joulukuun 17. päivänä 2009
Meillä täällä kotikunnassa on menossa moninaisia hyvinkin haasteellisia asioita, joista mainittakoon tämä kysteri (=tämä perusterveydenhoitoon liittyvä hanke), perusturvayhteistyö Tervon kanssa 1.1.2010 alkaen. Edellä mainitut ovat kunnanhallituksen ja perusturvalautakunnan hyppysissä olevia asioita.
Tämä perusturvallinen ristiretki Rautalammille päättyy 31.12.2009. Tämähän on juuri se ristiretki jota yritin vastustaa ja vastusti viimeiseen saakka. Tervon suunta on oikea jo logistisessakin mielessä.
Sivistyslautakunnassa on vuoden 2009 aikana ollut myös kokolailla mielenkiintoisenhaasteellisia asioita. Lautakunnan tekemistä opettajavalinnoista on valitettu (prosessi kesken), opettajakuntaan kuuluvan henkilön tekemisistä on valitusrumba meneillään.
Vesannon yhtenäiskoulu aloitti toimintansa elokuussa 2009 ja se näyttää olevan onnistunut jutska ainakin minun korviini tulleen palautteen perusteella
Haluan tällä vuoden viimeisellä kirjoituksellani ottaa kantaa perusopetuksen tuntijakouudistukseen ja nimen omaan taito- ja taideaineiden tuntimäärien puolesta.
Alla olevan tekstin olen lähettänyt myös Savon Sanomien lukijansanomiin julkaistavaksi. Saas nähdä julkaisevatko, mutta on se ainakin tässä luettavissa.
Eemeleitä ja Iidoja tarvitaan edelleen
1960–luvulla Vaahteramäen Eemeli, jolla oli sitä synnynnäistä luovuutta, osoitti ”elämänmuutoshallintaa” sillä hän oli älykäs ja äärimmäisen kekseliäs, mutta aikuiset eivät aina ymmärtäneet hänen kekseliäisyyttään, vaan pitävät sitä kurittomuutena ja metkuiluna. Aikuisena Eemelistä tulee kuitenkin kunnon kansalainen ja peräti kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Olisikin mukavaa tietää mitä Eemeli-päättäjä ajattelisi meneillään olevasta perusopetuksen tuntijakouudistuksesta ja nykyisestä peruskoulusta yleensä?
Nykyään – aika monet – päättäjistä ajattelevat, että perusopetuksen tulee antaa peruskoululaiselle vankka pohja elinikäistä oppimista varten. Onhan nykymaailma näyttänyt, että lasten tulee yhä nuorempana oppia elämää muutoksessa ja hallitsemaan muutosta omalla kohdallaan, käsittelemään ympäristöä ja siellä olevia ihmisiä, suodattamaan tietoa, oppia oppimaan ja hyväksymään erilaisuutta. Tämä kaikki tapahtuu yhä nuorempana, joka sinällään on surullista, mutta totta – maailma on muuttunut Eemelin ajoilta, lasten turvaverkostoon ei enää kuulu koko kylä.
Opetusministerin keväällä 2009 asettaman perusopetuksen tuntijakouudistus –työryhmän tavoitteeksi on asetettu hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa taito- ja taideaineiden asemaa perusopetuksessa. Työryhmä koostuu hyvin monipuolisesta asiantuntijajoukosta.
Luovat kouluaineet ovat hyvin tärkeitä kaiken oppimisen kannalta. Ne edistävät lapsen kehitystä ja parantavat koulunkäyntimotivaatiota. Ne opettavat ja tuovat esille, etteivät matemaattinen ja sanallinen näkökulma ole ainoita ajattelun muotoja, mutta välttämättömiä, sillä ilman niitä ei perusopetus voi toimia.
Yleissivistävät taito- ja taideaineet ovat aina kuuluneet suomalaiseen kouluun. Taito ja taideaineita perusopetuksessa ovat musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta. Toivottavasti perusopetus ei koskaan joudu siihen tilanteeseen, jossa näitä ei olisi lainkaan – taito ja taide ovat koulun voima.
Taito- ja taideaineiden tuntimäärät ovat viimevuosikymmeninä koko ajan pudonneet, viimeisin pudotus vuonna 2004. Pudotuksesta huolimatta nimenomaan korkeatasoinen taideaineiden opetus on auttanut suomalaislapsia hyviin Pisa-tuloksiin. Hyvä opetus on aina luovaa, mutta taideaineissa se on opetuksen ydin.
On mielestäni tärkeää, että mm. tietotekniikka on saatava oppilaille yhteiseksi oppiaineeksi, jotta Suomen kehitys tietoyhteiskuntana ei vaarannu, kuten myös yhteisiin tavoitteisiin tulee sisältyä tekstin- ja kuvankäsittely, taulukkolaskenta ja internetin avulla tapahtuva tietojen haku, sekä sosiaalisen median sisällön tuotantotekniikan opetusta. Kaikki tämä ei mielestäni saa tapahtua taito- ja taideaineiden tuntimäärän kustannuksella.
Eemeli, tämä arkipäivän luovuutta täynnä oleva ”pojanvintiö” oli saavuttamassa kouluunlähtöiän. Eemelin äiti kysyi pikkuisen huolissaan: Kuinka sinun sitten käy kun aloitat koulun, kun olet tuommoinen vintiö? Hyvin, sanoi Eemeli. Kai minä sitten jätän metkut tekemättä, ehkä … kunhan käyn koulua.
Toivoa vaan sopii, ettei tämän päivän Eemeleiltä ja Iidoilta perusopetuksen tuntijakouudistus vie synnynnäistä luovuutta mennessään … metkut taas on eri juttu.
Raimo Kovanen
sivistyslautakunnan puheenjohtaja
Vesanto
Hyvää Joulua ja Onnekasta Vuotta 2010
P.S
Katsellaan mitä näillä sivuilla kirjoitellaan ensivuosikmmenellä - tänä vuonna on kirjoittamisen puhti ollut hiukan hakusalla. :)
