torstaina, helmikuuta 18, 2021

Pari ajatusta B2B markkinoinnista [Case -Mikon pääsy markkinoille]

Iso osa yrityksistä joutuu kilpailemaan markkinoilla, joilla pelaajia on paljon ja monentasoisia. Tällöin ei riitä, että tarjoaa ”lisää samaa lajia”. Siis vaikkapa Mikon menestys riippuu siitä, pystyykö hän tarjoamaan ”lisää jotain erilaista”.

Vertailevia markkinatutkimuksia on aina käytetty yleisesti liiketoiminnan apuvälineinä. Toki onkin erittäin tärkeää ymmärtää, miksi kuluttajat pitävät yhtä tuotetta/tuotemerkkiä toista parempana. Tämä on kuitenkin eri asia kuin se nykyisin yleistyvä tilanne, jossa yritykset tarttuvat innokkaasti jokaiseen uuteen trendiin; ei siksi, että ne olisivat täysin vakuuttuneita omasta kyvystään saada tuloksia juuri sen avulla, vaan siksi, että on olemassa olettamus – harhaksikin sitä voi kutsua – että juuri se johdattaa tavoitellun aarteen luo. Aarteita vain on valitettavan harvassa. 

Tätä nykyään on kuitenkin perinteisen markkinatutkimuksen tilalle tulossa ja tullutkin jo niin kutsuttu kilpailijaseuranta. Yritykset ovat toisin sanoen ryhtyneet vakoilemaan toisiaan. Kilpailijoista kerätty tieto antaa taatusti yritykselle hyvät mahdollisuudet tulevien vaaratilanteiden ennakoimiseen ja välttämiseen. Näin on myös Mikon tehtävä päästäkseen menestyväksi toimijaksi haluamalleen markkina-alueelleen. 

Useasti menestyminen on saavutettu eriyttämällä/eristämällä yksi liiketoiminnan aspekti, jolla kilpailijat eivät ole vielä tarjonneet kaikenkattavaa palvelua. Tämä edellyttää syvällistä tietoa alasta – ei pelkästään kilpailijoista, vaan myös aivan erityisesti kuluttajista sekä heidän tarpeistaan ja mieltymyksistään – kuluttajakäyttäytymisestä.

Kilpailuun keskittyminen – nyt me päihitämme ne! – vähentää suuresti mahdollisuuksia tilaisuuksien luomiseen. Kilpailu voi johtaa siihen, että jäädään kaikkien ulkopuolelle. Jatkuva ”hyökkääminen” ei ole ainoa keino kilpailuedun aikaansaamiseen. Liittoutuminen tarjoaa usein paremmat mahdollisuudet molempia osapuolia hyödyntäviin tuloksiin. Ja millä tahansa teolla, joka voi muuttaa potentiaalisen ystävän ikuiseksi viholliseksi, saattaa olla kauaskantoisia ja suorastaan tuhoisia seurauksia.

Mikon on opittava toimimaan suuremman sisäisen luottamuksen turvin. Hänen ei pidä ”hyökätä” pelkästään sivuun joutumisen pelosta. Hänen ei pidä ”hyökätä” siksi, että ”niin meillä on aina ollut tapana tehdä”. Mikon on opittava tarkkailemaan avoimin mielin markkinoita ja opeteltava hyödyntämään yrityksensä potentiaali heti tilaisuuden tullen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaiken on oltava valmiina ennen kuin sitä tarvitaan, sen sijaan että jatkuvasti vahditaan kilpailijoita ja yritetään selvittää, mitä seuraavaksi tarvitaan. ”Odotellaan ja katsellaan” -asenne voi johtaa siihen, että ohikiitävät tilaisuudet pääsevät helposti karkaamaan tiehensä, ja sen jälkeen Mikko on väistämättä pakotettu seuraamaan markkinoita – pääsemättä koskaan edes kunnolla mukaan puhumattakaan siitä, että pääsisi johtamaan niitä.

Tällä en tarkoita, etteikö kilpailijoita tarvitsisi tarkkailla. En väitä, että olisi lakattava hankkimasta tietoja kilpailijoiden suunnitelmista tai seuraamasta, mitkä ovat heidän viimeisimmät keksintönsä omalla toiminta-alallani. En myöskään ehdota, että olisi luovuttava ennalta ehkäisevistä ”iskuista” oman markkina-asemansa turvaamiseksi.

Sen sijaan tarkoitan, että liian monet yritykset ovat nykyisin valmistautuneet ”noukkimaan” markkinoilta valta-asemaa käyttävien [markkinajohtajien] pöydiltä pudonneita murusia. Ne ovat valmistautuneet siihen, että antavat muiden tehdä raskaimman työn, suorittaa läpimurrot, luoda ja tuottaa vaikuttavia tuotteita, ja sitten ne toivovat hyötyvänsä hieman itsekin tekemällä jotain tästä johdettua ja sovinnaista.

