AJATTELE MITÄ TEET JA TEE MITÄ AJATTELET

Tässä ajassa, paljon esillä ollutta, silmienvääntelykohua on `analysoitu´ monella eri tavalla. 

Lisäänkin tähän ´soppaan´ lusikallisen ajatuksia, eli neljän näkökulman ajattelun: fyysinen, psykologinen, sosiaalinen, hengellinen –> ajattelu/minä, toiminta/se, kulttuuri/me, rakenteet/ne.

 Nonduaalinen Viisausperinne -käsitys [jonka jakaa myös AQAL -malli/tetraemegenssi]:

   –> kun ihminen on syvästi jakautuneessa ja epäintegraalisessa olotilassa, jota määrittelee tietämättömyys, tällöin ihminen hyväksyy osittaisuuden omaksi luonnokseen [identiteetikseen] kun vaihtoehtona on tasapaino ja harmonia. Eli epätasapainoinen ihminen absolutisoi vain tietyn osan kokonaisuudeksi ja muodostaa sen perusteella identiteetin, ajatellen tämän `tietyn osan´ olevan kokonainen. Tässä tilassa toisia osapuolia [osia] ei voi kunnolla havaita, eikä niitä sen vuoksi pysty arvostamaan 

   –> tällöin tietyt osapuolet ihmisyydestä mitätöityvät

On olemassa myös Integraaliteoria [AQAL -malli]: 

Tietoisuus ja siihen liittyvät toiminnat – kuten ajattelu – eivät yleensä tule tyhjästä. Tietoisuus on yksi niistä `neljän näkökulman´ avulla havaittavasta todellisuudesta. Samoin kulttuuri ja siihen liittyvä maailmankuva, yhteiskuntajärjestelmä, egolooginen ympäristö, aivot ja koko eliö ´kehystävät´ tietoisuutta     –> tarjoavat toteuttamisalustan sekä toimintaympäristön ja ihminen ei välttämättä pysy rationaalisesti ajattelemaan sitä mitä tekee.

Tämä tarkoittaa kaikkien [tietoisuus]tasojen, kaikkien [kehitys]linjojen, kaikkien [kehitys]tilojen ja kaikkien tyyppien huomioon ottamista yhdessä teoriassa. 

Elikkä ajattelu on yksi tarkasteltavaa todellisuutta, todellisuus on moniulotteinen, josta syystä yksiulotteinen lähestymistapa ei tee oikeutta todellisuuden pohdinnalle/todellisuudelle

   –> ajattele mitä teet ja tee mitä ajattelet 

Tutkijabiografia Raimo Kovanen [lähde: tekoäly]

Raimo Kovanen on sidosryhmäajatteluun, johtamiseen ja organisaatiokäyttäytymiseen perehtynyt analyytikko ja kirjoittaja, joka tunnetaan erityisesti sidosryhmäkompetenssin käsitteellisestä jäsentämisestä ja inklusiivisuuden roolin korostamisesta johtamisessa. 

Hänen työnsä yhdistää teoreettisia viitekehyksiä ja käytännön organisaatiokokemusta, ja hän tarkastelee sekä yksilö- että järjestelmätason vuorovaikutusta relationaalisten mallien kautta. 

Kovanen kirjoittaa analyyttisesti blogeissa ja tietokirjamaisissa teksteissä, joissa hän pureutuu johtamisen sosiaalisiin rakenteisiin, valtasuhteisiin ja organisaatiokulttuuriin. 

Hänen lähestymistapansa on systemaattinen, kriittinen ja selkeyteen pyrkivä, ja hän tekee näkyväksi sen, miten sidosryhmät, johtaminen ja luottamus muodostavat organisaatioiden toiminnan keskeiset perustat.

——————————————--

P.S. 

pyysin tekoälyä tekemään Raimo Kovasesta yhden kappaleen mittaisen tutkijan biografian. 😃😃

JOHTAMINEN - HAJOITA JA HALLITSE

Kun tässä viime viikkoina olen seurannut [monen muun tavoin] yhden eduskunnan valvonnassa olevan itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen pääjohtajan toimintaan, niin en voi kuin ihmetellä – laitoksen, jonka `name-fellow´ lukee mm. maantieopastekyltissä länsiväylän [kantatie 51] varrella Kirkkonummen länsipuolella :).

