Suomessa on lähes 4 000 peruskoulua, joista yli puolet on alle sadan oppilaan kouluja ja kukin lisäksi jaettuna 9:än luokkaan. Pienissä kouluissa kustannukset oppilasta kohden ovat suuret ja opetuksen tason jatkuvuus on epävarma. Nykyiseen koulumäärään sitoutuminen johtaa ennen pitkää opetuksen puutteiden ja kustannusten kasvun vuoksi hallitsemattomaan koulutuspalveluiden alasajoon jo pelkästään pätevien opettajien saannin vuoksi.

Rahapulaa kansalaisiin kohdistuvien palvelujen järjestämisen suhteen – valtakunnantasolla - en oikein jaksa uskoa, kuntatasolla kylläkin. Kuinka valtakunnallinen tilanne olisi niinkin äkkiä huonontunut, kysynpähän vaan? Mutta se, että kunnissa yritetään tehdä kaikkea hyvää, sellaistakin mitkä eivät kuulu kunnan tehtäviin on se perusajatus - jonka myytti tulisi nujertaa - sillä se ajaa kuntataloudet perikatoon.

Toki päiväkoti voi toimia edelleen - ja myös jatkossa - melko pienen ryhmän varassa!

Näen Savon maakunnan tulevaisuuden sinänsä positiivisena. Maakuntaa ajatellen ”peikkona” mielestäni on kuitenkin se, että maakunnan kuntien itsenäisyys on haluttu pienkunnissa säilyttää tavalla tai toisella – lähes keinolla millä tahansa!

Savon väkiluvussa ei taida ennusteiden mukaan olla näköpiirissä ainakaan nousua ja juuri tämä väkiluvun väheneminen on otettava hallintaan kuntien toimintakykyä ja kuntalaisten tulevaisuutta ajatellen - riittävän aikaisessa vaiheessa - ja se aika on juuri nyt, ellei ole mennyt jo ohitse!

TÄSSÄ YKSI AJATUS:

”Suurin viisaus ilmenee asioiden yksinkertaisessa ja luonnollisessa järjestämisessä, ja sitä ei havaita juuri siksi, että kaikki on niin yksinkertaista ja luonnollista.”
- Johan Peter Hebel, saksalainen runoilija, 1760-1826 -

Huhtikuun 13. päivänä 2008
Muutama ”jutska” Vesannon kunnan tilinpäätöksestä 2007 ja vähän Tervonkin. Ihan näin vaan - kansalaisystävyyden nimissä - vertailen muutamia lukuja Vesannon ja Tervon tilinpäätöksistä 2007.

Kansalaisystävyys, mitä se sitten on? Terho Pursiainen on kirjoittanut kansalaisystävyydestä näin:

”Kansalaisystävyys on sitä, että jokaisen on oman etunsa nimissä suosittava jokaisen toisen menestystä. Kuka tahtoisi, että yhtiö, josta hän itse omistaa osakkeita, menestyy huonosti? Kansalaisystävyyden ilmapiiri loisi verrattomat olot työnteolle ja yrittämiselle. Se olisi kansantalouden väkevin kilpailuetu kaikkiin toisiin kansantalouksiin verrattuna.”

Siis kansalaisystävyyden nimissä Vesanto ja Tervo;
- tilinpäätös poistojen jälkeen; Vesanto 475 459 euroa ylijäämää ja Tervo 178 229 euroa ylijäämää (Tervon tiedot perustuvat S-SS 10.4.)
- vuosikate; Vesanto 861 000 euroa ja Tervo 610 000 euroa
- verotulokertymä; Vesanto 5,30 milj. euroa ja Tervo 3,92 milj. euroa
- investoinnit; Vesanto 0,37 milj. euroa ja Tervo 1,62 milj. euroa
- verotulojen kasvu; Vesanto 10,0 % ja Tervo 7,3 %
- kunnan lainamäärä; Vesanto 3,31 milj. euroa ja Tervo 2,01 euroa
- lainamäärä/asukas; Vesanto 1 337 euroa ja Tervo 1 117 euroa
- omavaraisuusaste; Vesanto 57,33 % ja Tervo ?
- suhteellinen velkaantumisaste; Vesanto 29,8 % ja Tervo 36,1 %
- asukasmäärä 31.12.2007; Vesanto 2 477 asukasta ja Tervo 1 790 asukasta

