Kuntaliiton toimitusjohtajan haastattelu otsikoidaan: KUNTIEN MÄÄRÄÄ VOISI VÄHENTÄÄ. Helsingin Sanomat 24.4.2026. Laitan tähän kirjoitukseeni muutamia sitaatteja kyseisestä haastattelusta:
“Meillä on liika kuntia”, sanoo toimitusjohtaja ja jatkaa “Jos maahanmuuttoa ei olis, niin väkilukumme olisi jo laskusuunnassa. Eli ainoastaan maahanmuuton ansiosta meillä on pysynyt jonkinlainen kasvu”. Kuntien määrä on vähentynyt, mutta tällä hetkellä joiltakin kunnilta puuttuu minun mielestäni realismi katsoa oikeasti kriittisesti sitä omaa toimintakykyä ja -edellytyksiä”. Koko haastattelu ko. Hesarin sivuilla: A4-A5
Kuntapäättäjänä ole kirjoittanut blogiini [2.12.2007] tekstin, jossa mielestäni on paljon yhtymäkohtia kuntaliiton toimitusjohtajan haastattelun sisältöön:
JOULUKUU 2007 / 2.12.2007
Sisäasiainministeriö käynnisti 11.5.2005 – jo nyt kuuluisan - kunta- ja palvelurakenneuudistus-hankkeen (PARAS –hanke). Hankkeen tavoitteena on aikaansaada riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen pohja kuntien vastuulla olevien palveluiden järjestämiseksi ja tuottamiseksi.
Hakkeen etenemisestä ”Vesantolaisittaan” pidetään tiedotustilaisuus ma 3. joulukuuta 2007 klo 19.00 alkaen koulukeskuksen ruokalassa.
Jo pelkästään tiedossani olevien tulevaisuuden haasteiden vuoksi, ei käsitykseni mukaan ole mahdollista jättäytyä Sisä-Savossakaan nykyisiin kunta- ja palvelurakenteisiin. Kuntapalveluiden tehokkuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen on pyrittävä määrätietoisesti ja ilman tunnetasolta tulevia viivytyksiä.
Tehokkaat, monipuoliset ja saatavuudeltaan riittävät julkiset palvelut ovat osa myös alueemme yritysten kilpailukykyä.
Kansallisen ja niin sisäsavolaisen kuin pohjoisavolaisen kilpailukyvyn parantumisen (tehostumisen) tulisikin olla, ainakin meille sisäsavolaisille, PARAS –hankkeen yksi keskeisimmistä tavoitteista. Sisäasiainministeriö luettelee hankkeen asettamiskirjeessään lukuisia toimintaympäristössämme näkyviä muutostrendejä mm. globalisaatio, teknologian nopea kehittyminen, väestön ikääntyminen ja työelämässä tapahtuvat muutokset, sekä kuntapalveluiden käyttäjien kasvavat vaatimukset palveluiden laadun ja määrän suhteen.
Edellä mainittujen muutostrendien joukkoon haluakin lisätä ehdottomasti vielä yhden tekijän - yrittäjyyden merkityksen kasvun yhteiskunnassa. Jo nyt yritykset tuottavat lähes 80 % BKT:sta ja työllistävät n. 1,4 miljoonaa työntekijää – yli 70 % koko maan työvoimasta.
Yrittämisen edellytysten suotuisalla kehityksellä on suora yhteys hyvinvointimme tasoon, joka näkyy mm. uusina työpaikkoina, kasvavina verotuloina, kestävänä talouskasvuna, kansalaisten lisääntyneenä ostovoimana ja sosiaalisena yhteenkuuluvuutena.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on kysymys ensisijaisesti kuntien palveluista ja niiden järjestämisestä. Edellisen lauseen sisällöllä onkin suorayhteys ajatukseen - tarkastellaan pelkästään kuntien nykyisin tuottamia palveluja. Oleellista on kuitenkin myös pohtia sitä kysymystä, missä määrin julkinen sektori ylipäänsä vastaa hyvinvointipalveluista nyt ja jatkossa. Ja mitkä palvelut jäävät tulevaisuudessa kansalaisten omalle vastuulle.