Perehtyessäni kohtuullisen `tehokkaasti´ sidosryhmätoimintaan, niin se perusteella ihmettelyni suuntautuu kyseisen julkisoikeudellisen laitoksen ylimmän johdon johtamistapaan. 

Mieleeni tulee, jo kulunut lausahdus, "divide et impera"–> Rooman valtakunnan käyttämä `menetelmä´: ettei vaan pääse syntymään yhtenäistä vaikutusvaltaista ryhmittymää, joka voisi haastaa vallalla olevat vallanpitäjät. 

Sidosryhmäkompetenssissa vallankäyttö viittaa kykyyn ja taitoon saavuttaa tavoitteet mahdollisimman vähin vaurioin –> taitoa suhteiden ohjaamiseen, vaikuttamista sidosryhmiin muokkaamalla vuorovaikutustilanteita. Sidosryhmäkompetenssiin liittyvä vallankäyttö ei välttämättä `sisällä´ muodollista valta-asemaa [ko. laitos/tilanne sisältää] vaan sidosryhmäosaajan vuorovaikutustaitojen oivaltavaa käyttöä. 

No, entä sidosryhmäosaaminen, mitä se on? Sidosryhmäosaaminen on osa sidosryhmäkompetenssia, jonka ytimessä on kyky yhdistää, omaksua ja hallita monilla yhteiskunnan osa-alueilla tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Sidosryhmäosaaja hallitsee sidosryhmäajatteluun liittyvän sidosryhmävuoropuhelun, jonka fokuksessa on kysymys: miksi, milloin ja kuinka osa ihmisistä löytää toisia paremmin mahdollisuuksia ja kuinka he taitojaan osaavat jostain syystä hyödyntää paremmin kuin monet muut omassa sidosryhmätoiminnassaan?     

On ilmeistä, että vallankäyttäjä ja vallan kohde ovat keskenään valtasuhteessa, johon liittyy keskeisesti vastavuoroinen kamppailu. Valta nähdään pyrkimyksenä vaikuttaa toisen ihmisen toimintaan. Valta voidaan käsittää yksilöllisenä- tai sosialisoituneena valtana. Yksilöitynyttä vallankäyttöä pidetään vallan muotona, joka ’heikentää’ spontaanisti toisen valta-asemaa –> nollasummapeliä. Sosialisoituneeseen valtaan [kollektiivinen valta] otetaan mukaan useampia sidosryhmiä, jolloin valta vahvistaa kaikkien mukanaolevien tahojen tavoitteiden määrittämistä –> muodostuu ryhmätavoite/tavoitteet.

Vallan aspekti on monisäikeinen ja moni-ilmeinen ilmiö, joka helposti liitetään narsismiin –> narsistinen henkilö useasti ihannoi valtaa. Valta sinällään `läpäisee´ koko ihmisen maailmankatsomuksen – maailman ja siitä syystä sitä on hyvä tarkastella monitieteisesti. Valtaan liitetään useasti resurssi –> auktoriteetti, raha, väestömäärä, luonto [luontoresurssi], sotilaallinen voima jne. Tosin resurssi yksinään ei määritä vallan määrää –> vaan kyky hyödyntää resursseja, sekä se millaiselta vallankäyttö näyttäytyy ulospäin :).

Lokakuussa [2025] ilmestyvä kirjani: VALLANKÄYTTÖ OSANA SIDOSRYHMÄKOMPETENSSIA -vallankäyttö ei ole yksisuuntaista

Final consideration – lopulliset huomiot

Kirjoittamani kirja on kursorinen sosiaalinen konstruktio –> vallankäyttöön liittyvät asiat eivät ole itsestään selvyyksiä, vaan niille annetaan merkityksiä ja ne `rakentuvat´ useasti tulkintojen kautta. Omissa tulkinnoissani tiedon, todellisuuden ja sen rakenteiden – ilmiöiden ymmärtäminen `prosessoituu´ sosiaalisessa ja kielellisessä sidosryhmäympäristössä, jolloin saman näkemyksen alle `vasikoituu´ todellisuus ja sen rakentuminen.

