HS [31.5] Vieraskynä: "Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen tavoitteena on, että Suomi tarjoaa saumattomasti yhdessä toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut: Ihminen saa tarvittaessa samassa tilanteessa apua ja tukea sekä sosiaalialan että terveysalan ammattilaisilta. Uudistuksella on myös tähdätty sote -sektorin kustannusten hillitsemiseen." Näin kirjoittaa THL:n johtava tutkija Vieraskynätekstissään.
Yhtenä THL:n lakisääteisenä tehtävänä on laatija asiantuntija-arvio sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuudesta [ko. arviota, 34 sivua, ei erikseen mainita Vieraskynätekstissä].
THL:n asiantuntija-arvion tilannekuva vuoden 2023 aloittaneiden hyvinvointialueiden tähtötilanteesta: Arviossa tarkastellaan väestön palvelutarvetta, hyvinvointialueiden hallinnollista ja toiminnallista rakentumista sekä ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta ja riittävyyttä. Arvioinnin kohteena ovat lisäksi palvelujen integraation nykytila ja kehittämistoimet, yhdenvertaisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kehitys ja rahoitus. Sosiaali- ja terveydenhuollon nykytilaa arvioidaan soveltuvin osin suhteessa myös valtioneuvoston vuosille 2023-2026 vahvistamiin valtakunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon strategisiin tavoitteisiin.
Arvioinnista on tuotettu kaikkiaan 34 sivuinen arviointiraportti, josta nostan tässä esiin Talousarviot vuodelle 2023 alijäämäisiä -tekstiosuuden:
Hyvinvointialueiden talousarviot vuodelle 2023 on laadittu Pohjois-Savoa lukuun ottamatta alijäämäisiksi. Alueiden yhteenlaskettu alijäämä on noin 860 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmien mukaan tasapaino kuitenkin saavutetaan pääosin vuosina 2024–2025.
" Vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä hallitus on esittänyt alueiden rahoituksen vahvistamista yhteensä 500 miljoonalla eurolla. Rahoituksesta 150 miljoonaa euroa olisi ennakkomaksua vuonna 2024 maksettavasta rahoituksen korjauserästä", joka kokonaisuudessaan kattanee merkittävän osan arvioidusta alijäämästä.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat ry on arvioinut palkkojen harmonisoinnin nostavan työvoimakustannuksia noin 6 prosenttia. Maakunnallisesti aiemmin järjestäytyneillä alueilla, kuten Etelä-Karjalassa, palkkojen harmonisointi on jo toteutettu, mutta osalla se on vielä kesken. Vastaavasti palkkojen harmonisointi on vasta alkamassa alueilla, joissa palvelut on aiemmin järjestetty hajautuneesti, kuten Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Länsi-Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Nyt kun sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueiden [21 aluetta] käynnistymisestä on kulunut viisi kuukautta näyttäisi näin palveluiden käyttäjien näkökulmasta [lähde: median seuraaminen, ei tutkittua tietoa?] tulevan vastaan koko lailla paljon palveluiden heikentymisiä - verrattaessa tilannetta aikaan ennen uudistusta. Toki parannuksiakin on, jotka eivät nouse "parrasvaloihin" samalla tavoin, koska niitä pidetään luonnollisina kehitystavoitteiden toteutumisina. Johtopäätöksenä edellisestä voin vetää ajatuksen: Rahoituksen alijäämäisyys tuntuu palveluita tarvitsevien arjessa.
Vaikka hyvinvointialueiden järjestämät palvelut ovat julkisia [jopa lakisääteisiä, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen]: perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, hammashoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut ja ikääntyneiden asumispalvelut --> palveluiden järjestäjien organisatooriset ongelma kumpuavat esiin. Vaikka niukkuutta rahasta on, on organisaatioiden sopeutettava ITSE tilanne tasapainoon; palvelun tuottaminen palvelutarjoomaa johtamalla toimin.
Palvelutarjonnan johtaminen vaatii toimienpiteitä. Palvelutarjonnan johtaminen edellyttää keskittymistä olennaiseen --> edellyttää itsekuria - siis äärimmäistä itsekuria palvelutarjonnan johtamisessa. Asiakkaan tarpeiden perinpohjainen ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, tältä pohjalta pystytään määrittelemään asiakkaan tarvitsema palvelu ja sen saavutettavuus - arvon tuottaminen. Palvelutarjoomassa ydinpalvelu on se, joka ratkaisee asiakkaan ongelman tyydyttämällä asiakkaan tarpeet.
Hyvinvointialueen johtajat ovat palvelutarjooman johtamisessa ja sen onnistumisessa avainasemassa - ei pelkästään raha. On itsestään selvää, että tässä kombossa hyvinvointialueen johtaja on koko “orkesterin” tärkein henkilö ja tämä ´tärkein henkilö´ osoittaa palvelujtarjoomaa johtaessaan kuinka hyvinvointialueen hallitus on onnistunut `tärkeimmässä päätöksessään/valinnassaan/valintaesityksessään` valittaessa hyvinvointialueelle johtajaa.
