Toukokuun 27. päivänä 2008
Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks luopi,
sen kutsuu elohon.
Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa.
Puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
hyvyyttäs, Jumala,
ihmeitäs julistaapi
se vuosi vuodelta.
Palaan näiden kirjoitusteni pariin elokuussa 2008. Tiedossa onkin mielenkiintoinen syksy, eikä vähiten sen vuoksi, että kyseessä on kunnallisvaalisyksy ja onhan siellä ehdokaslistassa myös meitsin nimi!!???
HYVÄÄ KESÄÄ!
Toukokuun 18. päivänä 2008
Ketteryys ja herkkyys ovat sanoja, joita kuulee tuon tuosta erilaisissa yhteyksissä – joskus jopa hiukan peruskummallisissakin. Mielestäni sanojen herkkyys ja ketteryys käyttäminen mitä peruskummallisimmissa yhteyksissä on vain hyvä asia, sillä tällä tavalla saadaan uudistettua suomen kielen ”kömpelöitä” sanontoja nykyaikaisemmiksi ja globaaleimmiksi.
Meitsillä on omat perinteiset käsityksensä ketteryydestä ja herkkyydestä. Ketteryys käsitykseni liittyvät piiritasoiseen pikajuoksijamenestykseeni 70–luvulla ja herkkyys siihen, kun meitsin silmäkulmat herähtävät kosteiksi puhuttaessa "menestyksestäni" !!??kiinteistöbisneksessä 90-luvun alkupuolella.
Sitran innovaatiojohtaja Mikko Kosonen antaa Suomelle seiskan ketteryydestä (HS 18.5.): ”Ilman sitä ei saa aikaan isoja muutoksia, jotka edellyttävät julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.” Kosonen kehuu myös Nokiaa herkkyydestä: ”Ilman tätä herkkyyttä Nokia ei olisi koskaan luonut omaa ohjelmisto-osaamistaan."
Uusi suomen kielen sanakirja kuvailee sanaa ketterä = liikkeissään kepeä, notkea, nopea; Vanhus on ikäisekseen ketterä. Kissa kiipesi ketterästi puuhun ja samainen sanakirja kuvailee sanaa herkkä = haaveellinen, tunteellinen, hempeä, hienostunut, ilmeikäs, helposti toimiva, vaivaton, kevyt; Hänellä on herkät kasvot, Herkkä laite, Herkkä innostumaan, Liikkuu herkästi, Herkkä lapsi jne.
Vaalit ja vaalien rahoittajat. Tämä on aihe, joka on noussut viimeaikoina otsikoihin. Monen vaikutusvaltaisen poliitikon rahoittajaksi on paljastunut ryhmä herkkäliikkeisiä liikemiehiä ja tämä on taas tuonut ketteryyttä poliitikoille täsmentelemään vaalirahoituslähteitään.
Kuinkakohan meillä täällä Sisä-Savossa kuntakuvioiden ja kuntayhteistyön ketteryys ja herkkyys toimivat – ja toimivathan ne. Viikolla (vko 20) maakuntalehtemme uutisoi hyvin näyttävästi mm. Suonenjoen kaupungin herkkyydestä liittyä Kuopion kaupunkiin. Toisaalta samassa lehdessä uutisoitiin kuinka ketterästi Sisä-Savon kuntien omistaman terveyskuntayhtymän laajentaminen toimisi Pielaveden ja Keiteleen suuntaan tai tietenkin päinvastoin.
Sinänsä näissä uutisoinneissa ei ollut mitään uutta. Yhtä ketterän herkästi keskustelu kumpaisenkin asian osalta on vellonut jo vähintään vuoden verran, mutta kun tulee päätöksenteon aika … siis aika lunastaa ketterästi annetut herkät puheensa, niin nyt ketteryys onkin kaukana ja herkkyys tulee esiin muodossa ”kun näin on menty vuosikymmeniä ja/tai kunta on aina ollut itsenäinen.” Saattaapa jopa vesi herkästi herähtää silmäkulmaan ja uudistumispäätös jää ketterästi tekemättä.
Vesannon kunnan tonttimarkkinoinnin osalta (Juurikanrannan tontit) voisin todeta ketteryyden ja herkkyyden näyttävä pysyneen vuosikymmenten mukaisessa peruskuvioissaan, jossa ei ole häivähdystäkään nykyaikaisesta, Sitran innovaatiojohtaja Kososen, peräänkuuluttamasta ketteryydestä ja herkkyydestä - valitettavasti.
PARIT AJATUKSET
”On yhtä varmaa kuin ihmeellistä, että totuus ja erehdys ovat peräisin samasta lähteestä. Siksi erehdystä ei useinkaan saa vahingoittaa, koska samalla vahingoittaisi totuutta.”
- Johan Wolfgang von Goethe, saksalainen runoilija, 1749-1832 -
”Ilman innostusta meidän sydämemme parhaatkin voimat uinuvat. Meissä on tappura, joka haluaa kipinöidä.”
- Johan Wolfgang von Goethe -
Toukokuun 11. päivänä 2008
Nyt oli niin kiireinen viikonvaihde, että en ehtinyt kirjoittamaan viikokirjoitelmaani. Palataan viikon päästä asiaan.
"Vuori ja laakso eivät kohtaa, mutta ihmiset kohtaavat."