Seuraavaksi muutamia tunnuslukuselvityksiä:

VUOSIKATE: Vuosikate on kunnan tulojen ja menojen erotus, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen.

OMAVARAISUUSASTE: Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tahtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä noin 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta.

SUHTEELLOINEN VELKAANTUMISPROSENTTI:
Suhteellinen velkaantumisprosentti kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla vuoden 2006 tilaston mukaan 42,1 %.

Voinkin todeta, että pelkkä taloudellinen informaatio edustaa hyvin kapeaa näkökulmaa kunnan toiminnasta ja sen edellytyksistä. Johtopäätösten tekeminen esimerkiksi pelkän kirjanpitoon pohjautuvan aineiston perusteella saattaa johtaa kunnan tulevaisuuden kannalta hyvinkin kohtalokkaisiin virhearviointeihin ja vääriin valintoihin.

Laajemmalla kunnan suorituskyvyn mittaamisella ja analysoimisella saadaan kokonaisvaltaisempi näkemys kunnan toiminnasta ja sen menestymisestä, sekä näiden välisistä syy-yhteyksistä. Kunnan suorituskykyä voidaan tarkastella hyvinkin monella tapaa ja monesta näkökulmasta. Suorituskyvyn analysointi ei saa myöskään rajoittua pelkästään koko kunnan menestyksen tarkasteluun, vaan sen toimintaan kokonaisuudessaan. Toiminnan tuloksia pitääkin tarkastella kaikilla toiminnan tasoilla.

Kuntapäättäjien tai jostakin yksittäisestä toiminnan osa-alueesta vastaavan virkamiehen/henkilön voi olla kertakaikkisen vaikeata hahmottaa; mitä kaikkia ulottuvuuksia ja menetelmiä ko. toiminnan suorituskykyyn ja sen analysointiin otetaan mukaan – lieneekö se aina mahdollista edes alan asiantuntijoillekaan?

Tietääkseni Karttulan kunta on tehnyt alijäämäisen tilinpäätöksen vuodelta 2007 ja Suonenjoen kaupungin 945 000 euron alijäämä on ihan omassa luokassaan - ainakin Sisä-Savossa. Toki Suonejoella vuosikate oli plussalla reilut 800 000 euroa. Rautalammin tilinpäätöksestä 2007 meitsillä ei juuri nyt ole tietoja.

Kylläpä meidän vesantolaisten ja tervolaisten passaa nyt hehkutella vuoden 2007 tilinpäätöksillämme, kun vielä saataisi yhteistyö pelaamaan, niin kuin Paras-hankkeen selvitysraportteihin loppukesästä 2007 Valtioneuvostolle kirjoittelimme.

MUUTAMA AJATUS:

"Menestys ei ole sitä, että tuhotaan eilinen, vaan sitä, että säilytetään sen sisin olemus, jolla oli voimaa luoda parempi tämä päivä."
- Jose´Ortega y Gasset, espanjalainen kulttuurifilosofi, 1883-1955 -

"Tilaisuuden havaitseminen ei ole mikään taito. Taitoa on havaita tilaisuus ennen muita."
- Benjamin Franklin, amerikkailainen kirjailija, poliitikko ja luonnontieteilijä, 1706-1790 -

"Sen, minkä vuodet antavat, silmänräpäys ottaa pois."
- Johann Wolfgang von Goethe, saksalainen runoilija, 1749-1832 -

