Ekstrovertin mietteitä!

Tässä iltana eräänä, istuskellessani junassa matkalla kotiini, pohdiskelin mennyttä ja tulevaakin. Kyseisenä iltapäivänä - iltana olin ollut coutsaamassa, tuossa viereisessä maakunnassa, aikuisia ihmisiä yrittäjyyteen ja yritystoiminnan aloittamisen problematiikkaan. Sain jälleen kerran todeta olevani ekstrovertti. Ekstroverti, joka orientoituu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa kasvotusten. Ekstroverteillä sanotaan olevan keskittymisvaikeuksia oman impulsiivisuutensa vuoksi. Tunsin jälleen henkilökohtaisesti kokevani kyseisen tunteen, jonka haluan selittää – ainakin itselleni – sanalla INNOSTUNUT.

Meissä ihmisissä – yrittäjissäkin - on orientoitumispiirteiden perusteella sekä introverttejä, että ekstrorverttejä. Introvertti ja ekstrovertti kuuluvat sveitsiläisen psykiatrin ja syvyyspsykologin C.G. Jungin psykologiseen typologiaan, jota käytetään psykologisissa persoonallisuustesteissä. Introvertti on sisäänpäinkääntynyt ja ekstrovertti puolestaan ulospäinkääntynyt. Ekstrovertit rakentavat maailmankuvaansa ja orientoituvat maailmaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Introvertit ovat enemmän sisäänpäinkääntyneitä tekojensa pohdiskelijoita, jotka pitävät enemmän itsenäisestä toiminnasta ja rakentavat maailmankuvaansa enemmän oman toimintansa kautta kuin sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla.

Omaa elämääni ja menneisyyttäni pohdiskellessani, en aina tunne kunnioitusta itseäni kohtaan, joidenkin ekstrovertillisten piirteitteni mukanaan tuomien ja impulsiivisessa olotilassa tekemieni päätösten suhteen, varsinkin niiden 80-luvulla tekemieni päätösten, joilla on ollut kauaskantoisia seuraamuksia aina nykypäiviin saakka. Nämä seuraamukset ovat kuluttaneet henkistä pääomaani, samalla, kun yksityistalouteni on asettautunut haasteelliseen olotilaan.  Tätä haasteellista olotila on kestänyt kaikkiaan noin 30-vuotta. Mielestäni tähän, 30-vuotta kestäneeseen olotilaan, sopii jokseenkin hyvin ajatus, eräässä naistenlehdessä olevasta horoskooppitekstistä VESIMIEHELLE - olen itse vesimies: ”Karsi ja yksinkertaista elämääsi. Välttele turhia riitoja. Sinun ei aina tarvitsen sanoa viimeistä sanaa, vaikka olisit oikeassa. Seesteisempi elämänasenne on valintakysymys. Nauti työsi hedelmistä täysin rinnoin – kuka muu nostaisi kissan hännän kuin katti itse?”

Olen ylpeä siitä mihin pystyin tänään, eilen, pystyn huomenna ja monena muuna tulevana päivänä. - Huomaan mielipiteilläni olevan kysyntää, todeten samalla, minulla olevan annettavaa yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville, olen kokemusasiantuntija. Minulla on paljon omakohtaisia kokemuksia ja sellaista näkemyksellistä ja kokemuksellista tietoa, jota ei välttämättä kaikilla coutsaajilla ole – toki heitäkin on. Minulla on - osaamista – jota haluan myös jakaa ja osaamiselleni näyttäisi olevan kysyntää. Ajattelen näin: itsensä kannatta ympäröidä ihmisillä, joilta saa energiaa, jotka innostavat. On hyvä pohdiskella päivittäin isoja, luovia, relevantteja asioita/kysymyksiä - antaa aivonystyröillensä impulsseja !

Mahdottomatkin tavoitteet voivat olla mahdollisia, jos asian näkee uudessa asiayhteydessä!

Siis, hiuksen hieno ero on siinä, mikä tekee tavoitteiden saavuttamisen mahdottomaksi ja mikä tekee siitä vaikean? On syytä lähestyä asiaa niin, että kysytään, mitä ihmiset haluavat? Toivelistalle tulee varmaan termejä: yhteispeli, positiivinen palaute, yhteinen tavoite, miten sinne päästään, keinovalikoima jne.

Yksi tärkeimmistä asioista on se, että ihmiset voivat itse asettaa tavoitteensa. Tämän jälkeen on hyvä todeta: tavoitteiden toteuttaminen ei yleensä ole helppoa, pikemminkin se on vaikeaa kuin helppoa. Seuraavaksi mietitään, mitkä tekijät tekevät tavoitteiden toteuttamisen vaikeaksi? Lista ei varmaan ole mikään lyhyt!

Seuraava askel on siirtyä pohtimaan, miksi tavoitteiden saavuttaminen on kaikesta huolimatta mahdollista ... siis kyseessä on kysymysasettelu, jonka avulla ihmiset saavuttavat toiveikkuuden, huolimatta siitä, että tavoitteiden toteuttamisen haasteet ovat kovia.

Edellä kuvattua menetelmää voisi kutsua mahdollisuuksien vaa'aksi. Tämä mahdollisuuksien vaaka -menetelmä on melko lähellä sitä, miten Tuominen, S. & Heikkilä, A. (2016) kirjassaan USKO hienosyisesti ja pohdiskellen kerros kerrokselta avaavat sen, mitä uskomukset ovat, miten ne syntyvät ja vaikuttavat elämäämme.

Mahdollisuuksien vaaka -menetelmän käyttäminen on hyväksi kaikessa elämänmenon pohdinnassa. Ylensä huomio kiinnitetään tulevaisuuteen, puhutaan ja pohditaan sitä, mitä ihmiset haluavat ja mitä he toivovat. Piirretään reittejä, miten päästään sinne, minne halutaan päästä. On hyvä pohtia myös menneisyyttä. Menneisyyden kielteiset kokemukset on pyrittävä näkemään voimavaroina - mitä ne ovat opettaneet ja miten ne auttavat meitä nyt?

Tässä yhteydessä menneisyyden merkitys nousee keskiöön ajatuksella: miten se edistää haluamasi päämäärän saavuttamista? Jos meidän täytyy selviytyä lamasta tai olemme joskus olleet kriisissä, pohdimme sitä, kuinka kannattaa yhdistää kokemus kriisistä, jotta voimme selvittää lamasta. Ei niinkään kannata vaivata ajatuksia sille, miten se, että olemme olleet kriisissä, selittää miten olemme tänään lamassa?

Lähes irvokasta on kytkeä menneisyyden vaikeuksia ja haasteita tämän päivän vaikeuksiin niin, että edellinen aiheuttaa jälkimmäisen. Nykyään on alettu kiinnitä huomiota asioihin, jotka edistävät asetetun tavoitteen saavuttamista ... sellaisetkin asiat, jotka aikaisemmin olemme nähneet ongelmien syinä, pyrimme tänään näkemään ne voimavaroina, jotka edistävät tavoitteen saavuttamista.

Ihmisten ongelmien taustalla ei välttämättä nykytiedon mukaan olekaan lapsuudessa koetut traumat. Vaikeuksia ei selvitetä ongelmien kautta. Mitä enemmän haetaan syitä, sen kauemmaksi ajaudutaan ongelmista. Nykyään pyritään suuntautumaan eteenpäin - tulevaisuuteen. Ei haeta syitä, eikä varsinkaan syyllistetä ketään.

Lähdeaineisto: Furman, B. & Ahola, T. 1993. Muuttuset, terapiasta ratkaisuihin.