Oikea johtaminen ja strateginen valinta?!

Tarvitaanko liiketoimintajohtamista? Syntyykö talouskasvua? Syntyykö lapsia riittävästi? Voidaan kysyä, onko liiketoimintajohtamisella, talouskasvulla ja syntyvyyden kasvulla yhteyttä keskenään? Kyllä on! Keskeinen elementti tässä kontekstissa on yhteisen tahtotilan löytäminen/aikaansaaminen. Strategisten valintojen tekeminen ja edelleen strategisten tavoitteiden toteutumisen mittaaminen ja arviointi voisivat mennä, vaikka näin:

- liiketoiminnan johtamisessa (=liikkeenjohtamisessa) tarvittavien taitojen kehityksen voisi toteuttaa antamalla useammalle johtajalle/esimiehelle tarkoitetut ja strategisessa johtamisessa tarvittavat tavoitteiden saavuttamisen työkalut ja näkökulmia tarjoavat valmennusohjelmat

- talouskasvun johtamiseen voisi liittää kansantalouden tilinpitoon liittyvä kansantalouden tuotantovirran arvoa mittaava nimellinen BKT (=bruttokansantuote), joka saadaan laskemalla yhteen yritysten arvonlisäykset tietyltä ajanjaksolta. Nimellisen BKT:een avulla voidaan approksimoida (=likiarvoistaa) reaalista BKT:tta, eli kansantalouden tulovirtaa

- syntyykö lapsia riittävästi? -kysymystä voisi tarkastella myös kansantalouden näkökulmasta: tällä hetkellä suomalaiset (naista kohti) synnyttävät keskimäärin 1,43 lasta (v.2018) elinaikanaan, kahdeksan vuotta sitten vastaava hedelmällisyysluku oli 1,87 (v. 2010). On laskettu, että kolmannesvauvamäärien vähennyksessä tarkoittaa 1,3 miljardin alijäämän lisäystä julkisen talouden alijäämään

Edellisestä voitaisiin vetää johtopäätöksenä, että suomalaisissa on paljon potentiaalisia kansalaisia johtamisen, talouskasvun ja syntyvyyden kasvun sektoreilla. Ja he voisivat ”synnyttää” kasvua, kun toimintojen johtaminen on oikein ja tehokkaasti hoidettua.

Liiketoimintajohtamisen perustekijät edellyttävät toimivia markkinoita. Eli markkinoita, joilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki ja markkinoilla on havaittu markkinarako. Liiketoiminnan johtaminen on kokonaisuus, joka on muodostunut toiminta-ajatuksen pohjalta. Tämä kokonaisuus käsittää liiketoimintaympäristön, kyvyn asettaa ja nähdä strateginen toimintakehikko, ymmärtää strategisten markkinoiden merkitys ja tehdä toimintasuunnitelmat, siis luoda strategia näiden pohjalta. Liiketoiminnan, pitkän ajan, tavoitteiden toteuttaminen edellyttää strategista johtamista.

Tehokas johtaminen/oikea strateginen valinta asettaa meille yksittäisille kansalaisille monenlaisia haasteita, eikä niistä vähäarvoisin haaste ole syntyvyyden saaminen kasvu-uralle. Nyt, kun monet eri tahot arvioivat taloudellisen kasvun näyttävän hiipumisen merkkejä, niin voitaisiko tätä hiipumista “korjata” #kolmannesvauvamäärän kasvulla, joka tarkoittaa 1,3 miljardin lisäystä julkiselle taloudelle - siis oikealla strategisella valinnalla. :)

Mikä on yrittäjän purpose?

Muutama ajatus yrittäjyydestä. -On hieno juttu, että yhä useampi suomalaisista nuorista valitsee yrittäjyyden. Suomen yrittäjät etsii jälleen Vuoden nuorta yrittäjää 2019. Vuoden nuori yrittäjä julkistetaan Nuorten Yrittäjien Get Together -tapahtumassa PowerParkissa toukokuun 25. päivänä 2019.

Yrittäjän rooli voidaan nähdä hyvin monella eri tavalla —> riskin kantaja, organisoija, epävarmuuden sietäjä, bisnessilmän käyttäjä. Yrittäjä voi olla —> päätoiminen yrittäjä, yksinyrittäjä, kevytyrittäjä, pakkoyrittäjä/vastentahtoinen yrittäjä.