- Ranskalainen sananlasku -
Toukokuun 4 päivänä 2008
Keskellä kauneinta Suomea, täällä Vesannolla, on mahdollista toteuttaa suomalainen unelma - asua puhtaan luonnon helmassa kävelymatkan päässä palveluista ja järvenrannalla, vieläpä kohtuuhinnalla.
Vesannolta voit ostaa luonnonkauniin omarantaisen tontin - vesi- ja viemäriliittymineen - hintaan jopa alle 20 000 euron. Tonttivaihtoehdot voit katsastaa paikan päällä ja kysyä samalla kunnan palveluista. Tonttikartaston ja hinnaston löydät myös Vesannon kunnan kotisivuilta.
Omarantaiset tontit ovat kooltaan 1 570 – 2 720 neliömetriä hintahaarukassa 18 000 – 27 625 euroa ja hinnat sisältävät vesi- ja viemäriliittymämaksut kunnalle.
Jahka meillä saadaan tämä tonttimarkkinointi - jossakin vaiheessa - täydelle teholle, niin eiköhän niitä uusia pytinkejä ala nousta tänne Vesantojärven rantamaisemiin ja päästään pitämään niitä uusien savujen "savujuhlia" Juurikanrantaan.
Jo lähitulevaisuudessa koti on sellainen työpaikka, jossa liiketoimintamahdollisuudet ovat valtavat. Ohitse on se aika, että kotona vain syödä ja nukuta. Nykynuori vaatii kohta myös asunnoltaan mediariippumatonta vuorovaikutusta. Kotona pitää pystyä käyttämään monipuolisesti jos jonkinlaista laitetta.
Tekesin käynnistämän 90 miljoonan euron Tila-ohjelman tavoitteena on kasvattaa tiloihin liittyvää liiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä lisätä uusien käyttäjätarpeiden ymmärtämistä. Tähän liittyvät myös uusien kotien laitteiden toimintasuunnitelmat.
Missäpä tällaista mediariippumatonta vuorovaikutusta voisi tehdä sen edullisemmin kuin Vesatojärven rannalla – Juurikanrannassa – omassa talossa. Järvinäköalatontin saat 16 020 – 18 000 eurolla, jolloin tonttikoot ovat 1 900 – 2 119 neliömetriä, jossa on hyvät mahdollisuudet tehdä tilojen laitteiden toimintasuunnitelmia.
Siitä vaan valitsemaan tontteja ja rakentamaan tulevaisuuden huonetiloja, joita pitäisikin kehittää aivan uudenlaisesti, ennakkoluulottomasti ja vahvemmin poikkitieteellisesti, monen eri toimialan parhaita kokemuksia yhdistelemällä. Tärkeintä olisikin ottaa huomioon tulevan käyttäjän tarpeet, sillä rakennuksethan suunnitellaan ihmistä varten ja mediariippumattomaan vuorovaikutustilanteeseen.
”Mikään maailmassa ei ole niin vahva kuin idea, jonka aika on koittanut.”
- Victor Hugo, ranskalainen runoilija, 1802-1885 -
sunnuntai, toukokuuta 04, 2008
sunnuntai, huhtikuuta 06, 2008
huhtikuu 2008
Huhtikuun 27. päivänä 2008
Olipa innostavan hienoa lukea lauantain (26.4.) Savon Sanomista Savo-Karjalan tiejohtaja Petri Keräseen liittyvää juttua ja ennen kaikkea niitä Keräsen näkemyksiä Kuopion seudun kehittymisestä. Petri Keränen oli ”verhonnut” nämä kehityskuviot mukavasti tieasioiden sisälle.
Tosiasiassa tekstistä saa sen kuvan, että savolainen ”ruikuttaminen” koskee myös koko maakunnallista kehittämistä tai pikemminkin itäsuomalaishenkistä jahkailua keskeisten maakuntaa koskevien asioiden osalta.
* saada Kuopioon iso logistiikkakeskusalue:
-Hän ihmettelee, että vaikka tiepiiri on pitänyt esillä asiaa jo kymmenen vuotta, yhä ollaan lähes selvittelyasteella.
-Lyhyemmässä ajassa Ouluun on rakennettu sellainen ja Jyväskylään se on syntymässä todella isolla rahalla, mutta täällä vielä vähän ihmetellään, tarvitaanko sitä ja onko sille käyttäjiä. No, eihän sille ole käyttäjiä, kun ei ole aluettakaan, Keränen paukauttaa.
* Juna- ja linja-automatkustajien palveleminen yhdestä paikasta näyttää kaupungissa mahdottomalta.
-Sehän pitäisi tehdä ja heti eikä ihmetellä, onko rahaa investoida vai ei. Pitäisi olla piste, josta voi varata koko matkan, eikä niin, että eri puolilta kaupunkia raahataan liput. Eihän se ole nykyaikaa! Käyn Jyväskylän matkakeskuksessa kerran kesässä katsomassa kateellisena.
Pitäisi olla rohkeutta heittäytyä edelläkävijäksi. Sitten voitaisiin sanoa, että Kuopio on todella Itä-Suomen keskus.
Hyvänä esimerkkinä Keränen pitää kuopiolaista Bella-Veneiden toimitusjohtaja Raimo Sonnista.
