Arvostukset, ihanteet ja yhteiskuntakäsitys – yrittäjyyden näkökulmasta
Lähtökohtaisesti voidaan ajatella ihmisten ja organisaatioiden pitävän arvostuksia arvokkaina asioina. Arvostukset taas poikkeavat ihanteista aikojen kuluessa tapahtuvien muutosten myötä, eli arvostukset eivät koe samaa kulttuurista yhtenäisyyttä kuin ihanteet. Puhuttaessa yrittäjyydestä ja yhteiskuntakäsityksestä nousevat tällöin keskustelun ytimeen yksilön suhtautuminen kapitalismiin ja markkinatalouteen. Tähän vaikuttavat myös keskustelijoiden poliittiset näkemykset.
On kuitenkin todettava markkinatalouden ja yrittäjyyden olevan kaksi eri asiaa. Yrittäjyys on säilyttänyt hyvin asemansa sekä vakaana että korkealla tasolla kysyttäessä suomalaisilta näkemyksiä Suomen menestyksen aseista (mm. EVA:n tutkimus). Yrittäminen, yrittäjyys ja yleisesti omatoimisuuden lisääminen, sekä panostaminen korkeaan laatuun, koulutukseen, työelämään sekä tieteen ja teknologian kehittämiseen ”briljaavat” Suomen menestystekijöiden kärkipaikoilla.
Markkinatalous on puolestaan talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus (hyödykkeen hinta) tapahtuu kysynnän ja tarjonnan säätelemänä ja ohjaa tuotantoa kysynnän mukaan. Useasti juuri markkinatalous ohjaa yrittäjiksi aikovia perustamaan perheyrityksiä. Todettakoon tässä yhteydessä, että perheyritykselle ei ole olemassa virallista määrittelyä. On olemassa pienyrittäjiä ja perheyrityksiä, jotka pyrkivät aktiivisesti etsimään markkinoilta uusia kasvumahdollisuuksia ja ovat halukkaita ottamaan uusia ratkaisuja käyttöön. Useissa kansainvälisissäkin perheyritystutkimuksissa kiinnitetään erityistä huomiota perheen (=sosiaalinen yksikkö) vaikutuksesta yritystoimintaan. Tutkimusten mukaan perhedynamiikka, perinteet ja perheyrityksen organisaatiokulttuuri ovat erilaisia ja niiden vaikutus on moninaisempi verrattuna muihin yrityksiin.
Yrittäjyydestä onkin tullut merkittävä retorinen ase voittamaan havaitut puutteet ja rajoitukset julkisen talouden hallinnassa. Palvelujen tuottamisen taloudellista ajattelua hallitsevat kapitalismi, vaikutusvaltainen vapaiden markkinoiden talous, ja perustelut pilkotuista teollisuuden ja julkisten palveluiden tarjoamisesta. Yleisesti voidaan ajatella maan hallituksen (poliittisen hallituksen) omaksuvan roolia henkilökohtaisesta vapaudesta ja taloudellisesti vakaiden olosuhteiden hallinnasta, jossa yrittäjyys voisi kukoistaa ja lisätä kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Viime lopuksi yrittäjien tulee kuitenkin itse vapaasta tahdostaan huolehtia omasta ja yrityksensä hyvinvoinnista, vaikka hallitus korostaa, että vapaa tahto on toteutettava tavalla, joka hyödyttää julkista taloutta ja yhteiskuntaa.
Kognitiivisen psykologian mukaan yrittäjän maailma ja siinä samalla yhteiskuntakäsitys muotoutuvat ja kehittyvät kognitiivisen oppimisen tuloksena, joten arvostukset, ihanteet ja yhteiskuntakäsitys luovat pohjaa sille, kuinka yrittäjä käsittelee tietoa ja ohjaa toimintaansa tiedostaen tai tiedostamattaan tehdessään päätöksiä perheyritystä johtaessaan.