Voisinpa jopa väittää, että työn tuottavuus Sisä-Savon kunnissa on ollut viime vuosina heikompaa kuin maassa keskimäärin. Kysymys on lähinnä palvelutuotannon organisoimiseen liittyvistä ongelmista. Kun pystyisimme – täällä Sisä-Savossa - kuromalla saamaan kiinni tämä jälkeenjääneisyyden, niin pääsisimme mittaviin julkisten palvelujen tuotannon kustannussäästöihin.
Sisä-Savon kuntien palvelut tulee tuottaa jatkossa riittävän suurissa ja toimintakykyisissä yksiköissä, siis ei jokaisen kunnan omana palvelutuotantona. Kuntakokoja suurentamalla – Vesannon, Tervon ja Karttulan kuntien yhdistämisellä - on mahdollista luoda edellytykset järjestää julkiset palvelut tehokkaammin ja halvemmalla.
Tehokkuuden nostamisella voidaan myös monipuolistaa palvelutarjontaa ja parantaa sen laatua. Suurentuneissa hankintayksiköissä tulee turvata ja edelleen kehittää myös pienten yksityisten yritysten mahdollisuutta osallistua palvelujen tuottamiseen.Kuntien palvelujen tehokkuuden nostamisessa on välttämätöntä palvelujen tuotteistaminen sekä eri kuntien palveluprosessien yhdenmukaistaminen ja parhaiden käytäntöjen omaksuminen.
Kuntien yhdistämisiä tulee tietenkin lähestyä - jos mahdollista - ns. asiakaslähtöisesti työssäkäynti-alueiden tai muun hyvin toimivan ”palvelulogistiikan” pohjalta, sillä onhan kysymyksessä alue, josta käsin kuntalainen käy työssä, hoitaa asioita, käyttää julkisia ja yksityisiä palveluja, harrastaa jne. Parhaat tulokset tässä asiassa saadaan vapaaehtoisuutta, sopimuspohjaisuutta ja kuntaliitosten toimintakykyisyyttä korostavien tavoitteiden kautta.
Sisä-Savon seudulle on mielestäni saatava aikaan nykyistä selkeämpi, vahvempi ja asukasluvultaan kasvava seutukuntakeskus - ydinalue - joka tukee ja vahvistaa koko Pohjois-Savon kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä.Kuntauudistuksella ei saa aiheuttaa – missään tapauksessa - uusia hallinnollisia portaita eikä lisäbyrokratiaa. Mikäli tämä tavoite ei toteudu, niin mielestäni uudistukselta ei voida odottaa lisääntyvää tehokkuutta eikä tarvittavia kustannussäästöjä.Valtakunnan ylitse kulkevaan kuntauudistukseen tulisi liittää myös muun julkisen hallinnon tarkoituksenmukaisuustarkastelu, kuten valtiohallinnon laitosten ja niissä työskentelevien henkilöiden tehtäväsiirrot ja jopa valtiohallinnon osittainen purkaminenkin.
Tähän päästään vain kun väliportaan hallintoa; kuten läänin, maakuntaliiton, TE -keskuksen ja eräiden kuntayhtymien toimintoja otetaan kriittisen tarkastelun alle.
Mielestäni Sisä-Savon kunnat eivät tule jatkossa selviämään järjestämisvastuullaan olevien palveluiden tuottamisesta ilman yksityisen sektorin laajempaa käyttöä. Jo yksistään väestön ikärakenteen muutoksista, palvelutarpeiden kasvamisesta sekä kuntien oman palveluhenkilökunnan ikääntymisestä kuten myös riittävyyden ja jaksamisen näkökulmasta katsoen kasvavien julkisten palveluiden tuottamisesta "kunniakaasti" selviäminen tulee olemaan kunnille hyvin haasteellista!!??
Lähtökohtaisesti voinkin ajatella, että yksityinen palvelutuotanto on asetettava nykyistä tasavertaisempaan asemaan julkisen palvelutuotannon kanssa. Tämä edellyttää mm. kuntien oman palvelutuotannon läpinäkyvyyden ja kustannuslaskentatason parantamista nykyisestään. Kohtuullista on myös odottaa, että julkinen sektori ei harjoita kilpailevaa elinkeinotoimintaa yksityisen sektorin kanssa ja aiheuta näin kilpailuhaittoja yksityisille yrityksille.
”Muutosmotivaation luominen merkitsee sen viestimistä,että epävarmuus on osa elämää ja avaa lisäksi uusia näkymiä.”
Että tämmöstä tuulisena kevätpäivänä Järvenpäässä 26. huhtikuuta 2026. :)