-Kun on rautainen visio, asioilla on taipumus toteutua. Kun vain sovitaan yhteinen päämäärä, sitä kohti mennään. Tarvitaan pikkuisen rohkeuttakin tehdä ennakkoluulottomia asioita, Keränen uskoo.
Pitäisiköhän meidän vesantolaisten … kun kuopiolaiset eivät näytä uskaltavan … ostettiinhan me viime viikolla se kirjastokin siihen keskelle kylää. Hienoa!
MUUTAMA AJATUS:
Toivottomuus on tappion hyväksymistä jo ennalta.
- Karl Jasper, saksalainen filosofi 1883-1969 -
Kun ihminen unelmoi yksin, se on vain unelma. Kun monta ihmistä unelmoi yhdessä, se on uuden todellisuuden alku.
- Friedensreich Hundertwasser, itävaltalainen taiteilija, 1928-2000 –
Innoitus voittaa aina sen, joka ei ole innoittunut
- Johann Gottlieb Fichte, saksalainen filosofi, 1762-1814 -
Kun voitat yhden vaikeuden, pidät samalla sata vaikeutta loitolla itsestäsi
- Konfutse, kiinalainen filosofi, 551-479 e.Kr. –
Huhtikuun 20. päivänä 2008
Kuntayhteistyö on vain välivaihe kuntaliitoksiin. Näenkin Rautalammin kunnan ja Vesannon kunnan sosiaalipalvelujen yhteistyön hyvänä asiana ja pidän sitä välivaiheena kuntaliitoksen suuntaan. On kuitenkin realismia odottaa varsinaisia kuntaliitoksia vasta seuraavan vuosikymmenen puolivälin paikkeilla ja sittenkin on kyse vain hallinnollisista ratkaisuista, palvelut ja esim. vesantolaisuus eivät ole häviämässä mihinkään.
Tervolaisilla näyttäisi olevan pelko tervolaisuuden häviämisestä, kun haluavat olla niin itsenäisiä - joka asiassa??!!
Erityyppisiä palveluja ei pidä sitoa samaan hallintomalliin. Pienten kuntien taloudellinen ja poliittinen itsehallinto jakaa NYT päätösvallan niin pieniin yksiköihin, että välttämättömän kehitys estyy, vaikka lakimääräisiä esteitä ei olekaan. Kuntayhteistyö on lisääntynyt käytännön pakosta ja on johtanut siihen, että kehitys on hidasta sekä päätöksenteko ja kustannusten jako yhteistyöhön osallistuvien kuntien kesken on vaikeaa.
Kuntien suurimmat kustannukset ovat sosiaali- ja terveystoimi (50 %), opetus- ja kulttuuritoimi (26 %) ja muut tehtävät (20 %), hallinto-, rahoitus- ja muut menot (4 %). Erityyppisten palvelujen tuottaminen edellyttää kovin erilaista väestöpohjaa. Erikoissairaanhoito samoin kuin perussairaanhoito vaativat lisä investointeja, riittävää kokoa, ja laajaa väestö- ja rahoituspohjaa.
Nykyaikaisen terveyskeskuksen minimiasukaspohja on yli 20 000 henkeä, tosin minimiasukaspohjaan on väläytelty myös pienempiä lukuja. Terveyskeskuksista 78 % ei täytä tätä edellytystä. Osaavan henkilökunnan rekrytointi pieniin yksiköihin on hankalaa. Lisäksi pienet yksiköt ovat haavoittuvaisia avainhenkilöiden poissaoloille ja se vaikeuttaa mm. erikoistumis- tai täydennyskoulutuksen järjestämistä. Hoitomenetelmien ja teknologian kehitys on nopeaa, josta syystä pienten yksiköiden hoitohenkilökunnan ammattitaito on vaarassa jäädä jälkeen.
Suomessa on lähes 4 000 peruskoulua, joista yli puolet on alle sadan oppilaan kouluja ja kukin lisäksi jaettuna 9:än luokkaan. Pienissä kouluissa kustannukset oppilasta kohden ovat suuret ja opetuksen tason jatkuvuus on epävarma. Nykyiseen koulumäärään sitoutuminen johtaa ennen pitkää opetuksen puutteiden ja kustannusten kasvun vuoksi hallitsemattomaan koulutuspalveluiden alasajoon jo pelkästään pätevien opettajien saannin vuoksi.
Rahapulaa kansalaisiin kohdistuvien palvelujen järjestämisen suhteen – valtakunnantasolla - en oikein jaksa uskoa, kuntatasolla kylläkin. Kuinka valtakunnallinen tilanne olisi niinkin äkkiä huonontunut, kysynpähän vaan? Mutta se, että kunnissa yritetään tehdä kaikkea hyvää, sellaistakin mitkä eivät kuulu kunnan tehtäviin on se perusajatus - jonka myytti tulisi nujertaa - sillä se ajaa kuntataloudet perikatoon.
Toki päiväkoti voi toimia edelleen - ja myös jatkossa - melko pienen ryhmän varassa!
Näen Savon maakunnan tulevaisuuden sinänsä positiivisena. Maakuntaa ajatellen ”peikkona” mielestäni on kuitenkin se, että maakunnan kuntien itsenäisyys on haluttu pienkunnissa säilyttää tavalla tai toisella – lähes keinolla millä tahansa!