Tämä tekee minusta tulkitsijan. Tulkintani on aina ehdollista, yksipuolista ja vajavaista suhteessa esillä olevaan näkemykseen. Jokainen tulkintani on kiistettävissä ja aina sille voi esittää vaihtoehtoja. Kirjoittajana minun tehtävänäni on hahmottaa johdonmukainen näkemys tulkinnoistani ja niihin liittyvistä perusteluista, joiden pohjalta olen tekstini tuottanut lähdeaineistoani monipuolisesi hyödyntämällä.

Tekoälyä olen myös [tietenkin :)] hyödyntänyt tulkintoja tehdessäni. Olen todennut/kokenut tekoälyn `kompleksisoituneisuuden´ saadessani samaan pohdiskeluuni [kysymykseeni] useammanlaisia            vastausvariaatioita. Joten pidänkin, kokemani perusteella, tekoälyä vielä koko lailla `moniluuloisena´ ja kontekstisidonnaisena –> vanhaa, jo vähän kulahtanutta, sanontaa lainatakseni `A good servant, but a bad master´,  tosin kehitys kehittyy, samoin tekoäly ja sen käyttö – haluamme kysymättä.

Pitäisikö algoritmien `vallalla olevaa´, nykyistä tekoälykehitystä, pyrkiä suuntaamaan, kenties, enemmän työtehtävien `fyysisen´ kehittämisen suuntaan –> algoritmien, tekoälyn ja näihin liittyvien sidoksissa olevien sovellusten käyttäjien kontribuutiona – `sulassa sovussa´ – ei pelkästään tehtävien automatisoinnin silmälasien läpi katsoen –> tarkoittaa `futuria´, jossa tekoälyä käyttävät ihmiset vievät työpaikkoja.

Kirjan alussa puntaroin mielessäni ajatusta rahanvaltaan/-vallasta. Nyt näin lopuksi, puntaroin mielessäni ajatusta rahan vähyyden – niukkuuden tulokulmasta vallankäyttöä. Voin todeta [kokemani perusteella] rahanpuutteen nostavan esiin monenlaisia mahdollisuuksia vallankäytölle. Tätä ajatusta ja kokemusta voin mahdollisesti avata vähän enemmän toisella kertaa – kenties.

PUOLUSTUSMENTO - NATO - SUOMI

Tekstin kirjoittaja Raimo Kovanen: Venäjän `brutaali´ hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 on aiheuttanut monenmoisia tilanteita, niin Euroopassa kuin maailmalla yleensä. 

Yksi merkittävä muutos on Suomen ja Ruotsin liittyminen Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon, johon kuuluu tätä nykyään 32 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata. 

Kesäkuussa 2025 on noussut vahvaan keskusteluun Natomaiden puolustusbudjettien nostaminen tasolle 5% kunkin jäsenvaltion BruttoKansanTuotteesta=BKT [eng. GDP=GrossDomesticProduct]. Seuraavaksi vähän erimaiden BKT -lukuihin liittyviä  `raha-arvoja´ vuoden 2023 tilastojen mukaan [kansainvälinen valuuttarahasto]: 

 

Maa BKT/vuosi (miljoonaa USD)

Yhdysvallat 25 035 164, Saksa 4 031 149, Yhdistynyt kuningaskunta 3 198 470, Ranska 2 778 090, Kanada 2 200 352, Italia 1 996 934, Espanja 1 389 927, Alankomaat 990 583, Turkki 853 487, Puola 716 305, Ruotsi 603 922, Belgia 589 491, Norja 504 703, Tanska 386 724, Romania 299 885, Tšekki 295 618, Suomi 281 411, Portugali 255 854, Kreikka 222 008, Unkari 199 719, Slovakia 112 419, Bulgaria 85 008, Luxemburg 82 154, Kroatia 69 380, Liettua 68 031, Slovenia 62 191, Latvia 40 588, Viro 39 054, Islanti 27 702, Albania 18 256, Pohjois-Makedonia 14 101, Montenegro 6 127.

