Kasvuyrittäjyyden kasvun haasteet ...

Maanantaina (23.4.2018) uutisoitiin Suomeen hakeutuvien kasvuyritysten etabloitumisen haasteista. Etabloitumishaasteiden keskiössä ovat Startup-yritys, Maahanmuuttovirasto (Migri), Business Finland ja Kasvuyrityskeskus A Grid, sekä kyseisten tahojen toimiva yhteistyö.

Avataan hiukan sitä millaisia toimijoita edellä mainitut tahot ovat:

Wikipedia: Startup-yritys tarkoittaa nuorta kasvuhakuista yritystä. Sillä voidaan tarkoittaa myös yritystä, joka vasta kehittää ensimmäistä tuotettaan eikä tuota vielä voittoa. Termiä käytetään usein enintään muutaman vuoden ikäisistä yrityksistä tai kunnes yrityksen osakkeiden omistajiksi on tullut muita kuin perustajajäseniä. Startup-yrityksen omistajiin voi kuitenkin kuulua ulkopuolisia ns. bisnesenkeleitä. Yrityksen nuori ikä tai esimerkiksi teknologia-alalla toimiminen ei riitä määrittelemään yritystä Startup-yritykseksi, vaan olennainen piirre on nopean kasvun tavoitteleminen

Wikipedia: Maahanmuuttovirasto (Migri) on sisäministeriön alainen virasto, joka käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita. Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa asiantuntija-, palvelu- ja päätöksenteko-organisaatio, joka toteuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Virasto myös tuottaa tietopalveluita niin kansainvälisiin tarpeisiin kuin kotimaan päättäjille ja viranomaisille poliittisen päätöksenteon avuksi. Virasto aloitti toimintansa vuonna 1995 nimellä Ulkomaalaisvirasto, ja Maahanmuuttovirastoksi nimi vaihtui vuoden 2008 alussa. Maahanmuuttopolitiikkaa ohjaa valtioneuvoston linjausten mukaisesti sisäministeri.

Business Finlandin verkkosivut: Business Finland on tammikuun alussa 2018, kansainvälistymis-, investointi- ja matkailunedistämispalveluita tarjoava Finpro ja innovaatiorahoitusta tarjoava Tekes, yhdistynyt uudeksi toimijaksi Business Finlandiksi. Business Finlandin ensisijainen tavoite on tarjota heidän yhteisille asiakkailleen sujuva palvelupolku, kun heidän asiakkaat ovat kansainvälistymässä ja hakemassa innovaatiorahoitusta, kansainvälisiä investointeja tai matkailijoita. Business Finlandin tehtävä on toimia uuden kasvun katalysaattorina ja luoda mahdollisuuksia Suomelle innovaatioiden ja kansainvälisen kasvun kautta. Strategiamme on kaksiosainen: mahdollistamme kansainvälistä kasvua yrityksille sekä luomme maailmanluokan liiketoimintaekosysteemejä ja kilpailukykyistä liiketoimintaympäristöä Suomelle.

A Gridin verkkosivut: Kasvuyrityskeskus A Grid on Aalto-yliopiston kampuksella sijaitseva, uusi startupien, yritysten ja yrittäjien yhteisö. Entisissä Sähkötekniikan korkeakoulun tiloissa avautuva yhteisötila A Grid kokoaa saman katon alle muun muassa kasvuyrityksiä, luovien alojen yrityksiä, kiihdyttämöitä ja palveluita yrityksille. Kyseessä on kunnianhimoisten startupien, yritysten ja yrittäjien luova yhteisö: rakennukseen tulee remontin valmistuttua tilat jopa sadoille toimijoille.

Elellä mainittujen tahojen yhteistoiminnan lähtökohtana on houkuttelevampi Suomi Europan unionin ulkopuolelta tuleville yrittäjille. Suomessa tuli voimaan uusi laki (1.4.2018), jonka tarkoituksena on helpottaa kasvuyrittäjien pääsyä Suomeen. Kasvuyrittäjien oleskelulupajärjestelmä mahdollistaa StartUp-yrityksen perustamisen Suomeen EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville / pyrkiville huippuosaajille.

Tänään ulostulleesta YLE -uutisoinnista saa käsityksen, että tähän mennessä StartUp-yrityksiä on tulkittu edelleen, jostain syystä liian riskialttiiksi. Tämän riskialttiustulkinnan vaikutuksena on näkyvillä maahanmuuttajien / kasvuyrittäjien oleskeluluvansaamisen hitaus / vaikeus, jolla taas on merkitystä huippuosaavan kasvuyritystoiminnan aloittamiseen Suomessa? Suomalainen yhteiskunta tarvitsee kaikki hyvät tekijät, jotka ovat saatavillamme. Ymmärtääkseni, Business Finland ”auditoi” tarjolla olevan oleskelulupaa hakevan kasvuyrityksen / yrittäjän liikeidean ja tekee esityksen Maahanmuuttovirastolle, joka tekee päätöksen oleskeluluvasta. Tavoitteena lienee saada muutamia kymmeniä lupia / vuosi. Eihän vaan byrokratia ……

On erilaisia "tunteenpaloja" ...