Savon väkiluvussa ei taida ennusteiden mukaan olla näköpiirissä ainakaan nousua ja juuri tämä väkiluvun väheneminen on otettava hallintaan kuntien toimintakykyä ja kuntalaisten tulevaisuutta ajatellen - riittävän aikaisessa vaiheessa - ja se aika on juuri nyt, ellei ole mennyt jo ohitse!
TÄSSÄ YKSI AJATUS:
”Suurin viisaus ilmenee asioiden yksinkertaisessa ja luonnollisessa järjestämisessä, ja sitä ei havaita juuri siksi, että kaikki on niin yksinkertaista ja luonnollista.”
- Johan Peter Hebel, saksalainen runoilija, 1760-1826 -
Huhtikuun 13. päivänä 2008
Muutama ”jutska” Vesannon kunnan tilinpäätöksestä 2007 ja vähän Tervonkin. Ihan näin vaan - kansalaisystävyyden nimissä - vertailen muutamia lukuja Vesannon ja Tervon tilinpäätöksistä 2007.
Kansalaisystävyys, mitä se sitten on? Terho Pursiainen on kirjoittanut kansalaisystävyydestä näin:
”Kansalaisystävyys on sitä, että jokaisen on oman etunsa nimissä suosittava jokaisen toisen menestystä. Kuka tahtoisi, että yhtiö, josta hän itse omistaa osakkeita, menestyy huonosti? Kansalaisystävyyden ilmapiiri loisi verrattomat olot työnteolle ja yrittämiselle. Se olisi kansantalouden väkevin kilpailuetu kaikkiin toisiin kansantalouksiin verrattuna.”
Siis kansalaisystävyyden nimissä Vesanto ja Tervo;
- tilinpäätös poistojen jälkeen; Vesanto 475 459 euroa ylijäämää ja Tervo 178 229 euroa ylijäämää (Tervon tiedot perustuvat S-SS 10.4.)
- vuosikate; Vesanto 861 000 euroa ja Tervo 610 000 euroa
- verotulokertymä; Vesanto 5,30 milj. euroa ja Tervo 3,92 milj. euroa
- investoinnit; Vesanto 0,37 milj. euroa ja Tervo 1,62 milj. euroa
- verotulojen kasvu; Vesanto 10,0 % ja Tervo 7,3 %
- kunnan lainamäärä; Vesanto 3,31 milj. euroa ja Tervo 2,01 euroa
- lainamäärä/asukas; Vesanto 1 337 euroa ja Tervo 1 117 euroa
- omavaraisuusaste; Vesanto 57,33 % ja Tervo ?
- suhteellinen velkaantumisaste; Vesanto 29,8 % ja Tervo 36,1 %
- asukasmäärä 31.12.2007; Vesanto 2 477 asukasta ja Tervo 1 790 asukasta
Seuraavaksi muutamia tunnuslukuselvityksiä:
VUOSIKATE: Vuosikate on kunnan tulojen ja menojen erotus, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen.
OMAVARAISUUSASTE: Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tahtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä noin 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta.
SUHTEELLOINEN VELKAANTUMISPROSENTTI:
Suhteellinen velkaantumisprosentti kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla vuoden 2006 tilaston mukaan 42,1 %.
Voinkin todeta, että pelkkä taloudellinen informaatio edustaa hyvin kapeaa näkökulmaa kunnan toiminnasta ja sen edellytyksistä. Johtopäätösten tekeminen esimerkiksi pelkän kirjanpitoon pohjautuvan aineiston perusteella saattaa johtaa kunnan tulevaisuuden kannalta hyvinkin kohtalokkaisiin virhearviointeihin ja vääriin valintoihin.
Laajemmalla kunnan suorituskyvyn mittaamisella ja analysoimisella saadaan kokonaisvaltaisempi näkemys kunnan toiminnasta ja sen menestymisestä, sekä näiden välisistä syy-yhteyksistä. Kunnan suorituskykyä voidaan tarkastella hyvinkin monella tapaa ja monesta näkökulmasta. Suorituskyvyn analysointi ei saa myöskään rajoittua pelkästään koko kunnan menestyksen tarkasteluun, vaan sen toimintaan kokonaisuudessaan. Toiminnan tuloksia pitääkin tarkastella kaikilla toiminnan tasoilla.
Kuntapäättäjien tai jostakin yksittäisestä toiminnan osa-alueesta vastaavan virkamiehen/henkilön voi olla kertakaikkisen vaikeata hahmottaa; mitä kaikkia ulottuvuuksia ja menetelmiä ko. toiminnan suorituskykyyn ja sen analysointiin otetaan mukaan – lieneekö se aina mahdollista edes alan asiantuntijoillekaan?
Tietääkseni Karttulan kunta on tehnyt alijäämäisen tilinpäätöksen vuodelta 2007 ja Suonenjoen kaupungin 945 000 euron alijäämä on ihan omassa luokassaan - ainakin Sisä-Savossa. Toki Suonejoella vuosikate oli plussalla reilut 800 000 euroa. Rautalammin tilinpäätöksestä 2007 meitsillä ei juuri nyt ole tietoja.
Kylläpä meidän vesantolaisten ja tervolaisten passaa nyt hehkutella vuoden 2007 tilinpäätöksillämme, kun vielä saataisi yhteistyö pelaamaan, niin kuin Paras-hankkeen selvitysraportteihin loppukesästä 2007 Valtioneuvostolle kirjoittelimme.