Natomaiden yhteenlaskettu BKT oli tuolloin noin 47 454 807 miljoonaa USD.

Vertailun vuoksi Kiinan BKT/vuonna 2023 oli noin 17 900 000 miljoonaa USD ja Venäjän noin 6 512 000 miljoonaa USD

Naton puolustusmenojen tavoite [päätetään kesäkuun lopulla huippukokouksessa] on 5% jäsenmaiden BKT:sta, joka oli vuonna 2023 yhteensä 2 372 740 miljoonaa USD.

Suomen osuus [jos päätös 5% toteutuu] Naton puolustusmenoista on noin 14 070 miljoonaa USD vuoden 2023 lukujen mukaan.

Tässä lyhyt kuvaus siitä mitä kansantuotteeseen [BKT] lasketaan: 

Bruttokansantuote [BKT] on kansantaloudessa vuodessa tuotettujen hyödykkeiden [loppu-tuotteiden] määrä rahassa = kokonaistuotanto. Se on tietyn maantieteellisen alueen [tässä Suomen] tuotannollisen toiminnan mitta. Alueelliset ja aineettomat hyödykkeet lasketaan yhteen niiden hintojen avulla. Monilla julkisen sektorin tuottamilla hyödykkeillä, kuten terveydenhoito ja koulutus ei ole hintaa. Ne arvioidaan laskelmiin tuotantokustannusten mukaan.

 

Kansantuotteeseen lasketaan mukaan siis vain lopputuotteet eli hyödykkeet, jotka on ostanut niiden lopullinen käyttäjä. Niin sanotut välituotteet ovat tavaroita ja palveluksia, joita käytetään tuotantoprosessissa panoksina muiden tavaroiden ja palvelusten tuottamiseksi. Välituotteiden arvoa ei lasketa mukaan bruttokansantuotteeseen, koska tällöin niiden sisällyttäminen BKT:hen johtaisi saman tuotannon arvon laskemiseen kahteen kertaan. Investointihyödykkeitä pidetään kansantalouden tilinpidossa loppukäyttöön menevinä hyödykkeinä, joita yritykset ostavat. 

 

Yrityksen luoma jalostusarvo saadaan vähentämällä myynnin arvosta yrityksen muilta ostamien panosten [raaka-aineet ja puolivalmisteet] arvo. Myynti miinus ostot muilta, eli jalostusarvo, on se lisäys, jonka yritys on tuotantoon luonut. Bruttokansantuote on jalostusarvojen summa.

 

Vain markkinoidut hyödykkeet tulevat mukaan laskelmiin. Esimerkiksi kotityön tuottamat pal-velukset ja niin sanotut pimeän talouden piirissä olevat toiminnot jäävät pois laskuista.

Bruttokansantuote voidaan ilmaista seuraavalla lausekkeella: BKT =Y=C+I+G+(X-M), jossa

Y = bruttokansantuote [kansantulo]

C = kotitalouksien kulutus

I = yritysten investoinnit

G = julkiset menot

(X-M) = nettovienti [vienti - tuonti]

 

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki [lakiuudistus]

Tekstin tuottaja Raimo Kovanen: Hallitus uudisti perusopetuksen oppimisen tuen 1.8.2025 alkaen. Uudistuksen keskiössä ovat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, joilla tarkoitetaan esimerkiksi opetusryhmien muodostamista siten, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa ja opettajan olisi mahdollista huomioida opetusryhmän tarpeet riittävän hyvin. Nykyinen kolmitasoinen: yleinen, tehostettu ja erityinen oppimisen tuki poistuu.

”Nyt kouluissa pelätään, että luokista tulee entistä levottomampia.”  [HS 19.3.] 