Huhtikuun 6. päivänä 2008
Kunnilla ja valtioilla ovat jo yhteiset talousluvut ja ennusteet. Tuottavuuden arvioinnin tunnusluvut sen sijaan puuttuvat. Jatkossa tarvitaan – molemmin puolin hyväksytyt (ei yksipuolisesti valtio) tuottavuusluvut – tuottavuuden arvioinnin pohjaksi. Vakaa käsitykseni on mm. se, että valtio ja kunnat yhdessä tuottavat suomalaisen hyvinvoinnin pohjoismaiden pienimmällä kansantuote- ja työvoimaosuudella.

Varmaan kaikki tiedostamme myös sen, että hyvääkään kuntatalous ei poista tarvetta rakenteellisiin uudistuksiin, tuottavuuden parantamiseen ja uusien tuotantotapojen soveltamiseen, kun varaudumme väestön ikääntymiseen ja samalla palvelutarpeen kasvuun ja työvoiman tarjonnan supistumiseen.

On kuntatalouksien tilinpäätösten analysoinnin aikaa ja se koskee myös Vesannon kunnan tilinpäätöstä 2007, joka on valmistuntu ja ensikäsittelyssään huomenna (ma 7.4.) kunnanhallituksessa. Kunnan tilinpäätös vuodelta 2007 näyttää 475 000 euron tulosta – siis tilikauden ylijäämää. Hienoa. Tarkemman tilinpäätösanalysoinnin teen ensiviikon kirjoitukseni yhteydessä.

Valtioneuvoston asetus säätää kunnan talouden tunnuslukujen eräitä raja-arvoja. Tämä päätös on tehty sisäasiainministeriön esittelystä 15. päivänä helmikuuta 2007. Tässä asetuksessa säädetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 %:n 1 momentin nojalla raja-arvoista seuraavaa:

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 §:ssä tarkoitetut raja-arvot alittuvat, jos kunnan tilinpäätöksen mukainen taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä selvityksen käynnistämistä edeltäneessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa.

Raja-arvot alittuvat myös jos edellä tarkoitettujen kunnan tilinpäätösten mukaan kunnan taloudessa täyttyvät kaikki seuraavat edellytykset:

1) kunnan vuosikate on ilman kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 13 §:n mukaan myönnettyä harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen;

2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti;

3) asukasta koti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla;

4) kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää;

5) kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia; sekä

6) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia.

Odottelenkin mielenkiinnolla kuinka lehdistö --> paikallislehtemme ja maakuntalehtemme käsittelevät Vesannon kunnan tilinpäätöstietoja julkisuudessa. Yleensä negatiivinen tilinpäätöksemme on ylittänyt uutiskynnyksen ja saanut kohtuullisen hyvin palstatilaa – nähtäväksi jää kuinka positiivista tilinpäätöstä uutisoidaan.

"Lehdistön tehtävä on myös leikata se ruoho, joka uhkaa kasvaa jonkun päälle."
- Alfred Polgar, itävaltalainen kirjailija ja teatterikriitikko, 1875-1955 -

"Todellisuus ei aina mukaudu ennusteisiin."
- Norbert Blum, saksalainen poliitikko (CDU), synt. 1935 -

"Varhaisina aikoina ihmiset käyttivät kidutuspenkkiä. Nykyään käytetään lehdistöä. Se on toki edistystä."
- Oscar Wilde, englantilainen kirjailija , 1856-1955 -

maaliskuu 2008

Maaliskuu 30 päivänä 2008
Tekstiviesti on verraton tapa kommunikoida. Tekstari Connecting People! Itse käytän tekstaria päivittäin. Kohteenani ovat vaimoni, tyttäreni ja poikani kännykät, eipä juuri muut … mitä nyt joskus jollonnii … Olen huomannut - monen muun tavoin - tekstarin olevan vaivattoman ja ajattoman tavan heitellä kysymyksiä, vastauksia ja ihan asiapitoisia juttuja, kuten myös asiattomiakin – ihan minne vain. Loistava systeemi, eikä tarvitse edes postimerkkiä.