MUUTAMA AJATUS:
"Menestys ei ole sitä, että tuhotaan eilinen, vaan sitä, että säilytetään sen sisin olemus, jolla oli voimaa luoda parempi tämä päivä."
- Jose´Ortega y Gasset, espanjalainen kulttuurifilosofi, 1883-1955 -
"Tilaisuuden havaitseminen ei ole mikään taito. Taitoa on havaita tilaisuus ennen muita."
- Benjamin Franklin, amerikkailainen kirjailija, poliitikko ja luonnontieteilijä, 1706-1790 -
"Sen, minkä vuodet antavat, silmänräpäys ottaa pois."
- Johann Wolfgang von Goethe, saksalainen runoilija, 1749-1832 -
Huhtikuun 6. päivänä 2008
Kunnilla ja valtioilla ovat jo yhteiset talousluvut ja ennusteet. Tuottavuuden arvioinnin tunnusluvut sen sijaan puuttuvat. Jatkossa tarvitaan – molemmin puolin hyväksytyt (ei yksipuolisesti valtio) tuottavuusluvut – tuottavuuden arvioinnin pohjaksi. Vakaa käsitykseni on mm. se, että valtio ja kunnat yhdessä tuottavat suomalaisen hyvinvoinnin pohjoismaiden pienimmällä kansantuote- ja työvoimaosuudella.
Varmaan kaikki tiedostamme myös sen, että hyvääkään kuntatalous ei poista tarvetta rakenteellisiin uudistuksiin, tuottavuuden parantamiseen ja uusien tuotantotapojen soveltamiseen, kun varaudumme väestön ikääntymiseen ja samalla palvelutarpeen kasvuun ja työvoiman tarjonnan supistumiseen.
On kuntatalouksien tilinpäätösten analysoinnin aikaa ja se koskee myös Vesannon kunnan tilinpäätöstä 2007, joka on valmistuntu ja ensikäsittelyssään huomenna (ma 7.4.) kunnanhallituksessa. Kunnan tilinpäätös vuodelta 2007 näyttää 475 000 euron tulosta – siis tilikauden ylijäämää. Hienoa. Tarkemman tilinpäätösanalysoinnin teen ensiviikon kirjoitukseni yhteydessä.
Valtioneuvoston asetus säätää kunnan talouden tunnuslukujen eräitä raja-arvoja. Tämä päätös on tehty sisäasiainministeriön esittelystä 15. päivänä helmikuuta 2007. Tässä asetuksessa säädetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 %:n 1 momentin nojalla raja-arvoista seuraavaa:
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 §:ssä tarkoitetut raja-arvot alittuvat, jos kunnan tilinpäätöksen mukainen taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä selvityksen käynnistämistä edeltäneessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa.
Raja-arvot alittuvat myös jos edellä tarkoitettujen kunnan tilinpäätösten mukaan kunnan taloudessa täyttyvät kaikki seuraavat edellytykset:
1) kunnan vuosikate on ilman kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 13 §:n mukaan myönnettyä harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen;
2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti;
3) asukasta koti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla;
4) kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää;
5) kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia; sekä
6) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia.
Odottelenkin mielenkiinnolla kuinka lehdistö --> paikallislehtemme ja maakuntalehtemme käsittelevät Vesannon kunnan tilinpäätöstietoja julkisuudessa. Yleensä negatiivinen tilinpäätöksemme on ylittänyt uutiskynnyksen ja saanut kohtuullisen hyvin palstatilaa – nähtäväksi jää kuinka positiivista tilinpäätöstä uutisoidaan.
"Lehdistön tehtävä on myös leikata se ruoho, joka uhkaa kasvaa jonkun päälle."
- Alfred Polgar, itävaltalainen kirjailija ja teatterikriitikko, 1875-1955 -
"Todellisuus ei aina mukaudu ennusteisiin."
- Norbert Blum, saksalainen poliitikko (CDU), synt. 1935 -
"Varhaisina aikoina ihmiset käyttivät kidutuspenkkiä. Nykyään käytetään lehdistöä. Se on toki edistystä."
- Oscar Wilde, englantilainen kirjailija , 1856-1955 -
Olipa innostavan hienoa lukea lauantain (26.4.) Savon Sanomista Savo-Karjalan tiejohtaja Petri Keräseen liittyvää juttua ja ennen kaikkea niitä Keräsen näkemyksiä Kuopion seudun kehittymisestä. Petri Keränen oli ”verhonnut” nämä kehityskuviot mukavasti tieasioiden sisälle.
Tosiasiassa tekstistä saa sen kuvan, että savolainen ”ruikuttaminen” koskee myös koko maakunnallista kehittämistä tai pikemminkin itäsuomalaishenkistä jahkailua keskeisten maakuntaa koskevien asioiden osalta.
* saada Kuopioon iso logistiikkakeskusalue:
-Hän ihmettelee, että vaikka tiepiiri on pitänyt esillä asiaa jo kymmenen vuotta, yhä ollaan lähes selvittelyasteella.
