JOHTAMINEN - HAJOITA JA HALLITSE

Kun tässä viime viikkoina olen seurannut [monen muun tavoin] yhden eduskunnan valvonnassa olevan itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen pääjohtajan toimintaan, niin en voi kuin ihmetellä – laitoksen, jonka `name-fellow´ lukee mm. maantieopastekyltissä länsiväylän [kantatie 51] varrella Kirkkonummen länsipuolella :).

Perehtyessäni kohtuullisen `tehokkaasti´ sidosryhmätoimintaan, niin se perusteella ihmettelyni suuntautuu kyseisen julkisoikeudellisen laitoksen ylimmän johdon johtamistapaan. 

Mieleeni tulee, jo kulunut lausahdus, "divide et impera"–> Rooman valtakunnan käyttämä `menetelmä´: ettei vaan pääse syntymään yhtenäistä vaikutusvaltaista ryhmittymää, joka voisi haastaa vallalla olevat vallanpitäjät. 

Sidosryhmäkompetenssissa vallankäyttö viittaa kykyyn ja taitoon saavuttaa tavoitteet mahdollisimman vähin vaurioin –> taitoa suhteiden ohjaamiseen, vaikuttamista sidosryhmiin muokkaamalla vuorovaikutustilanteita. Sidosryhmäkompetenssiin liittyvä vallankäyttö ei välttämättä `sisällä´ muodollista valta-asemaa [ko. laitos/tilanne sisältää] vaan sidosryhmäosaajan vuorovaikutustaitojen oivaltavaa käyttöä. 

No, entä sidosryhmäosaaminen, mitä se on? Sidosryhmäosaaminen on osa sidosryhmäkompetenssia, jonka ytimessä on kyky yhdistää, omaksua ja hallita monilla yhteiskunnan osa-alueilla tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Sidosryhmäosaaja hallitsee sidosryhmäajatteluun liittyvän sidosryhmävuoropuhelun, jonka fokuksessa on kysymys: miksi, milloin ja kuinka osa ihmisistä löytää toisia paremmin mahdollisuuksia ja kuinka he taitojaan osaavat jostain syystä hyödyntää paremmin kuin monet muut omassa sidosryhmätoiminnassaan?     

On ilmeistä, että vallankäyttäjä ja vallan kohde ovat keskenään valtasuhteessa, johon liittyy keskeisesti vastavuoroinen kamppailu. Valta nähdään pyrkimyksenä vaikuttaa toisen ihmisen toimintaan. Valta voidaan käsittää yksilöllisenä- tai sosialisoituneena valtana. Yksilöitynyttä vallankäyttöä pidetään vallan muotona, joka ’heikentää’ spontaanisti toisen valta-asemaa –> nollasummapeliä. Sosialisoituneeseen valtaan [kollektiivinen valta] otetaan mukaan useampia sidosryhmiä, jolloin valta vahvistaa kaikkien mukanaolevien tahojen tavoitteiden määrittämistä –> muodostuu ryhmätavoite/tavoitteet.

Vallan aspekti on monisäikeinen ja moni-ilmeinen ilmiö, joka helposti liitetään narsismiin –> narsistinen henkilö useasti ihannoi valtaa. Valta sinällään `läpäisee´ koko ihmisen maailmankatsomuksen – maailman ja siitä syystä sitä on hyvä tarkastella monitieteisesti. Valtaan liitetään useasti resurssi –> auktoriteetti, raha, väestömäärä, luonto [luontoresurssi], sotilaallinen voima jne. Tosin resurssi yksinään ei määritä vallan määrää –> vaan kyky hyödyntää resursseja, sekä se millaiselta vallankäyttö näyttäytyy ulospäin :).

Lokakuussa [2025] ilmestyvä kirjani: VALLANKÄYTTÖ OSANA SIDOSRYHMÄKOMPETENSSIA -vallankäyttö ei ole yksisuuntaista

Final consideration – lopulliset huomiot

Kirjoittamani kirja on kursorinen sosiaalinen konstruktio –> vallankäyttöön liittyvät asiat eivät ole itsestään selvyyksiä, vaan niille annetaan merkityksiä ja ne `rakentuvat´ useasti tulkintojen kautta. Omissa tulkinnoissani tiedon, todellisuuden ja sen rakenteiden – ilmiöiden ymmärtäminen `prosessoituu´ sosiaalisessa ja kielellisessä sidosryhmäympäristössä, jolloin saman näkemyksen alle `vasikoituu´ todellisuus ja sen rakentuminen.

Tämä tekee minusta tulkitsijan. Tulkintani on aina ehdollista, yksipuolista ja vajavaista suhteessa esillä olevaan näkemykseen. Jokainen tulkintani on kiistettävissä ja aina sille voi esittää vaihtoehtoja. Kirjoittajana minun tehtävänäni on hahmottaa johdonmukainen näkemys tulkinnoistani ja niihin liittyvistä perusteluista, joiden pohjalta olen tekstini tuottanut lähdeaineistoani monipuolisesi hyödyntämällä.

Tekoälyä olen myös [tietenkin :)] hyödyntänyt tulkintoja tehdessäni. Olen todennut/kokenut tekoälyn `kompleksisoituneisuuden´ saadessani samaan pohdiskeluuni [kysymykseeni] useammanlaisia            vastausvariaatioita. Joten pidänkin, kokemani perusteella, tekoälyä vielä koko lailla `moniluuloisena´ ja kontekstisidonnaisena –> vanhaa, jo vähän kulahtanutta, sanontaa lainatakseni `A good servant, but a bad master´,  tosin kehitys kehittyy, samoin tekoäly ja sen käyttö – haluamme kysymättä.

Pitäisikö algoritmien `vallalla olevaa´, nykyistä tekoälykehitystä, pyrkiä suuntaamaan, kenties, enemmän työtehtävien `fyysisen´ kehittämisen suuntaan –> algoritmien, tekoälyn ja näihin liittyvien sidoksissa olevien sovellusten käyttäjien kontribuutiona – `sulassa sovussa´ – ei pelkästään tehtävien automatisoinnin silmälasien läpi katsoen –> tarkoittaa `futuria´, jossa tekoälyä käyttävät ihmiset vievät työpaikkoja.

Kirjan alussa puntaroin mielessäni ajatusta rahanvaltaan/-vallasta. Nyt näin lopuksi, puntaroin mielessäni ajatusta rahan vähyyden – niukkuuden tulokulmasta vallankäyttöä. Voin todeta [kokemani perusteella] rahanpuutteen nostavan esiin monenlaisia mahdollisuuksia vallankäytölle. Tätä ajatusta ja kokemusta voin mahdollisesti avata vähän enemmän toisella kertaa – kenties.