keskiviikkona, tammikuuta 20, 2021

Muutos on aina mahdollinen!

Tänään 20.1.2021 klo 18.59 [Suomen aikaa] se päättyy, päättyy se, mikä alkoi neljä vuotta sitten valtaan tulolla ja vähemmällä äänimäärällä kuin kilpailijansa, sillä Hillary Diane Rodham Clinton sai tuolloin 65 844 954 ääntä [48,2%] ja kilpailijansa, joka voitti, ja josta tuli Yhdysvaltain 45. presidentti Donald John Trump 62 979 879 ääntä [46,1%] ja hänen valtakautensa päättyy tänään klo 18.59.

Hesarissa Anna-Sofia Berner kirjoittaa [20.1.2021] Trumpia käsittelevässä esseessään mm: ”Jos ette taistele hullun lailla, teillä ei pian ole enää kotimaata”. Edellä kerrottu liittyy Trumpin loppiaisena pitämään puheeseen, jonka jälkeen Trumpin kannattajat ryntäsivät Capitolille tappelemaan ja valtasivat kongressirakennuksen.

Toisessa Hesarin uutisessa [Pekka Mykkänen] käsitellään tänään klo 19.00 [Suomen aikaa] virkavalansa vannovaa presidentti Joseph Robinette ”Joe” Bidenia [äänimäärä 2020 vaaleissa 81 268 867 ääntä (51,3%) ja Trumpin 74 216 747 ääntä (46,9%)]. Artikkelissa Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Henriksson sanoo ”On siinä vanhalle miehelle hommaa”. Viitaten tällä valtaan nousevan presidentti Biden Jr:n olevan 78-vuotias eli Yhdysvaltain historian vanhimman presidentin. Henriksson toteaa myös ”Senaatissa melkein kaikki jäsenet ovat olleet tekemisissä Bidenin kanssa. Ja hänellä on taitavan, rauhallisen ja diplomaattisen neuvottelijan maine”.

Luettuani kokonaisuudessaan Hesarista edellä mainitut artikkelit tuli, jostain syystä, mieleeni joistakin johtamiskirjoista tuttu toteamus: Yritykseen, jonka ilmapiirissä on toivomisen varaa [kriisejä], tilataan yleensä ilmapiiritutkimus. Nyt Bidenin valtakauden alussa amerikkalaisen yhteiskunnan ilmapiirissä on varmaan sen verran toivomisen varaa [kriisejä], että ilmapiiritutkimukselle olisi ehkä tarvetta. 

Näin arkijärjelläni, kun muuta ei ole, ajattelen ilmapiiritutkimuksen tekoa hyvin ongelmakeskeisenä. Yleensä ihmiset eivät halua ilmapiiritutkimuksia, mutta kun on pakko, niin he alkavat miettiä mm. miksi meillä on asiat pielessä, he väistämättä joutuvat loukkaamaan toinen toisiaan, he loukkaantuvat itse ja kokevat, että heitä syytetään epäoikeudenmukaisesti. Tämä johtaa helposti lisääntyviin ongelmiin. Tästä voin vetää johtopäätöksenä: mitä enemmän me haemme syitä, sitä kauemmaksi me joudumme varsinaisen ongelman ratkaisusta - se on vaarallista puuhaa!

Hesarin artikkelin [Mykkänen] mukaan Bidenin kauden alussa hänellä on kuusi alkua vaikeuttavaa kriisiä: korona, virastojen koronamaskipakko, koronarokotukset, Pariisin ilmastosopimus, WHO, Keystone XL -öljyputkihanke ... itse lisään luetteloon seitsemänneksi Trump. Näitä kriisejä ei korjata ilmapiiritutkimuksilla, mutta muutos on aina mahdollista. Lycka till!          
 

 

      

torstaina, joulukuuta 31, 2020

Joululahja, jonka ahnehdin heti saman tien!

Mustat joutsenet - ennalta arvaamattomat muutosvoimat - käänsivät vuonna 1991 totutut kuviot ylösalaisin. Näin Esko Aho kertoo kirjassaan, jossa Aho asettaa mullistavan vuoden tapahtumat paikoilleen, osaksi laajempaa kuvaa.  Mielestäni kirja on lukemisen arvoinen - saa paremman kuvan [jos näkee tarpeelliseksi] 1990-luvun alun laman syistä ja tehdyistä “virheistä”.  

Itse olen kokenut tuon kyseisen vuoden 1991 aikana monenlaisia muutosvoimia - varsinkin ne tehdyt “virheet” omatkin - joiden seurauksia saan kantaa mukanani minuutti minuutilta päivästä toiseen, nyt jo 30-vuotta. Mustia joutsenia en sentään ole livenä nähnyt - unissani kylläkin. Tosin ei tainnut Ahokaan …  

Tuon vuoden 1991 tapahtumat tulevat uniini tuon tuosta, muodossa jos toisessa.  Useasti uniini tulee painajaisia, joissa ratkon ongelmia. Tänään [31.12.2020]  sain lukea  Hesarista psykologian dosentti Katja Valliin liittyvän jutun: Unien tulkki. Tässä lyhyt ote tekstistä: “Käytämme valveilla hyvin paljon aivokapasiteettia toisten ihmisten eleiden ja ilmeiden tarkasteluun ja yritämme ennakoida, mitä toinen ajattelee ja tuntee. Onko evoluutio ja luonnonvalinta suosinut tällaista piirrettä myös unennäössä? Tätä kutsutaan sosiaalisen simulaation teoriaksi. On siis mahdollista, että uhkiin varautumisen lisäksi unet ovat valmentaneet meitä sosiaalisia tilanteita varten.” 

Näin sidosryhmätutkijana on helppoa samaistua edellä kerrottuun sitaatin sanomaan. Sosiaalinen ympäristö ja sen muutosvoimat - aika pitkälti - meistä ihmisistä johtuvina, tavalla tai toisella, määrittelevät tulevaisuuttamme, uniamme ja ehkä mustien joutsenten mukanaan tuomia ennalta arvaamattomia muutosvoimia. Parempaa Vuotta 2021!