ENSIVAIKUTELMA – HISSIPUHE – PITCHAUS – ASIAKASKOKEMUS

Tämä pohdiskeluni alkoi lukiessani Talouselämä -lehteä [nro 10/2021] siis lehden kansilehtä, jossa on teksti:

”VAIN

ROHKEILLE JA

ROKOTETUILLE

Ulkomaanmatka

on toistaiseksi vain haave.

Kun reissuun taas pääsee,

moni asia on muuttunut.”

Pohdiskelen yllä olevaa tekstiä esivaikutelman - hissipuheen - pitchauksen näkökulmasta, kysymällä; osaatko kuvailla yhdellä tai muutamalla lauseella, millaista palvelua tarjoat [tai kuka olet] ja miten kuulijasi siihen reakoivat?

************************

Ensivaikutelman tekemiseen ei tule toista tilaisuutta [= kertakäyttöinen abstrakti tilaisuus]. On tärkeää oppia esittämään asiansa niin, että kuulija kiinnostuu ja haluaa tutustua siihen tarkemmin, siis kerro muutama mielenkiintoa herättävä avainkohta, älä yritä tunkea ensimmäiseen minuuttiin kaikkea mitä tiedät ja mitä haluaisit jakaa kuulijan kanssa.

--> wiktionary.org määrittelee substantiivin seuraavasti [vapaasti käännettynä]:

Ensivaikutelma [first impression]= mielikuva, joka henkilölle syntyy ensimmäisen kohtaamisen alussa.

************************

Hissipuhe on iskevä, kompakti ja positiivisen mielikuvan herättävä esitys sinusta itsestäsi [yrityksestä] ja sinun [yrityksen] päämääristä. Hissipuheen kuulijoita on erilaisia, useimmiten kuulijalla on jotain, joka sinua kiinnostaa [jonka sinä tai yrityksesi tarvitsee esim. työpaikkana, rahana, pääomasijoituksena tai myyntituottona].

--> wiktionary.org määrittelee substantiivin seuraavasti [vapaasti käännettynä]: Hissipuhe [elevator pitch] = lyhyt yhteenveto liiketoimintasuunnitelmasta, prosessista tai tuotteesta sekä myyntipisteestä ja arvosta [tai sinusta itsestäsi].

************************

Pitchaus voi olla - vaikka suunnitelma, joka perustu selkeään visioon, intohimoon tai presentaatioon; idean pitää olla toimiva. Hyvä pitchaus perustuu usein älykkääseen esitykseen ja sitkeään harjoitteluun --> kuvaamiseen yhdellä tai muutamalla lauseella, kuka olet [tai yritys on] ja mitä teet.  Pitchausta voidaan jossain yhteydessä kutsua kansanomaisemmin myös hissipuheeksi.

Lähtökohtaisesti Pitch -sana on englantia ja tarkoittaa esimerkiksi syöttämistä tai heittämistä pallopelissä.

--> wiktionary.org määrittelee substantiivin seuraavasti [vapaasti käännettynä]: Pitchaus [pitch] = oikean suoritustason löytäminen, joka on välttämätöntä jokaiselle tuotteelle [brändille]. Hyvät myyjät käsittelevät ”pitchiä” yhteistyökeskustelu -prosessina.

 ************************

Asiakaskokemus on asiakkaan [kokijan] tunnepohjainen kokemus sinusta, yrityksestä, tuotteesta tai palvelusta. Se muodostuu kaikista tunteista, kohtaamisista ja mielikuvista, joita kokijalle on kertynyt sinusta tai yrityksestä ja joka ohjaa voimakkaasti kokijaa [asiakasta]. Positiivista asiakaskokemusta voi ajatella henkilön tai yrityksen tahtotilana, jota ”esiintyjän” esiintymisellään tai yritys markkinoinnillaan tavoittelee. Henkilön tai yrityksen tuomasta (lisä]arvosta kertova luottamuslupaus tai asiakaslupaus kiteyttää ytimekkäästi sen miksi potentiaalisen asiakkaan pitäisi luottaa sinuun, ostaa yrityksen tuote tai palvelua, lisäksi se kertoo kohderyhmälle, miksi sinä tai yritys on kilpailijoita parempi?

--> wiktionary.org määrittelee substantiivin seuraavasti [vapaasti käännettynä]: Asiakaskokemus [customer experience eli CX] = asiakaskokemus koostuu mielikuvista ja tunteista, jotka syntyvät asiakkaalle kaikista kohtaamisista yrityksen edustajien, kanavien ja palveluiden kanssa.