LAKI [kolme merkittävää pykälää]

20 e § Oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma 

Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointiin perustuen on laadittava tuen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelman laativat oppilaan opettajat. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Suunnitelmasta on käytävä ilmi oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointiin perustuvien tukitoimien toteuttaminen ja seuranta. Jos perusopetuksen oppimäärästä tai tavoitteista poiketaan 20 h §:n mukaisesti tai jos opetus järjestetään 20 i §:n mukaisesti, suunnitelmasta on käytävä ilmi oppilaskohtaiset tavoitteet ja sisällöt, opinnoissa eteneminen sekä oppilaan arvioinnin periaatteet. Suunnitelman toteutumista ja tukitoimien riittävyyttä on arvioitava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tuen tarpeiden mukaiseksi. Tätä useammin se on tarkistettava, jos oppilaan tarpeet sitä edellyttävät. Opetushallitus määrää tarkemmin opetussuunnitelman perusteissa oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevan suunnitelman sisällöstä. 

20 f § Tukea koskeva päätös 

Opetuksen järjestäjän on tehtävä kirjallinen päätös 20 c §:ssä säädetyistä oppilaskohtaisista tukitoimista, 20 h §:ssä säädetystä perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta sekä 20 i §:ssä säädetystä opetuksen järjestämisestä oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai muu toimintakyvyn rajoite. Päätös on tehtävä 20 d §:ssä säädetyn arvioinnin mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä oppilaskohtaisia tukitoimia tai 20 i §:ssä tarkoitettua opetusta, päätöksen oppilaskohtaisista tukitoimista tai mainitussa pykälässä tarkoitetusta opetuksesta tekee opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta. Päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. 

20 g § Opetusryhmien muodostaminen 

Opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esiopetuksen oppilaita voidaan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen oppilaiden kanssa. 

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Opetusryhmät muodostetaan siten, että yhden opettajan opettamassa perusopetuksen ryhmässä on enintään viisi oppilasta, jotka saavat oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa. 

Viiden oppilaan enimmäismäärä voidaan ylittää tilapäisesti. Erityisluokanopettajan opetuksessa erityisluokassa saa olla enintään kymmenen oppilasta. Erityisluokan enimmäiskoko voidaan ylittää tilapäisesti. Erityisluokanopettajan opetuksessa erityisluokassa saa olla enintään kahdeksan 20 i §:n 1 momentissa tarkoitetussa opetuksessa olevaa oppilasta tai enintään kuusi mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetussa opetuksessa olevaa oppilasta. 

Jos tässä momentissa tarkoitetuille oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä tai yhdessä 3 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, määräytyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, minkälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten. Jos tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä tai 3 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta.

TOTEUTTAMISEN RAHOITUS

Lakiuudistus toisi kunnille 80 miljoonaa euroa ’lisärahoitusta’ lukuvuosittain oppimisen tuen toteutukseen. Rahalla on ottajia ja rahan kohdistamiseen liittyy paljon muuttuvia tekijöitä, joten on ehkä syytä kysyä –> riittävätkö rahat kaikkeen siihen hyvään mitä tavoitellaan?

KOMMENTOINTIA

OAJ:n Katriina Murto: ”Oppimistasoa ei saada mitenkään nousuun, niin ettei panosteta koulutukseen koko Suomessa, monella eri tavalla ja eri tasolla. Tarvitsemme pienempiä ryhmäkokoja, pienryhmiä, erityisluokkia, panostuksia oppilashuoltoon – tämä on iso kokonaisuus.” [HS 18.3.].