 Yrittämisen yhtiömuotoja ovat:

-       elinkeinonharjoittaja

-       avoin yhtiö

-       kommandiittiyhtiö

-       osuuskunta

-       osakeyhtiö

-       maatalousyrittäjä ja

-       kevytyrittäjä (poikkeaa monella tapaa)

 Ja lisäksi, sinut voidaan katsoa yrittäjäksi, jos työskentelet osakeyhtiössä, jossa sinun perheenjäsenilläsi tai sinulla yhdessä perheenjäsentesi kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai sinulla on muutoin vastaava määräämisvalta. Oleellista on se, että työskentelet yrityksessä, jossa sinulla tai perheenjäsenilläsi on määräämisvalta, siis pelkkä omistus ei tee sinusta yrittäjää.

 Tässä yhteydessä on hyvä todeta, että yrityksen omistajuuden käsitettä lähestytään eri tieteenaloittain eri tavoin. Taloustieteen, yrittäjyyden, organisaatiokäyttäytymisen ja työsuhdeasioita tutkivien alojen edustajat tunnistavat sentään kaikki #residuaalikontrollin (=osakkeenomistajien viimekätinen määräysvalta yhtiön varallisuuteen) ja siihen liittyvät kolme oikeutta:

-       voitonjaon

-       taloudellisen tiedon saamisen ja

-       omistajuuteen liittyvän päätöksenteon

 Yrittäjyyden yhteiskunnallinen asema on nykyään tunnustettu ja tunnistettu. Yrittäjä nähdään toimijana, joka synnyttää itsenäisesti liiketoimintaa. Yrittäjänä sinulla pitää olla #purpose —> eli olemassaolon tarkoitus!

Digimaailma on hyvä brändäämään?

Tänään mennään vuoden 2019 ensimmäistä päivää. Lämpömittari näyttää + 3 astetta ja sataa pelkkää vettä.  Nopeasti ne ilmat/säät muuttuvat. Nykyaikana olemme saaneet tottua nopeisiin muutoksiin muutenkin elämässä, eikä vaan pelkästään säihin liittyen.

Hiukan peruutuspeiliin kurkatessani ja ajatellessani mennyttä vuotta voin todeta muutoksia muutosten perään löytyvän läheltä ja kaukaa. Muutokset koskettelevat omaa elämää, mutta yhtä lailla koko yhteiskuntaa. Yleensä vuoden vaihteessa tulee monia muutoksia, jotka säätelevät ja kenties rajoittavat elämäämme enemmän kuin päättynyt vuosi on tehnyt.

Muutoksista moni asia liittyy tavalla tai toisella teknologiaan ja sen hyödyntämiseen.  Monessa yhteydessä puhutaan nollaviiveyhteiskunnasta. Nollaviiveyhteiskunnassa asiointi muuttuu reaaliaikaiseksi, kun meille kansalaisille avataan Internetin kautta suoraan pääsy palveluntarjoajan tietokantoihin.  Yksi tällainen ”kokeilu” oli Trafi´lla (= nyk. Traficom) loppuvuodesta? Ei tainnut mennä oikein putkeen, ei ainakaan kaikilta osin – not in all respects!

No, tuulta päin - vaikka kantapäät edellä - vai oliko se - vaikka kantapään kautta? Se ja sama. Minulle tämä on lähes elämäntapa (tuulta päin meneminen), ja ehkä juuri tämä tekee elämästäni mielenkiintoisen ja rikkaan (=luetaan elämän rikkaus). Elämän rikkaus tarkoittaa tässä yhteydessä haastavaa itsensä brändäämistä – oma persoona likoon.

Henkilöbrändiä ei tarvitse rakentaa. Se muodostuu siitä kuka olet ja mitä sinusta toiset sanovat, kun et itse ole paikalla. Puhutaan myös asiantuntijabrändistä, joka on syytä erottaa henkilöbrändistä. Asiantuntijabrändi rakennetaan ja se rakentuu kompetenssin pohjalle. Tällöin joudutaan pohtimaan näkökulmia, miettimään millainen arvomaailma halutaan antaa ja punnitsemaan: mitä kannattaa kertoa ja mitä kannattaa ehkä jättää kertomatta. Asiantuntijabisnes on ”kovaa kamaa” siinä asiakkaat/yleisö lopulta arvioivat sen mikä on todellista asiantuntijuutta /osaamista ja mikä on pelkkää ”kertakäyttötavaraa”. Asiantuntijabrändin rakentamisessa näkemyksellinen kokemus ja kokemuksellinen näkemys ovat ”kovaa kamaa” näiden kautta syntyy kokemusasiantuntija alalle, jossa sinulla on asiantuntijuutta ja kokemusta.

Meillä kaikilla on yksilön vastuu omasta elämästämme sekä henkilöbrändimme muodostumisesta, että asiantuntijabrändimme rakentamisesta. Nyt vuoden ensimmäisenä päivänä on hyvä asettaa itselleen tavoitteita – vaikkapa brändäämällä itsensä. :)