Elämänpolku ihmisillä on hyvinkin erilainen ja elämän "kehitystehtävät" johdattelevat meitä  moniin eri elämänvaiheisiin. Ei varmaan ole olemassa yhtä ja ainoaa ja oikeaa polkua. Minun polkuani on ohjaillut yrittäjyys ja voin jopa sanoa intohimonani olleen yrittäjyyden, kun katson menneisyyttäni peruutuspeilistä - ja tuleevaanikin.

Lähes parin vuosikymmenen itsenäinen yrittäjyys ja sen jälkeinen ajallisesti samanmittainen työsarka ammatillisen koulutuksen tehtävissä, kuten myös yrittäjyyskouluttautumiseni ovat antaneet minulle kokemuksellista näkemystä ja näkemyksellistä kokemusta yrittäjyydestä.

Kiinnostukseni yrittäjyyttä kohtaan on säilynyt haastavana ja innostavana viimeisimmästä lähes kaksikymmenvuotisesta toisen asteen ammatillisen koulutuksen virkaurastani huolimatta…ja/tai siitä johtuen! Työhöni oppisopimuspäällikkönä/oppisopimusjohtajana - josta olen täysinpalvelleena jäänyt eläkkeelle - on niin ikään luonnollisesti ja ko. ideologiaan asiaankuuluvasti kuulunut olennaisesti yrittäjien ja yritysten kanssa yhdessä tekeminen. Kyseisessä työssäni olen kannustanut ja kehittänyt yrittäjyyttä ja yritystoimintaa koulutuksen keinoin.

Työssäoloaikanani olen samalla opiskellut yrittäjyyttä, josta viimeisin näyttöni (elokuu 2016) on yrittäjyyden alaan kuuluva väitöskirjani ”Perheyrityksen omistajapäättäjien sidosryhmäpainotusten muutos ennen sukupolvenvaihdosta. Monitapaustutkimus vuosikertomusaineistosta ”.

Toimin tällä hetkellä perheyrityksessämme Senior Advisorina. Olen yrittäjyyden, sidosryhmätoiminnan, liiketoiminnan ja organisaatiomuutosten asiantuntija ja kouluttaja. Kehittämistoiminnan osaaja ja elinkeinoelämän yhteyksien tuntija ja kehittäjä. Teen yhteistyötä jalat maassa – ilman turhaa uhoa kaikkitietävyydestä ja kaikkitaitavuudesta, riittävän nöyränä, mutta samalla aktiivisesti ja tavoitteellisesti asioita ajaen. Mielestäni näin pääsemme siihen, että tulevaisuuden ratkaisuja varten kirjoitetuille nuoteille löytyy nykyistä useammin soittovalmiit soittajat. Olen 64-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori Järvenpäästä.

Olen innostunut, ja minulla on aktiivinen työote myös toisten yrittäjyyden ja yrittäjiksi aikovien kehittämisessä ja heidän menestymisessään yrittäjänä. Olen ”idearikasuudistajapersoona”. Toimin Hyvä Diili -verkostossa yrittäjien mentorina ja Suomen Mentorit ry:n mentoriohjelmassa korkeakoulutettujen mentorina … 😊 😊😊

... tässa yksi osa myyntikirjettäni, jolla "myyn" itseäni.....

Henkinen kasvu haastaa!

Nykypäivänä on vaikeaa ajatella yritystä, jolla ei ole tulevaisuuteen suuntautunutta näkemystä oman bisneksen toiminnasta ja sen kehittämisestä. Voin ajatella näin: yhteinen päämäärä ja visio [(visio = näky, ilmestys, enne); mutta myös harhanäky] saavat ihmiset oppimaan ja tavoittelemaan parasta mahdollista suoritusta. Ongelmana nähdään usein se, miten kaikki työntekijät saadaan kokemaan visiot yhteisiksi. Ensimmäinen askel yhteistä tulevaisuutta kohti on luopuminen perinteisestä käsityksestä, että visiot ”annetaan” ylhäältä valmiiksi. Olennaista on, että yrityksessä puhutaan yhteisestä tulevaisuudesta, keskustellaan mahdollisista näkemyseroista ja synnytetään näiden keskustelujen kautta yhteistä näkemystä bisneksen tulevaisuudesta.