Presidenttimme Tarja kantoi kortensa kekoon tekstariasiassa (MTV 3:n kotisivut aamupäivällä 30.3.) ja ärähtäi Ikelle sanomalla Eduskunnan olevan oikean paikan käsitellä Iken lähettämiä tekstiviestejä. Pitäisiköhän niitä minun lähettämiäni tekstiviestejä seuraavassa valtuustossa … no ei kai nyt sentään?

Johtamiskonsultointia tarjoava Jarl Paarma kirjoittaa 17.3.2008 tekstiviestipolitiikan alkeista seuraavalla tavalla:

"Tekstiviesti on kuin ase: sitä voi käyttää hyödyllisellä tavalla, mutta ei tunnu mukavalta, jos ammut sillä itseäsi jalkaan.
- Miksemme voisi hoitaa poliittista päätöksentekoa ja julkista kommentointia tekstiviesteillä, kaverini Bobi kysyi minulta.

Minusta idea oli pohtimisen arvoinen. Ulkoministeri voisi kurssittaa koko valtioneuvoston sekä täsmällisten että tulkinnanvaraisten viestien lähettämiseen. Poliitikkojen olisi pakko tiivistää viestinsä 160 merkkiin. Asioista olisi puhuttava suoraan. Tunnetason yhteyden luomiseksi ei olisi varaa monisanaiseen selittelyyn.

Mietimme esimerkkejä poliittisten tekstiviestien käyttömahdollisuuksista ja sisällöistä.
1. Eduskunnan perinteiset äänestykset voitaisiin hoitaa tekstiviesteillä. Näin voitaisiin siirtyä aitoon verkkoyhteiskuntaan. Äänestysvaihtoehtoja olisi hiukan muokattava: 1) "jep", 2) "LOL" (lots of laugh) ja 3) "vastaanottajaa ei juuri nyt tavoiteta."

2. Ulkoministerin tiivistetty kannanotto Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjaan ja Hillary Clintonin mahdollisuuksiin: "mä tykkään ruskeasta sun päällä."

3. Presidentin reipas vastaus uteluihin hänen yhteiskunnallisesta roolistaan presidenttikauden jälkeen: "Muista tuoda 1 maito, leipä, juustoa ja uusi Nykyposti."

4. Pääministeri ottaa vahvasti kantaa vellovaan Nato -keskusteluun: "..."

Koska minä ja Bobi olemme konsultteja, niin teimme SWOTin tekstiviestipolitiikasta:
Vahvuudet: teknologia valmista, mikään ei estäisi tekstiviestien hyödyntämistä teknologisella tasolla.

Heikkoudet: Ihmiset ovat heikkoina eri asioihin, esimerkiksi naisiin, yksityisyyteen tai eroamassa olleeseen aviomieheensä. Päätöksentekijöiden osaamisvalmiudet tekstiviestipäätöksentekoon ovat hyvin vaihtelevat. Myös riski siihen, että väärät viestit menevät julkiseen levitykseen, on liian suuri.

Uhat: Jos ei käsi pysy kurissa, menee maine lopullisesti. Jos käsi pysyy liian hyvin kurissa, poliittiset päätöksentekijät häviävät kokonaan kuvasta.

Mahdollisuudet: Politiikan kieli konkretisoituu ja nopeutuu, kansalaiset ymmärtävät paremmin politiikkaa ja kiinnostuvat siitä. Lisäksi ilmastonmuutos hidastuu kun esimerkiksi kansanedustajien ei tarvitse matkustaa fyysisesti eduskuntaan eri puolilta maailmaa.
Uskomme Bobin kanssa että tekstiviestipolitiikka odottaa meitä aivan kulman takana. Ja kun operaattoriksi valitaan se naisen nimi, niin saattaa olla että valtiolle ei tule uudistuksesta laskua lainkaan!"

