Luettuani HS [28.8.] Mielipideosastolta johtaja Jukka Lerkkasen [Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto] tekstin 'Avoimen väylä ei ole oikotie' päätin kertoa tämän oman tarinani.
Keskikoulumenestykseni [Vesannon keskikoulu] oli vähän kehnonlainen enkä voinut kuvitellakaan pääseväni lukioon. Hakeuduin vuosia myöhemmin kauppaopistoon [Kuopion kauppaopisto], joka meni vähän niin kuin meni - ei ainakaan hyvin.
Tulin 15.10.2000 valittua työtehtävään [PSA/Sakky], jossa vaadittiin ylempää korkeakoulututkintoa, joka oli suoritettava kolmen vuoden sisällä valinnastani.
Nyt oli motivaatiota opiskeluun, sillä olin aloittanut avoimessa opiskeluni tammikuussa 1999. Suoritin elämäni ensimmäisen yliopisto-opintomerkinnän opintorekisteriini 26.2.1999/T3 [Kuopion avoin].
Kauppatieteiden kandin tutkinnon suoritin marraskuussa 2003 ja Kauppatieteiden maisterin tutkinnon 16.12.2003 [molemmat Jyväskylän yliopisto]. Siis tarvitsin jatkoaikaa työhöni liittyvään opintovaatimusteni täyttymiseen vajaat kaksi kuukautta. Kaikki opiskeluni tapahtui työnohessa alkujaan avoimessa yliopistossa.
Innostuin jatko-opiskelemaan ja suoritin tohtorin tutkinnon 30.12.2016 [Itä-Suomen yliopisto]. Kaikki tämä yliopisto-opiskeluni on lähtenyt liikkeelle AVOIMEN YLIOPISTON antamasta mahdollisuudesta, mahdollisuudesta joka kohdallani on ollut 'onnenpotku' mutta hyvin vaativa sellainen - kyllä kannatti, suosittelen.
Raimo Kovanen, PhD Vesanto/Kirkkonummi
------------
Olen lähettänyt tekstin 28.8. HS Mielipide -osastolle julkaistavaksi, saa nähdä .....