-Lyhyemmässä ajassa Ouluun on rakennettu sellainen ja Jyväskylään se on syntymässä todella isolla rahalla, mutta täällä vielä vähän ihmetellään, tarvitaanko sitä ja onko sille käyttäjiä. No, eihän sille ole käyttäjiä, kun ei ole aluettakaan, Keränen paukauttaa.
* Juna- ja linja-automatkustajien palveleminen yhdestä paikasta näyttää kaupungissa mahdottomalta.
-Sehän pitäisi tehdä ja heti eikä ihmetellä, onko rahaa investoida vai ei. Pitäisi olla piste, josta voi varata koko matkan, eikä niin, että eri puolilta kaupunkia raahataan liput. Eihän se ole nykyaikaa! Käyn Jyväskylän matkakeskuksessa kerran kesässä katsomassa kateellisena.
Pitäisi olla rohkeutta heittäytyä edelläkävijäksi. Sitten voitaisiin sanoa, että Kuopio on todella Itä-Suomen keskus.
Hyvänä esimerkkinä Keränen pitää kuopiolaista Bella-Veneiden toimitusjohtaja Raimo Sonnista.
-Kun on rautainen visio, asioilla on taipumus toteutua. Kun vain sovitaan yhteinen päämäärä, sitä kohti mennään. Tarvitaan pikkuisen rohkeuttakin tehdä ennakkoluulottomia asioita, Keränen uskoo.
Pitäisiköhän meidän vesantolaisten … kun kuopiolaiset eivät näytä uskaltavan … ostettiinhan me viime viikolla se kirjastokin siihen keskelle kylää. Hienoa!
MUUTAMA AJATUS:
Toivottomuus on tappion hyväksymistä jo ennalta.
- Karl Jasper, saksalainen filosofi 1883-1969 -
Kun ihminen unelmoi yksin, se on vain unelma. Kun monta ihmistä unelmoi yhdessä, se on uuden todellisuuden alku.
- Friedensreich Hundertwasser, itävaltalainen taiteilija, 1928-2000 –
Innoitus voittaa aina sen, joka ei ole innoittunut
- Johann Gottlieb Fichte, saksalainen filosofi, 1762-1814 -
Kun voitat yhden vaikeuden, pidät samalla sata vaikeutta loitolla itsestäsi
- Konfutse, kiinalainen filosofi, 551-479 e.Kr. –
Huhtikuun 20. päivänä 2008
Kuntayhteistyö on vain välivaihe kuntaliitoksiin. Näenkin Rautalammin kunnan ja Vesannon kunnan sosiaalipalvelujen yhteistyön hyvänä asiana ja pidän sitä välivaiheena kuntaliitoksen suuntaan. On kuitenkin realismia odottaa varsinaisia kuntaliitoksia vasta seuraavan vuosikymmenen puolivälin paikkeilla ja sittenkin on kyse vain hallinnollisista ratkaisuista, palvelut ja esim. vesantolaisuus eivät ole häviämässä mihinkään.
Tervolaisilla näyttäisi olevan pelko tervolaisuuden häviämisestä, kun haluavat olla niin itsenäisiä - joka asiassa??!!
Erityyppisiä palveluja ei pidä sitoa samaan hallintomalliin. Pienten kuntien taloudellinen ja poliittinen itsehallinto jakaa NYT päätösvallan niin pieniin yksiköihin, että välttämättömän kehitys estyy, vaikka lakimääräisiä esteitä ei olekaan. Kuntayhteistyö on lisääntynyt käytännön pakosta ja on johtanut siihen, että kehitys on hidasta sekä päätöksenteko ja kustannusten jako yhteistyöhön osallistuvien kuntien kesken on vaikeaa.
Kuntien suurimmat kustannukset ovat sosiaali- ja terveystoimi (50 %), opetus- ja kulttuuritoimi (26 %) ja muut tehtävät (20 %), hallinto-, rahoitus- ja muut menot (4 %). Erityyppisten palvelujen tuottaminen edellyttää kovin erilaista väestöpohjaa. Erikoissairaanhoito samoin kuin perussairaanhoito vaativat lisä investointeja, riittävää kokoa, ja laajaa väestö- ja rahoituspohjaa.
Nykyaikaisen terveyskeskuksen minimiasukaspohja on yli 20 000 henkeä, tosin minimiasukaspohjaan on väläytelty myös pienempiä lukuja. Terveyskeskuksista 78 % ei täytä tätä edellytystä. Osaavan henkilökunnan rekrytointi pieniin yksiköihin on hankalaa. Lisäksi pienet yksiköt ovat haavoittuvaisia avainhenkilöiden poissaoloille ja se vaikeuttaa mm. erikoistumis- tai täydennyskoulutuksen järjestämistä. Hoitomenetelmien ja teknologian kehitys on nopeaa, josta syystä pienten yksiköiden hoitohenkilökunnan ammattitaito on vaarassa jäädä jälkeen.
Suomessa on lähes 4 000 peruskoulua, joista yli puolet on alle sadan oppilaan kouluja ja kukin lisäksi jaettuna 9:än luokkaan. Pienissä kouluissa kustannukset oppilasta kohden ovat suuret ja opetuksen tason jatkuvuus on epävarma. Nykyiseen koulumäärään sitoutuminen johtaa ennen pitkää opetuksen puutteiden ja kustannusten kasvun vuoksi hallitsemattomaan koulutuspalveluiden alasajoon jo pelkästään pätevien opettajien saannin vuoksi.