Mielestäni työ, joka on kautta aikojen ollut suomalaisen yhteiskunnan kunnia, on suorituksena ja elämisen ehtona kokenut melkoisen muutoksen. Työllä tavoiteltavien aineellisten hyötyjen tilalle ja ohikin on astumassa ja astunutkin voimakas pyrkimys oman ajankäytön hallitsemiseen ja sisäiseen hyvinvointiin, niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Kaikkien työntekijöiden olisikin ”löydettävä” paikkansa organisaatiossa samalla kun työnantajan/organisaation asettamat tavoitteet yritystoiminnan tuottavuudelle, jatkuvuudelle ja asiakastyytyväisyyden saavuttamiselle saadaan parhaalla mahdollisella tavalla yhdessä toteutettua.

Osata tehdä mitä tarvitaan, vaatii aivoja … siis älyä lähtökohtanaan. Tarvittava äly ei lähde vain yhdestä päästä, vaan toimivasta yhteistyöstä ihmisten kesken. Tämän edellytys puolestaan on henkinen luottamus ja positiivinen suhtautuminen toisiin ihmisiin. Kukaan meistä ei voi olla kaikkea. Meidän on hyväksyttävä se, että vaikka olemme hyviä jossain asiassa, on meillä myös puutteemme. Puutteitaan voi jokainen meistä korjata kehittämällä itseään. Yksi kehittämisen keskeisempiä periaatteita onkin opiskella ja oppia ihmisiltä, jotka mielestäni ovat minua parempia minun omien heikkouksieni kohdalla – siis pyrkiä henkiseen kasvuun.

Henkinen kasvu vaatii energiaa, se vaatii työtä, se vaatii avointa mieltä ja valmiutta kokeiluun. Terve nöyryys on oltava joka-aamuinen tunne. Yleinen käsitys on, että epäjatkuvuus ja kriisit ovat edellytys muutoksille, jotka taas ovat edellytys kehitykselle. Kehittyminen ei yleensä ole kiinni ihmisen iästä. Ihmiset oppivat parhaimmillaan toisiltaan, olivatpa he minkä ikäisiä tahansa.  Omien vahvuuksien löytäminen ja niiden käyttäminen muodostavat henkisen kasvun ydinalueet. Tällöin on tärkeää löytää ”sisällöllistä” kiinnostusta välineellisen kiinnostuksen rinnalle - ja sen ohi. Meillä jokaisella omien persoonallisten ominaisuuksien käsittely saattaa olla yksi syy siihen, miksi me koemme töittemme ja kilpailun lisääntymisen myötä henkilökohtaisia kasvupaineita.

Tulevaisuuden hallinnasta ja ennakoitavuudesta on tullut yritysten ja niiden rahoittajien kannalta keskeinen haaste. Mitä perustellumman ja varmemman otteen yritys saa tulevaisuudesta, sitä tehokkaammin se voi ohjata panoksiaan turvatakseen elinkelpoisuuttaan ja kilpailukykyisyyttään alati muuttuvilla markkinoilla. Investointitoiminnan päätöksentekoa rasittaa useasti epätietoisuus pitkäkestoisesta taloudellisesta kehityksestä ja työvoiman saatavuuteen liittyvistä haasteista. Äärimmillään investointivaroivaisuus on saattanut johtaa yritystoiminnan kehityksen pysähtyneisyyteen, koska yritys on ikään kuin halvaantunut tuntiessaan voimattomuutta ja jopa pelkoa ja epätietoisuutta markkinoittensa kehittymisen suunnasta sekä glopaalin sosiaalisen kulttuurin hallinnasta.

Me suomalaiset pidämme jotenkin sosiaalista kulttuuria helposti pinnallisena näytelmänä. Hellimme mielikuvaa, että tuttu suomalainen ”perustönkköys” on jotenkin kunnioitettavan aito asia ja sulava ”salonkikelpoisuus ” jopa suorastaan moraalisesti arveluttava juttu. Useasti kuitenkin näillä sulavasti kommunikoivilla, sosiaalisesti taitavilla henkilöillä on sekä hyvä tilannetaju, että mainio roolinottokyky.

Wikipedia: "Liiketaloudessa visiota voidaan arkikielellä kutsua myös unelmaksi. Visio on arkijohtamisen peruskivi. Sen avulla pyritään luomaan jokaiselle työntekijälle kuva tulevaisuudesta, joka vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Visio on jotakin, jonka yksilö haluaa saavuttaa ja joka innostaa häntä. Useimmille ihmisille se on pohjimmiltaan pyrkimys luoda jotakin taloudellista voittoa suurempaa ja merkityksellisempää. Ilman visiota työllä ei ole merkitystä, suuntaa eikä ohjetta esimerkiksi siihen, miten tehtäviä ja kehitystoimintaa priorisoidaan.