************************

Summa summarum: Nykymaailmassa ei voi välttyä pitchauksilta tai hissipuheiden pitämiseltä jos on mukana bisneksessä tai haluaa antaa lyhyen kuvauksen itsestään [positiivisen sellaisen]. Omasta itsestään tai yrityksen palveluista ja/tai tuotteista on pystyttävä kertomaan kuulijoille muutamassa minuutissa [joskus jopa 30 sekunnissa] kaikki olennainen kompaktisti ja mieleenpainuvasti --> syntyy asiakaskokemus. Hyvä asiakaskokemus tarkoittaa kokijan saamaa kokemusta, joka vastaa hänen odotuksiaan. Asiakaskokemusta [tässä yhteydessä] mitattaessa mitataan sitä kokemusta mikä syntyy kokijalle. Ja kysymys kuuluu; miten muutamme omaa esiintymistämme niin, että kohtaamiset kuulijoidemme kanssa ja ”pitchauksemme” tuottavat enemmän suosittelijoita ja vähemmän arvostelijoita.

Politiikka - matematiikka

Kriisitietoisuutta herättelevä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen [THL] laskelma, jonka mukaan Suomessa voisi olla vaalien aikaan [kunnallisvaalit 21.4.] 2 600 - 11 200 koronavirustartuntaa päivässä [HS 9.3. pääkirjoitus] on johtanut oikeusministeriön tekemään päätöksen [päätöksen valmistelussa mukana kaikkien puolueiden puoluesihteerit, puolesta 8 ja vastaan 1], jolla kunnallisvaalit siirretään pidettäväksi kesäkuun 13. päivänä 2021. Kyseisen HS:n pääkirjoituksen otsikko kuuluu: Politiikka ei ole matematiikkaa. 

Pientä pohdintaa: Laskelmoivalle ajattelulle on olennaista representoitavuus tai esitettävyys. Olevan täytyy olla reprensentoitavissa, jotta se on mitattavissa tai laskettavissa. Tämä muodostaa eron pohdiskelevaan ajatteluun, joka toimii mitattavan ja laskettavan piirin ulkopuolella, johon politiikkakin yleisesti ottaen oman ajatusmaailmani mukaan kuuluu. Mutta mielestäni politiikka voidaan laskelmoivan ajattelun kautta johtaa matematiikkaan. Laskelmoiva ajattelu viittaa laskelmaan ja laskemiseen. Laskelmoitavuus on olioiden [=viruksen sisältämä DNA] mitattavuutta ja laskettavuutta. Laskelmoivaan ajatteluun kuuluu perusteen vaatiminen: jotta jokin voi olla, niin täytyy sillä olla peruste [=tartuntojen määrä].

Asioiden välinen suhde toimii laskelmoinnin alueena. Elikkä koronavirustartuntaa päivässä [2 600  -11 200] toimii asioiden välisenä suhteena. Siis poliittisen päätöksenteon [vaalien siirtäminen] perustana on matematiikkaan perustuva koronavirustartuntojen määrä [viruksen sisältämien DNA:n määrä ennuste THL] huhtikuun 21. päivänä 2021. Mielestäni tämä kuvastaa, että politiikka on myös matematiikkaa, joka siirsi vaalipäivän 😎.

Tieteessä [moderni tiede] todellinen ymmärretään kausaalisen syy-seuraus-suhteen piirissä. Seurausta edeltää jokin syy, todellisella täytyy olla jokin kausaalinen syy. Kun todellisuus ymmärretään kausaalisesti, tulee syy-seuraus-suhteeseen tarkkailua tietyssä viitekehyksessä [=keskeiset tekijät ja niiden väliset suhteet], puoluesihteerit ja oikeusministeriö = politiikkaa, THL:n laskelmat = matematiikkaa ja kuntavaalien siirto = seuraus. 

Johtopäätöksenä tästä voin vetää, että laskelmoiva ajattelu ei ole ainoastaan matematiikka tai mitään muutakaan vain numeroiden parissa tapahtuvaa, vaan se on tutkivaa, suunnittelevaa, toiminnallista tai vaikkapa poliittista matematiikka. Se on mahdollisen ja/tai potentiaalisen selvittämistä ja sen mukaan toimimista.

Tässä pieni nyanssi laskelmoivaan ajatteluun: 😇

”Laskeva ajattelu pakottaa itsensä pakkoon hallita kaikkea oman menettelytapansa oikeellisuuden perusteella. Se on kykenemätön käsittämään, että kaikki laskennassa laskennallinen, jo ennen kuin laskeminen tuottaa kulloisetkin summansa ja tuloksensa, on jo kokonaisuus, jonka yhtenäisyys tosin perustuu laskemattomaan. Laskemattomuus ja sen outous pakenee laskennan otteesta. Silti se, mikä aina ja kaikkialla lähtökohtaisesti on laskennalliselle aikeelle luoksepääsemätön, ja silti arvoituksellisessa outoudessaan koko ajan lähempänä ihmistä kuin kaikki nuo olevat, joihin ihminen perustaa itsensä ja aikeensa, voi aika ajoin virittää ihmisen olemuksen ajattelulle, jonka totuuteen ”logiikka” ei kykene kajoamaan. Ajattelu, jonka mietteet eivät ole laskettavissa, vaan jota määrittää muu kuin oleva, voidaan kutsua olennaiseksi ajatteluksi.” (Heidegger 2010, 57.)