Rahapulaa kansalaisiin kohdistuvien palvelujen järjestämisen suhteen – valtakunnantasolla - en oikein jaksa uskoa, kuntatasolla kylläkin. Kuinka valtakunnallinen tilanne olisi niinkin äkkiä huonontunut, kysynpähän vaan? Mutta se, että kunnissa yritetään tehdä kaikkea hyvää, sellaistakin mitkä eivät kuulu kunnan tehtäviin on se perusajatus - jonka myytti tulisi nujertaa - sillä se ajaa kuntataloudet perikatoon.
Toki päiväkoti voi toimia edelleen - ja myös jatkossa - melko pienen ryhmän varassa!
Näen Savon maakunnan tulevaisuuden sinänsä positiivisena. Maakuntaa ajatellen ”peikkona” mielestäni on kuitenkin se, että maakunnan kuntien itsenäisyys on haluttu pienkunnissa säilyttää tavalla tai toisella – lähes keinolla millä tahansa!
Savon väkiluvussa ei taida ennusteiden mukaan olla näköpiirissä ainakaan nousua ja juuri tämä väkiluvun väheneminen on otettava hallintaan kuntien toimintakykyä ja kuntalaisten tulevaisuutta ajatellen - riittävän aikaisessa vaiheessa - ja se aika on juuri nyt, ellei ole mennyt jo ohitse!
TÄSSÄ YKSI AJATUS:
”Suurin viisaus ilmenee asioiden yksinkertaisessa ja luonnollisessa järjestämisessä, ja sitä ei havaita juuri siksi, että kaikki on niin yksinkertaista ja luonnollista.”
- Johan Peter Hebel, saksalainen runoilija, 1760-1826 -
Huhtikuun 13. päivänä 2008
Muutama ”jutska” Vesannon kunnan tilinpäätöksestä 2007 ja vähän Tervonkin. Ihan näin vaan - kansalaisystävyyden nimissä - vertailen muutamia lukuja Vesannon ja Tervon tilinpäätöksistä 2007.
Kansalaisystävyys, mitä se sitten on? Terho Pursiainen on kirjoittanut kansalaisystävyydestä näin:
”Kansalaisystävyys on sitä, että jokaisen on oman etunsa nimissä suosittava jokaisen toisen menestystä. Kuka tahtoisi, että yhtiö, josta hän itse omistaa osakkeita, menestyy huonosti? Kansalaisystävyyden ilmapiiri loisi verrattomat olot työnteolle ja yrittämiselle. Se olisi kansantalouden väkevin kilpailuetu kaikkiin toisiin kansantalouksiin verrattuna.”
Siis kansalaisystävyyden nimissä Vesanto ja Tervo;
- tilinpäätös poistojen jälkeen; Vesanto 475 459 euroa ylijäämää ja Tervo 178 229 euroa ylijäämää (Tervon tiedot perustuvat S-SS 10.4.)
- vuosikate; Vesanto 861 000 euroa ja Tervo 610 000 euroa
- verotulokertymä; Vesanto 5,30 milj. euroa ja Tervo 3,92 milj. euroa
- investoinnit; Vesanto 0,37 milj. euroa ja Tervo 1,62 milj. euroa
- verotulojen kasvu; Vesanto 10,0 % ja Tervo 7,3 %
- kunnan lainamäärä; Vesanto 3,31 milj. euroa ja Tervo 2,01 euroa
- lainamäärä/asukas; Vesanto 1 337 euroa ja Tervo 1 117 euroa
- omavaraisuusaste; Vesanto 57,33 % ja Tervo ?
- suhteellinen velkaantumisaste; Vesanto 29,8 % ja Tervo 36,1 %
- asukasmäärä 31.12.2007; Vesanto 2 477 asukasta ja Tervo 1 790 asukasta
Seuraavaksi muutamia tunnuslukuselvityksiä:
VUOSIKATE: Vuosikate on kunnan tulojen ja menojen erotus, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen.
OMAVARAISUUSASTE: Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tahtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä noin 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta.
SUHTEELLOINEN VELKAANTUMISPROSENTTI:
Suhteellinen velkaantumisprosentti kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla vuoden 2006 tilaston mukaan 42,1 %.
Voinkin todeta, että pelkkä taloudellinen informaatio edustaa hyvin kapeaa näkökulmaa kunnan toiminnasta ja sen edellytyksistä. Johtopäätösten tekeminen esimerkiksi pelkän kirjanpitoon pohjautuvan aineiston perusteella saattaa johtaa kunnan tulevaisuuden kannalta hyvinkin kohtalokkaisiin virhearviointeihin ja vääriin valintoihin.
Laajemmalla kunnan suorituskyvyn mittaamisella ja analysoimisella saadaan kokonaisvaltaisempi näkemys kunnan toiminnasta ja sen menestymisestä, sekä näiden välisistä syy-yhteyksistä. Kunnan suorituskykyä voidaan tarkastella hyvinkin monella tapaa ja monesta näkökulmasta. Suorituskyvyn analysointi ei saa myöskään rajoittua pelkästään koko kunnan menestyksen tarkasteluun, vaan sen toimintaan kokonaisuudessaan. Toiminnan tuloksia pitääkin tarkastella kaikilla toiminnan tasoilla.