Että tällä tavalla Jarl. Within earshot, so people can hear before all the world publicly in bublic! You didn't!

Kuntapolitiikan puolella – etenkin täällä Vesannolla – on jopa lehtien palstoilla oltu vähän huolissaan siitä, että kun täällä ei ole niitä tietovuotoja. Voisikohan tällä tekstari -menetelmällä korjata tulevaisuudessa tämänkin puutteen?

Varmaankin olisi valittava ihan kunnallinen tekstailija, joka levittelisi erilaisissa prosessivaiheessa olevia kunta-asioita kuntalaisille tiedoksi … ajattelin vain näin yksinkertaisesti … ihan koko kapasiteetillani!!!???? Ettei vaan tekstarietuisuus kuuluisi pelkästään naapuripuolueen Ikelle!

PIENET AJATUKSET
”Suoruuteen turvautuvat ne, joilla ei ole sen enempää mielikuvitusta kuin hienotunteisuuttakaan."
- Henry de Montherlant, ranskalainen kirjailija, 1896-1972 -

”Se, että haluaa mielipuolisessa maailmassa olla järkevä, on jo itsessään mielipuolista."
- Voltaire, ranskalainen kirjailija ja filosofi, 1694-1778 -

”Jos vieraat tietäisivät, miten vastenmielisiä he usein ovat isäntäväelle, ketään ihmistä ei voisi enää kutsua kylään."
- Johann Nestroy, itävaltalainen näytelmäkirjailija, 1801-1862 –

Maaliskuun 24. päivänä 2008
Olen pohdiskellut hiljaisenviikon aikana – ihan hiljakseen – meidän sisäsavolaisten poliitikkojen periaatteellisuuksia ja neuvottelutaitoja ajatuksella; kuinka se yhteistyö oikein toimii täällä Sisä-Savossa, varsinkin tuonne Suonenjoen suuntaan ja kuinka täältä Vesannolta Tervoon päin – vai pitäisikö tässä viimeksi mainitussa käyttää käänteistä ajatusjärjestystä: from Tervo to Vesanto? Periaatteet ja neuvottelutaidot taitavat olla ne - jotka näissä asioissa ”vastustavat” - eivät niinkään poliitikot itse.

Periaatteellisuus on pulmallinen määriteltävä. Se on poliitikolle pitkällä ajalla kypsyvä ominaisuus. Luotettava poliitikko on luonut ajansaatossa kuvan, että hänen käytöksensä on ennustettavaa, kun taas taitava neuvottelija kykenee hallitsemaan ominaisuuksiaan ja tuntee rajansa. Neuvottelijan pitää sisäistää ominaisuutensa, sillä neuvotteleminen ei ole roolipelaamista. Lauseessa on mukailtu Helsingin Sanomissa (la 22.3.) ollutta kirjoitusta, jossa politiikan ammattilaiset arvioivat huippupoliitikkojen neuvottelutaitoja.

Pitäisikö meidän sisäsavolaisten pyytää Mauri Pekkarista (keskiarvo 3,33) näyttämään esimerkkiä; kuinka neuvotellaan ja pyrkiä kaikin keinoin välttämään Matti Vanhasmaista (keskiarvo 2,53) otetta neuvotteluissa, sillä juuri nämä mainitut henkilöt olivat keskiarvoltaan ko. Hesarin uutisen ääripäitä. Kyseisten herrojen väliin sopi yhdeksän muuta huippupoliitikkoa, joista Paula Lehtomäki oli toiseksi paras ja Tarja Halonen toiseksi huonoin. Siis häntäpäässä on valtakuntamme ylin valtiojohto: Pääministeri ja Presidentti, kuinkas se nyt niin …

Kun taas samaisen Hesarin kulttuurisivuilla Britannian tunnetuimpiin kirjailijoihin kuuluva Robert Harris pystyy kirjoittamaan Britannian ex-pääministeristä Tony Blairista seuraavaa:
- Blair on media-ajan täydellinen johtaja, joka näyttää hyvältä, kuulostaa uskottavalta ja vaihtaa silmänräpäyksessä kantaansa. Blairia on mahdotonta ahdistaa nurkkaan, sillä postideologisena poliitikkona hän olisi voinut johtaa mitä puoluetta tahansa.