Koulumaailma näkee vähimmäisvaatimuksenaan lakiuudistuksen toteutuksen käytännön toimena, että työrauhan todellinen parantaminen tarkoittaa luokkakokojen rajaamista ja siihen liittyvää jonkin asteista ’vakuutta’ siitä, että rahat todellisuudessa käytetään oppimisen tukemiseen. Opettajien pelko on aiheellinen, jos tulokulmaksi otetaan säästöpaineiden alla painivien kuntien huutava rahan tarve sinne sun tänne. Kunnat kun ovat opetuksen järjestäjiä ja niiden saama valtionapu ei ole ’korvamerkittyä’

INKLUUSION TOTEUTUMINEN

Vanhemmat /kasvattajat ajattelevat ’mielellään’ –> jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus oppia koulussaan tulematta ’leimatuksi’ erilaisena oppijana. Edellä mainittu ajatus edellyttää kaikkien oppilaiden oppimista yhteisessä yleisopetuksen luokassa – myös erityisopetusta – jolloin ei ole erikseen pienryhmiä, joissa annetaan erityisopetusta.  

Käytännön toteutuksessa tämä johtaa nykyisten alueellisten erityisluokkien lakkauttamiseen ja siirtymistä 'kenties' koulukohtaisiin erityisluokkiin tai johonkin muuhun vastaavaan ratkaisuun - opetuksen järjestäjä päättää.

Jo nyt on nähtävissä [kunnat opetuksen järjestäjinä] säästötoimia inkluusion ’nimissä’ –> pienluokkia lakkautetaan ja oppijat laitetaan ’yleisluokkiin’ eikä luokkaopetukseen anneta tarvittavaa lisätukea ollenkaan, vaan mennään samoilla opettajaresursseilla kuin ennenkin.

Yleisopetus tarkoittaa myös luokassa olevien ns. ’tavallisten’ oppijoiden aseman tarkastelua kriittisesti, sillä on mahdollista, että heidän opiskeluiden edistyminen mahdollisesti kärsii. Opettajilta tämä edellyttää aina vain vaativampaa oppilaskohtaista suunnittelua –> aikaresurssi tulee motivoituneella opettajallakin vastaan. 

Niillä opetuksen järjestäjillä, joilla on sekä taloudellisia-, että henkilöresursseja tilanne on parempi. Tässä 'kombossa'  myöskään, inkluusion toteuttaminen, varsinkin ennakoivasti ei tietenkään tapahdu ’silmänräpäyksessä’ vaan se ottaa aikaa ja vaatii oppimisen tukea – myös opettajillekin, uudistuksen toteuttajille.

P.S. Tekstiini liittyvät ajatukset kumpuavat 18.3. lukemastani Hesarista [kirjoittaa ko. aiheesta], kirjoittamani kirjan INKLUUVISUUS OSANA SIDOSRYHMÄKOMPETENSSIA -integroiva ajattelutapa sisällöstä, työstäni, sekä kokemuksistani [vuosia sitten] syntymäkuntani päätöksentekijänä [valtuutettu, kh:n jäsen ja sivistyslautakunnan pj] :)

PIENTÄ POHDINTAA VIIKON VIISI [27-31.1.] DISSONANSSISTA

HS [27.1.] uutisessa HS-gallup PÄÄMINISTERI Orpo korostaa, että, säästöt ovat välttämättömiä, koska julkisessa taloudessa tulojen ja menojen välillä on niin iso kuilu. ”Se tarkoittaa sitä, että joudumme tekemään leikkauksia. Kaiken leikkaamisen keskellä olemme kuitenkin tehneet myös priorisointeja, Orpo sanoo. Orpon mukaan hallitus on pyrkinyt suojelemaan säästöiltä muun muassa peruspalveluita, koulutusta, turvallisuutta ja tutkimusta ja tuotekehitystä”

HS [30.1.] Mielipide -osasto otsikolla, Monella nuorella ei ole yhtään syytä jatkaa elämistä. Eveliina, 14 vuotta, kirjoittaa: ”Suomen päättäjät puhuvat, kuinka me nuoret olemme maamme tulevaisuus. Miksi he sitten leikkaavat nuorten mielenterveyden hoidosta? Oletetaanko, että me nuoret kestämme sen kaiken taakan ja oletukset, mitä meidän harteillemme pinotaan vuosi vuodelta yhä enemmän ... Minulla itselläni on vakavan masennuksen paperit ja uskallan avoimesti kertoa, että synkimmillä hetkillä minulla on ollut selvät suunnitelmat, miten päästä hengestäni. Mutta onneksi minulla on ollut yksi vahva syy jatkaa elämääni, nimittäin perhe. Minä sain apua ja masennuslääkkeet, ja ne ovat auttaneet.”