Kuntapäättäjien tai jostakin yksittäisestä toiminnan osa-alueesta vastaavan virkamiehen/henkilön voi olla kertakaikkisen vaikeata hahmottaa; mitä kaikkia ulottuvuuksia ja menetelmiä ko. toiminnan suorituskykyyn ja sen analysointiin otetaan mukaan – lieneekö se aina mahdollista edes alan asiantuntijoillekaan?
Tietääkseni Karttulan kunta on tehnyt alijäämäisen tilinpäätöksen vuodelta 2007 ja Suonenjoen kaupungin 945 000 euron alijäämä on ihan omassa luokassaan - ainakin Sisä-Savossa. Toki Suonejoella vuosikate oli plussalla reilut 800 000 euroa. Rautalammin tilinpäätöksestä 2007 meitsillä ei juuri nyt ole tietoja.
Kylläpä meidän vesantolaisten ja tervolaisten passaa nyt hehkutella vuoden 2007 tilinpäätöksillämme, kun vielä saataisi yhteistyö pelaamaan, niin kuin Paras-hankkeen selvitysraportteihin loppukesästä 2007 Valtioneuvostolle kirjoittelimme.
MUUTAMA AJATUS:
"Menestys ei ole sitä, että tuhotaan eilinen, vaan sitä, että säilytetään sen sisin olemus, jolla oli voimaa luoda parempi tämä päivä."
- Jose´Ortega y Gasset, espanjalainen kulttuurifilosofi, 1883-1955 -
"Tilaisuuden havaitseminen ei ole mikään taito. Taitoa on havaita tilaisuus ennen muita."
- Benjamin Franklin, amerikkailainen kirjailija, poliitikko ja luonnontieteilijä, 1706-1790 -
"Sen, minkä vuodet antavat, silmänräpäys ottaa pois."
- Johann Wolfgang von Goethe, saksalainen runoilija, 1749-1832 -
Huhtikuun 6. päivänä 2008
Kunnilla ja valtioilla ovat jo yhteiset talousluvut ja ennusteet. Tuottavuuden arvioinnin tunnusluvut sen sijaan puuttuvat. Jatkossa tarvitaan – molemmin puolin hyväksytyt (ei yksipuolisesti valtio) tuottavuusluvut – tuottavuuden arvioinnin pohjaksi. Vakaa käsitykseni on mm. se, että valtio ja kunnat yhdessä tuottavat suomalaisen hyvinvoinnin pohjoismaiden pienimmällä kansantuote- ja työvoimaosuudella.
Varmaan kaikki tiedostamme myös sen, että hyvääkään kuntatalous ei poista tarvetta rakenteellisiin uudistuksiin, tuottavuuden parantamiseen ja uusien tuotantotapojen soveltamiseen, kun varaudumme väestön ikääntymiseen ja samalla palvelutarpeen kasvuun ja työvoiman tarjonnan supistumiseen.
On kuntatalouksien tilinpäätösten analysoinnin aikaa ja se koskee myös Vesannon kunnan tilinpäätöstä 2007, joka on valmistuntu ja ensikäsittelyssään huomenna (ma 7.4.) kunnanhallituksessa. Kunnan tilinpäätös vuodelta 2007 näyttää 475 000 euron tulosta – siis tilikauden ylijäämää. Hienoa. Tarkemman tilinpäätösanalysoinnin teen ensiviikon kirjoitukseni yhteydessä.
Valtioneuvoston asetus säätää kunnan talouden tunnuslukujen eräitä raja-arvoja. Tämä päätös on tehty sisäasiainministeriön esittelystä 15. päivänä helmikuuta 2007. Tässä asetuksessa säädetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 %:n 1 momentin nojalla raja-arvoista seuraavaa:
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 §:ssä tarkoitetut raja-arvot alittuvat, jos kunnan tilinpäätöksen mukainen taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä selvityksen käynnistämistä edeltäneessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa.
Raja-arvot alittuvat myös jos edellä tarkoitettujen kunnan tilinpäätösten mukaan kunnan taloudessa täyttyvät kaikki seuraavat edellytykset:
1) kunnan vuosikate on ilman kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 13 §:n mukaan myönnettyä harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen;
2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti;
3) asukasta koti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla;
4) kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää;
5) kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia; sekä
6) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia.
Odottelenkin mielenkiinnolla kuinka lehdistö --> paikallislehtemme ja maakuntalehtemme käsittelevät Vesannon kunnan tilinpäätöstietoja julkisuudessa. Yleensä negatiivinen tilinpäätöksemme on ylittänyt uutiskynnyksen ja saanut kohtuullisen hyvin palstatilaa – nähtäväksi jää kuinka positiivista tilinpäätöstä uutisoidaan.
"Lehdistön tehtävä on myös leikata se ruoho, joka uhkaa kasvaa jonkun päälle."
- Alfred Polgar, itävaltalainen kirjailija ja teatterikriitikko, 1875-1955 -
"Todellisuus ei aina mukaudu ennusteisiin."
- Norbert Blum, saksalainen poliitikko (CDU), synt. 1935 -
"Varhaisina aikoina ihmiset käyttivät kidutuspenkkiä. Nykyään käytetään lehdistöä. Se on toki edistystä."
- Oscar Wilde, englantilainen kirjailija , 1856-1955 -
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)