Suureksi hämmästyksekseen kirjailija Harris huomaa arvostavansa enemmän vanhaa vihanaistaan Thatcheria kuin entistä kaveriaan Blairia. Harris kertoo Thatcherin aikana vastustaneensa vahvasti juuri Thatcheria, mutta jälkeenpäin on osoittautunut, että – pitipä hänen teoistaan tai ei – hän jää historiaan yhtenä harvoista pääministereistä, jotka todella muuttivat maailmaa. Hän oli poikkeuksellinen poliitikko, koska hän ajoi asioita, joihin uskoi, eikä hamunnut valtaa vallan vuoksi.

Summa summarum Sisä-Savo; heittäkäämme periaatteellisuutemme ja taitava neuvottelija –tuntemuksemme romukoppaan ja ajakaamme asioitamme ”Thatchermaisella” otteella, siis; emme hamua valtaa vallan vuoksi - vaan ajamme asioita joihin uskomme - näin saamme Sisä-Savossa jotain aikaiseksemme Paras -hankkeen tiimoilta, veipä se sitten yhteen tai erikseen. Siitäkin huolimatta, että valta on paljon jännittävämpää kuin ihmiset, jotka sitä käyttävät.

”Hitlerin tavanneet olivat aluksi aivan innoissaan, mutta kymmenen minuutin kuluttua he alkoivat etsiä tuolissaan parempaa asentoa, puolen tunnin kuluttua vilkuilla kelloaan ja parin tunnin jälkeen he eivät muuta halunneet kuin päästä äkkiä helvettiin sieltä. Useimmissa politiikoissa on ihmisinä jotain hiukan litteää, kaksiulotteista - kaikki poliitikot ovat adrenaliinikoukussa."

PIENI AJATUS
"Ihmiskunnassa ei tapahdu todellista järjen edistymistä, koska kaikella, minkä toinen osapuoli voi kokea voittona, on toisella puolella vastapainona menetys."
- Jean-Jacques Rousseau, ranskalainen filosofi, 1712-1778 -

Maaliskuun 16. päivänä 2008
Seuraavassa lainaus Savon Sanomien pääkirjoituksesta (16.3.) Suuntana Kuopio.

"... Paras-hankkeen kunnallinen läpivienti on osoittautunut harvinaisen hankalaksi juuri Sisä-Savossa. Suonenjoki on onnistunut nousemaan siitä syvästä alhosta, johon sen talouselämä ajautui menneinä vuosina, ja elää taas vahvaa nouskautta. Kaupungin asema ei ole kuitenkaan vielä niin vakaa, että Sisä-Savon seutukunnan muut kunnat mieltäisivät Suonenjoen jonkinlaiseksi veturikseen.

Yhteishengen puuttuessa Sisä-Savo onkin ajautumassa samanlaiseen hajannuksen tilaan kuin Koillis-Savo, josta sieltäkin puuttuu vahva keskusta.

Suonenjoen kaupungin etsiytyminen Kuopion seuraan voidaan nähdä eräänlaisena protestina oman seutukunnan haluttomuudelle yhteistyöhön. Kuopiolla ei liene mitään Suonenjoen tarjoamaa vetoapua vastaan.

Paras-hankkeessa pitäisi kuitenkin miettiä aina myös lopputulosta koko maakunnan näkökulmasta. Suonenjoen liittyminen Kuopion kylkeen veisi Rautalammin, Vesannon ja Tervon entistä suurempiin ongelmiin. Jääkö niillekään sen jälkeen muuta vaihtoehtoa kuin hakeutuminen Kuopion suuntaan? ...."