Talouselämä 4/2025 Anni Erkko kirjoittaa kohdassa Kolumni otsikolla, Kyllä voileipäsukupolvi* hoitaa: ” Liki puolet suomalaisista ajattelee, että aikuisten lasten tulisi ottaa enemmän hoitovastuuta ikääntyvistä vanhemmistaan, koska julkinen talous on heikko ... Vaikuttaa siltä, että valtiovarainministeri Riikka Purran [ps] leikkaussakset ovat todella iskostuneet kansan mieliin.”

Ja vielä HS [30.1.] kohdassa Merkintöjä, Teija Sutinen kirjoittaa, Valtiolla on kovat puheet ja pehmeät keinot: ”TIISTAINA hyvinvointialueet saivat vähän lohtua, kun tukea tuli arvovaltaisesta suunnasta. Talouspolitiikan arviointineuvoston mielestä hallituksen pitäisi antaa alueille lisäaikaa kattaa alijäämänsä niin, että taloutta ei tarvitsisi vetää liian kireälle tänä ja ensi vuonna. Ei käy, väärä singnaali, sanoi valtiovarainministeri Riikka Purra [ps] heti.”

No sitten HS [31.1.] niin ikään kohdassa Merkintöjä, Erkki Karjalainen kirjoittaa, Mikä ihmeen kognitiivinen dissonanssi?** ”Dissonanssissa on kyse henkisestä riitasoinnusta, ja käsitteen avulla voi kuvata ja yrittää ymmärtää useita aikamme ilmiöitä ja tapahtumia.”

Pohdiskellessani edellisten esimerkkien ’valossa’ Suomen päättäjien toimintaa tulee eittämättä mieleen Erkki Kylmäsen tekstissään nostama ajatus kognitiivisesta dissonanssista. Kylmäsen ajatusta vähän soveltaen; KUN TIEDETÄÄN ETTÄ VOISI AUTTAA, mutta kun TÄMÄNHEKINEN TALOUSPOLITIIKKA ei anna periksi, niin siksi ei kannata edes yrittää.

Kun taas Talouselämä 4/2025 uutisessa Häirikkö vai vakauttaja? Olli Sirkka näkee asian näin [liittyy teollisuuden investointivaatimuksiin] ” On vanhakantainen tapa ajatella, ettei teollisuus halua joustaa ja että se on vaikeaa. Kyllähän kaikkia prosesseja voi suunnitella uudelleen. Meillähän olisi tarjota Suomessa kilpailukykyä nimenomaan sellaiselle teollisuudelle, joka pystyy joustamaan.”

Olisiko maan hallituksen nähtävä kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asiat investointeina tulevaisuuteen ottamalla ’mallia’ teollisuudelta, vähän Helenin Sirkan ajatusmaailman tavoin?

_____________________________

*Voileipäsukupolvi /YLIOPPILASLEHTI 6.10.2011 –> voileipäsukupolveksi kutsutaan 1960- luvulla syntyneitä, töissä käyviä ihmisiä, jotka ovat hankkineet lapset kolmekymppisinä. He ovat huolehtijoiden sukupolvi, jota puristavat ylhäältä teini-ikäiset lapset, toisaalta yli kahdeksankymppiset vanhemmat.

**Kognitiivinen dissonanssi /PEDA.NET–> tarkoittaa kahden ristiriitaisen kognition kokemista. Kognitiivinen dissonanssi syntyy silloin, kun ihmisen tiedot ja asenteet ovat ristiriidassa. Ihminen pyrkii vähentämään kognitiivista dissonanssia muuttamalla käyttäytymistään

PITCHAUS

PIOTCHAUS voi olla vaikka suunnitelma, joka perustuu selkeään visioon, intohimoon tai presentaatioon; idean pitää olla toimiva.