Visio on myös osa yrityksen, aatteellisen yhdistyksen tai muunlaisen järjestön strategiaprosessia. Strategia on yhteistä tietoa yrityksestä, yhdistyksestä tai järjestöstä ja sen toimintatavoista, ja se myös syntyy yhdessä tekemällä. Kun henkilöstö halutaan saada mukaan visiointiin, johdon tärkeimmiksi työkaluiksi nousevat tarinat ja kieli, joiden avulla luodaan innostusta. Tarinoiden voimaa hyödynnetään organisaatioiden visiointityössä vasta vähän. Tämä on eräs syy siihen, miksi visio on jäänyt monissa tapauksissa pelkäksi hokemaksi, jolla ei ole käytännön merkitystä.

Alun perin visio on tarkoittanut näkyä tai harhanäkyä, erityisesti uskonnollisessa tai huumavilla aineilla saavutetussa hurmostilassa koettua".

Yrittäjyys ja työn tarkoitus

Tulosajattelussa työ saa oikeutuksensa vasta siitä, kun joku tarvitsee työn tulosta, elikkä on löydettävä ulkoinen tai sisäinen asiakas. Työn tarkoitus tulee selkiinnyttää vähintään ”seuraavaan sukupolveen”, kysymällä mikä on työmme tarkoitus? Kun löytyy vastaus, kysytään sama uudelleen. Pitkälle edistynyt kyvykkyys huipentuu sisäisenä yrittäjyytenä, jota voi verrata omakotirakentajan työotteeseen.

TEE ITSEÄSI KOSKEVA SUUNNITELMALLINEN JOHTAMISKUVAUS KÄYTTÄMÄLLÄ ESIMERKIKSI SEURAAVIA PÄÄKOHTIA:

-          Oman työn tarkoituksen, vastuualueiden ja päätäntävallan määritys.

-          Henkilökohtaisen tulevan tuloskauden avaintulosten, tulostavoitteinen ja tarvittavien toimenpiteiden muistiin merkitseminen omaa käyttöä varten.

-          Menneen toimintakauden tulosten ja toimenpiteiden arviointi, sekä johtopäätösten teko henkilökohtaisella tasolla.

-          Oman elämän suunnittelu varaamalla itselleen, perheelleen, ystävilleen ja harrastuksilleen ennalta riittävästi aikaa.

-          Henkilökohtaisen kehittymistarpeen määrittely.

KAAVAMAISUUS KANGISTAA

-          Liikekirjanpidon tuloslaskelma kertoo euroina yrityksen menneisyyden. Tulevaisuuden, kannattavuuden tai kannattamattomuuden yksityiskohtaisia syitä se ei kerro.

-          Korkeasuhdanteen keskimääräistykset eivät silloin riitä, kun lama laskee myyntituottoja. On päästävä kiinni piilovoittoihin ja piilotappioihin, jotta asioille voidaan tehdä jotakin.

-          Liikekirjanpidon yhteiskunnallinen päätehtävä on historiankirjoitus. Sen pitää turvata tasejatkuvuus, kirjausperusteiden muuttumattomuus sekä tilivuosien ja kaikkien yritysten välinen karkean tason vertailukelpoisuus.

-          Yrittäjän/yritysjohdon on suunniteltava toimintaa, muutettava asioita ja oltava yrityksestään liikekirjanpitoa paremmin perillä.

-          Liikekirjanpidon eurojen varassa ”lentävä ohjaaja” ohjaa yritystoimintaa historian peruutuspeilistä.

-          Toimintaa voi johtaa, ei euroja.

-          Strategiat vaihtuvat, tuotanto/palvelu virtaa, mutta laskenta pysyy muuttumattomana.

-          Strategia, joka mainitsee kiinteät kustannukset, on pelkkä laskuharjoitus.

-          Oikealla johtamisen tasolla ja aikaperspektiivillä kaikki kustannukset ovat muuttuvia.

-          Kaikkiin kustannuksiin voidaan vaikuttaa.

-          Yleisesti käyttämämme kaavamaiset laskentamenetelmät kierouttavat yrittäjän/johdon ajattelua ja syventävät mahdollista yrityksen syöksykierrettä.

-          Mikään säädös ei pakota matkimaan liikekirjanpidon tuloslaskelma- ja tasekaavoja yrittäjän/johdon laskennan pohjaksi, näin kuitenkin tehdään, jollei yrittäjä/johto muuta vaadi.

-          Sitä saa mitä tilaa.                                                                       Lähde: Krono 1996

 

”Huipulla ei voi matkia muita. On luotava itse uutta.” 

- Uintivalmentaja Esa Sievinen (HS 12.1.1994) -