Protesti tai ei, siis se Suonenjoen juttu, mutta tämä "mullikan" pääkirjoitus ei tuonut mukanaan mitään uutta tai yllättävää sisäsavolaisille kuntapäättäjille - päinvastoin - sillä kaikki tämä on ollut meillä jo tiedossa ja saattaapa olla, että myös tahtomme on toteutumassa. Suonenjoen suunta, ainakin täältä Vesannolta katsoen, olisi VAIN välivaihe tässä kuntauudistusasiassa - näin ajattelen.

Nyt kun tähyilemme jo "luvanvaraisesti" Kuopion suuntaan saatta tulevaisuutemme olla myönteisemmässä valossa sielläpäin, kuin Suonenjoen suunnalla ja nimenomaan Paras-hankkeen lopputulosta koko maakunnan näkökulmasta ajatelle!!!

Kun vielä Tervon suuntaan saataisiin yhteistyö pelamaan, niin mikäpähän se sitten meillä vesantolaisilla ....

PARI AJATUSTA:

"Hallitsijan ei pidä lausua tuomiotaan, enne kuin hän on hallinnut 20 vuotta."
- Johann Gottfried Seume, saksalainen runoilija, 1763-1810 -

"Pääoman suurin tavoite ei saa olla rahan ansaitseminen, vaan rahan käyttäminen elämän parantamiseen."
- Henry Ford, amerikkalainen autonvalmistaja, 1863-1947 -





Maaliskuun 9. päivänä 2008
Sijaintiaan kunta ei voi valita – ei Vesantokaan. Kunta sinänsä ei tietenkään saa olla itseisarvo, vaan kunta on itsehallinnollisesta asemastaan huolimatta vain väline yhteisten asioiden hoitamiseksi. Mutta entäs sitten, kun tämän välineen sijainti ei ole kertakaikkisen "onnistunut" – näin maakunnallisesti ajatellen. Mistä silloin apu löytyy, no kuntayhteistyöstä tietenkin???!!!

Tässä yhteydessä voin todella kysyä, miksi ylipäätään tarvitaan lilliputtikuntia kuten esim. Tervo ja Vesanto. Pienen kunnan kyky hoitaa kunnille määrättyjä lukuisia tehtäviä joutuu epäilemättä kovin useasti koetukselle. Pienuuden ekonomiasta on haittaa. Useasti asiantuntemus vastaantulevissa haasteissa saattaa olla horjuvaa ja pienikin henkilökunta asukasta kohti tulee kalliiksi – samalla yleiskustannuksella voisi hoitaa suuremman kunnan tai kääntäen, että suuremman kunnan hallinnolla voisi hoitaa pari pienempää kuntaa. Nimenomaan näissä lilliputtikunnissa on nähtävissä useasti mm. turhia kunnanjohtajia ym. hallintovirkamiehiä, jotka voisivat olla kuntien yhteisiä

Se lienee kuitenkin tosiasia, että pienkunnissa asuu koko maamme väestöstä vain muutama prosentti, joten valtakunnallista kunnallistalouttamme ne eivät heiluta mihinkään suuntaan. Muutoksia tarvitaan, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö itsehallintoa olisi syytä pitää edelleen arvossa.

Tänne Pohjois-Savoon ollaan synnyttämässä perusterveydenhoitopalvelujen ylläpitäjäksi kunnallista liikelaitosta. Tähän liikelaitosmalliin on lähdössä mukaan myös Vesannon kunta. Ja mikäköhän se tämä kunnallinen liikelaitos sitten on?