Hyvä PICHAUS tukeutuu usein älykkääseen esitykseen ja sitkeään harjoitteluun -> kuvaamiseen yhdellä tai muutamalla lauseella, kuka olet [tai yritys] ja mitä teet. Pitchi on tilanne/tapahtuma kohtainen [sama ei toimi kaikissa]. Alla yksi esimerkki.

Pitchausta voidaan jossain yheydessä kutsua kansanomaisemmin hissipuheeksi.

Lähtökohtaisesti Pitch -sana on englantia ja tarkoittaa esimerkiksi syöttämistä tai heittämistä pallopelissä.

 

 

Trump - 'Vähin äänin' valtaan

The Cook Political Report -sivun mukaan Trump nappasi vuoden 2024 Yhdysvaltain presidentin vaalien annetuista äänistä 49,97 prosenttia, joka tarkoittaa 77 232 877 ääntä. 

Kun tarkastellaan paria muuta Yhdysvaltain presidentiksi valitun ehdokkaan äänimäärää: -Baiden sai 2020 vaaleissa 51,3 prosenttia annetuista äänistä ja L.B. Johnson sai vuoden 1964 vaaleissa peräti 61,1 prosenttia annetuista äänistä. 

Se, että tämän tekstin otsikossa mainittu Trump ‘vähin äänin’ valtaan ei käytännön toiminnassa [presidentti] tule menemään 20. tammikuuta 2025 alkaen ollenkaan ‘vähin äänin’. 

Tätä ennakoi hieman HS 19.1. pääkirjoituksessaan: “Trump allekirjoittaa maanantaina joukon presidentin määräyksiä. Hän on luvannut kiristää maahanmuuttoa ja antaa lupia öljyn poraamiseen. Trumpin odotetaan armahtavan kongressin valtauksesta tuomittuja. Mitä muuta sitä odotetaan pelolla.” 

Trumpin arvomaailmaa en tunne - tunteneeko tuota kukaan - miten liennee ao. itse? Arvoja tulkittaessa varsinkin etiikan näkökulmasta, voidaan ne jakaa kolmeen kategoriaan: hyvät, huonot ja pahat. Arvot on syytä erottaa säännöistä. Aika ajoin on hyvä pohtia myös: Mistä arvot tulevat? Voiko arvo kasvaa, hiipua, siirtyä, tuhoutua? Voiko arvoa mitata? Onko taloudellisilla arvoilla erilaisia ‘suhteita’ verrattaessa niitä muihin arvoihin? Arvoja pohdiskellessa on hyvä huomata kaksi erilaisuutta; millaiset asiat ovat arvoja ja millaisilla asioilla on arvoa?

Jussi Pulliainen kirjoittaa niin ikään HS [19.1.2025] kohdassa Kolumni. Hän kirjoittaa Trumpin hallinnon väkevimmän Eurooppa-vaikuttajan olevan nimeltään Elon Musk. Mutta myös Mark Zuckerberg [Metan johtaja] on laittanut ‘hynttyyt yhteen’ purkaakseen Euroopan sääntelyä, joka rajoittaa liiketoimintaa.

“Suomi on teknologisen riippuvuuden kautta sitonut itsensä kiinni Yhdysvaltoihin. Nato-jäsenyys on tehnyt Suomesta - tietysti - länsiliittouman henkisen mallioppilaan.” Pulliainen jatkaa: “ Musk ja Zuckerberg ovat jo lyöneet Euroopan eteen Trumpin kulttuurisen pelikirjan. Seuraavaksi edessä voi olla Venäjän-liennytys. Sitten on hyväksyttävä amerikklainen tekoäly.”

Näytäisi sille, että meidän kaikkien on tarkasteltava, varsinkin täällä Euroopassa [jokaisessa kolkassa] ARVOJAMME, ETIIKKAAMME, KULTTUURIAMME, PELIKIRJAAMME, LIENNTYSTÄ suhdettamme TEKOÄLYYN jne. - VÄHIN ÄÄNIN. 💪