Yleensä kannattaa liittoutua jonkin markkina-alueellaan toimivan alan ”markkinajohtajan”  kanssa ja pyrkiä etsimään omasta tuotevalikoimasta juuri se oikea tuote, joka sopii markkinoille ja liittotumiskumppanin tuotevalikoimaan niin, että Mikon tuote/tuotteet tukevat markkinajohtajan tuotteita ja päinvastoin --> kyseessä voisi olla vaikkapa komplementtituotteet/tuote, joka soveltuu hyvin kokonaisuuteen. Näin Mikko pääsee markkinoille ja voi miettiä koko ajan seuraavaa siirtoansa tuotteittensa ja tuotekehityksensä suhteen. 

"Pahinta nykyisyydessä on tulavaisuus." - Gustave Flaubert- 


tiistaina, helmikuuta 02, 2021

Kapitalismi – Kiinan sosialistinen kapitalismi

Arvostamani taloustieteilijä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Sixten Korkman kirjoittaa tänään [2.2.] Hesarin kolumnissa; Kestääkö kapitalismin perusta? Tekstissään Sixten Korkman toteaa muun muassa: ”Näin hän [Mae West] tuli kiteyttäneeksi yksityisomistukseen ja markkinatalouteen perustuvan kapitalismin vahvuuden. Se on tehokkain vaurautta luova järjestelmä, jonka maailma on nähnyt. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen sillä ei ole kilpailijaa. Kukaan ei kaipaa Pohjois-Korean oloja.” 

Ja Korkman kirjoittaa edelleen ”Vahvin kapitalismin moraalinen myyntivaltti on vapaus eli se, että markkinatalous sallii yksilön vapauden ja vaatii sitä. Tätä korostivat aikoinaan Anders Chydenius ja Adam Smith kuten myös Friedrich Hayek ja Milton Friedman sekä monet muut, jotka näkevät kapitalismin vapauden ja demokratian edellytyksenä.”

Kielitoimiston sanakirja [2012] selittää kapitalismi -sanan seuraavasti: ”Kapitalismi on talousjärjestelmä, jossa tuotantovälineet kuten tehtaat ja koneet ovat yksityisen omistuksessa. Kapitalistinen järjestelmä on pääomavaltainen järjestelmä, eli se perustuu rahan valtaan. Kapitalismin vastakohta on yhteisomistukseen perustuva sosialismi.” 

No, entä Kiina ja sen sosialistinen kapitalismi, jota Korkmanin tekstissä ei kylläkään mainita? Tätä nykyään Kiina lasketaan taloudelliseksi suurvallaksi. Tähän taloudellisen suurvallan yhteyteen voidaan melko helposti lisätä ominaisuudet: sotilaallinen ja poliittinen suurvalta. Kiina on onnistunut nouse-maan [vuoden 1978 jälkeen tehdyn talouden liberalisoinnin seurauksena] ostovoimalla mitattuna maailman suurimmaksi taloudeksi [USA:n jälkeen]. Eikä siinä vielä kaikki, sillä kiina on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista ja on ollut sitä jo vajaat 40 vuotta.

Kiinan bruttokansantuotteesta [BKT] noin 60% tulee ei valtion omistaman sektori vastuulla olevasta toiminnasta. Eikä kyseessä ole mikään pieni summa, sillä Kiinan BKT oli [2017] 13,45 biljoonaa USD [USA 20,51 biljoonaa USD], elikkä ei valtion sektori vastaa koko lailla 8,07 biljoonasta USD suurui-sesta BKT:n tuottamisesta. Edellisestä voin vetää johtopäätöksenä, että Kiinassa vallitsee sosialistinen markkinatalous [=sosialistinen kapitalismi]. Kiina on vuonna 1993 muuttanut perustuslakiaan kuulumaan niin, että maan suunnitelmatalous muutettiin sosialistiseksi markkinataloudeksi.

EU-valtioiden yhteinen BKT oli vuonna 2017 18,76 biljoonaa USD, siis isompi kuin Kiinan, mutta pienempi kuin USA:n. Tästä voin taas vetää johtopäätöksenä näin EU-laisittain, että kiinalainen sosialistinen kapitalismi alkaa koputella kannoillamme ja huudella latua p****le, vai oliko se havuja p***le, kuten myöhemmin Euroopan parlamentin jäsen [1996-2004] Marjo Matikainen huutaa täräytti Oberstdorfin MM-kisoissa 1987. 

Taloudellista tulevaisuuttamme ajatellen on syytä ottaa, täällä EU:ssa, pohdiskeluumme mukaan yhä useammin kiinalainen sosialistinen markkinatalous [=sosialistinen kapitalismi] ettei vaan yllättäen Kiinan suunnalta havuja heiteltäisi ladullemme liika – pidot [luisto] paranee, mutta taloutemme heikkenee, toisin kuin Kiinassa.

Niin, tämän tekstin alussa mainittu Mae West [amerikkalainen näyttelijätär] sanoi: I`ve been rich and i`ve been poor – believe me, rich is better [olen ollut rikas ja köyhä – usko minua, on parempi olla rikas]. Tuota on kyllä vaikeaa uskoa :)