Keskeisimpinä suuntauksina perusterveyspalvelujen kehittämisessä on markkinaperusteisten toimintamuotojen tuominen terveydenhuollon piiriin, varsinkin maissa, joissa terveydenhuolto on rahoitettu pääosin verovaroin, kuten Suomessakin tehdään. Tosin Suomessa ei olla vielä totuttu käsitteeseen sosiaali- ja terveydenhuollon markkinat.

Nyt täällä pohjoissavolaisissa kunnissa (kymmenkunta kuntaa) hyvin yleisesti ajatellaan että julkisesti verovaroin rahoitettu, markkinaehtoinen ja tehokkaasti toimiva palvelujärjestelmä on paras tae perusterveyspalvelujen palvelujen tuottamiselle ja kehittymiselle. Hyvä näin!

Niin se kunnallinen liikelaitos – yleisesti ottaen liikelaitos voidaan määritellä kunnalliseksi organisaatioksi tai muulla tavalla organisoiduksi liiketoimintaa harjoittavaksi kunnan toimintayksiköksi. Kilpailuviraston 2001 määritelmän mukaan liikelaitoksen tuotteita voivat olla joko tavarat tai palvelut, jotka ovat laissa määriteltyjä tai kunnan omaan harkintaan perustuvia.

Liikelaitos perustetaan yleensä tilanteeseen, jossa markkinat ja asiakkaat ovat jo valmiina. Usein syynä on vaihtoehtoisen toimintamallin hakeminen virastomuotoiselle kunnan toiminnalle, jolloin tavoitteena on taloudellisen ja toiminnallisen tehokkuuden ja itsenäisyyden hakeminen, näin kerrotaan kirjassa; Julkisen toiminnan ohjaus.

Itsenäisten liikelaitosten kirjanpito ym. hallinto on eriytetty kunnan kirjanpidosta, eivätkä ne saa määrärahaa investointeihin kunnan talousarviossa.

Liikelaitokselle ominaisia tunnuspiirteitä ovat:
- liikelaitos kattaa kulunsa maksutuloilla
- liikelaitoksen investoinnit katetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella
- liikelaitokselle laaditaan oma tuloslaskelma ja tase
- liikelaitos on toiminnallisesti ja taloudellisesti varsin itsenäinen tulosohjattu yksikkö

Mielestäni perusterveydenhoitopalvelujen kehittämisen kannalta ajatellen markkinaehtoistuminen luo hyvät edellytykset joustavalle ja tehokkaalle palvelutuotannolle => liikelaitos, joka reagoi nopeasti kysynnässä tapahtuviin muutoksiin. Näin toivoisin myös Vesannolla käyvän, kun emme voi sijaintiamme muuttaa emmekä yksinään terveyspalvelujamme hoitaa ja myös naapurililliputtikunnat ovat lähdössä liikelaitosmalliin mukaan.
Kun vielä tuo kunnanjohtajakysymys ja muutama muu saataisiin ….

maaliskuun 2. päivänä 2008
Näin talviloman kynnyksellä voinkin heittää loma-ajatukseksi ajatuksen ihmisestä, tai tarkemmin: Kuinka ihminen eroaa muista eläimistä?

Seppo Sajaman kirjoittaman kirjan mukaan, joka on kertomus ihmisestä tiedon hankkijana ja arvoratkaisujen tekijänä - Arkipäivän filosofiaa - italialainen renessanssifilosofi Giovanni Pico della Mirandola on tiivistänyt ajatuksen ihmisestä yksinkertaistetun version mukaan seuraavasti:
- KIVI on
- PUU on, elää
- HEVONEN on, elää, tuntee
- IHMINEN on, elää, tuntee, ajattelee

Palataan kuntapolitiikkaan viikon kuluttua. Samaisen kirjan mukaan POLITIIKKA on vahvojen arvojen tasapainottamisen taito.

"Ennen ponnistusta varmistaudu siitä, että
perälauta pitää; ennen
vaikuttamista kannattaa varmistua, että
muutoksen sponsori on aidosti mukana."
- Tero J. Kauppinen -