Jalo sanonta "haluamme olla parhaita"!!!

Haluamme olla parhaita, esiintyy aika monen yrityksen johtamisjärjestelmässä, vuosikertomuksessa, visiossa, strategiassa, juhlapuheessa yms.  Mutta, jos tämä lausahdus jää vaille selkeää konkreettista ja ymmärrettävää sisältöä, ei lausahduksella ole merkittävää arvoa eikä ”haluamme olla parhaita” -sisältöä voida tällöin mitata.

Tämän ylevän lauseen sisältö - toteutuakseen - tarkoittaa johdon vastuulla olevan vision ja strategian selkeyttämistä, sitouttamista ja tulosten mittaamista. Tätä kautta saadaan jokaisen yksilön (organisaation työntekijän) sisäisen ymmärryksen muodostumista/kasvamista strategisten tavoitteiden tärkeydestä. Mittaaminen sinällään ei ole sinänsä mikään itseisarvo, eikä se vielä auta, vaikka sitä tehdään useasta eri näkökulmasta teknistä tasapainoa tavoitellen.

Aikuisuus itsessään on aika lapsellista ja lapset taas ovat juuri sitä mitä me aikuiset yritämme olla olematta? Lapset eivät hienostele vaan ovat hyvin itsekkäitä, ahneita, pitävät puolensa, eivätkä juurikaan häpeä ja ovat kumminkin silti kaikkinensa hyvin avoimia. Olisiko strategian kirjoittajan syytä Benchmarkata lapsia ja heittää aikuisuus sivuraiteelle?

Voiko visio ja strategia olla tosisiistiä ja kaikkien mieleen -  hiukan epäilen? Taito, olla aina tai olla ainakin pääsääntöisesti oikeassa, vaatii strategian kirjoittajalta melkoisia luovuuskonsultin taitoja, sillä suurin haaste tässä mielestäni on se, että osallistujat eivät ole aina uusista haasteista innostuneita??? Luovuuden saralla on jokseenkin helppoa rakentaa "dream teameja", siis niitä pilvilinnoja, ja yrittää huijata itseään, tähän on käytettävissä melko lailla useita eri tapoja. Meistä kaikista voi tulla luovuuskonsultteja kunhan myötäilemme, jankutamme, vakuutamme ja pidämme pokkamme.

Voihan sitä aina strategian kirjoittamisessa harjoittaa strategista kopiointia suurten teknologiayritysten tapaan, kuten mm. Apple ja Google ja jossain määrin myös Nokia ovat kasvaessaan tehneet ja vältellessään niitä virheitä, joita aikaisemmin markkinoille tulleet ovat ”päässeet” tekemään. Silti aika harva uskaltaa omaksua tämän ajatuksen, sillä moraalin kanssa ristiriidassa on myös itsekkäästi toimimisen lisäksi altruistinen toiminta = auttaa kohdetta, mutta aiheuttaa toiminnalle itselleen jonkinasteista haittaa.

Jo vuonna 1486, tällöin 23-vuotias, firenzeläinen humanisti ja renessanssifilosofi Giovanni Pico della Mirandola kirjoitti puheen, jossa Jumala puhutteli ihmistä:

”Sinulle ei ole asetettu rajoja, vaan saat itse ne asettaa, sillä sinulle on annettu vapaat kädet. Olen asettanut sinut keskelle maailmaa, jotta voit sieltä helpommin katsella kaikkea, mitä maailmassa on.”

Tosin, Paavi Innocentius III taisi tästä – luovuus / strategia - puheesta hieman ”närkästyä”, sillä Pico vangittiin ja pakotettiin vetämään sanansa takaisin. Pico kyllä perui puheensa, ainakin muodollisesti, mutta ei hän koskaan muuttanut näkemyksiään ja kirjoitti jopa Apologian omien argumenttiensa puolustukseksi.

Siis vaarallinen ajattelu edistää luovuutta, mutta saattaa samalla olla älyllisesti ajatellen epärehellistä ja sopimatonta – joten siitä vaan strategioita kirjoittelemaan!!!

Yrittäminen on tietotaitoa!

Yritystoiminnan operatiivista toimintaa tarkasteltaessa tuloksen takana on yrityksen tietotaito. Tietotaito – osaaminen on yksi tuotannontekijä siinä missä energia, raaka-aineet, koneet ja pääomakin. Osaaminen on vain se tuotannontekijä joka voi korvata muita tuotannontekijöitä ja jopa itseään. Osaamisen tason noustessa tarvitsemme vähemmän työpanosta, materiaalia ja energiaa.

Jotta tulosta syntyy, tarvitaan osaamisen ja tiedon jatkuvaa käyttöä sekä kykyä muuttaa tämä osaaminen pysyväksi osaksi yritystoimintaa.

Osaaminen on yleensä hajallaan yrityksen toiminnassa, tai se liittyy johonkin henkilöön tai järjestelmään – kenties robottiin. Yrityksessä olevaa osaamista on vaikea mitata, ja siksi se jätetään usein pois vuosikertomuksista, taseista ja raporteista. Mittaamisen hankaluus ei toki tarkoita sitä, että asiaa ei ole olemassa tai ettei sillä ole avainasemaa yrityksen nykyhetkessä tai tulevaisuudessa.

Koneet ja laitteet eivät itsestään tuota – osata käyttää koneita kylläkin. Yrittäjä on vastuussa paitsi yrityksestä, myös osaamistason kehittämisestä. Jotta kehitys ylipäätään olisi mahdollista, yrittäjän on luotava sellainen ilmapiiri, jonka myötä uusiin haasteisiin voidaan hakeutua hallitusti ja kehityslähtöisesti.

Osaaminen kehittyy vain siten, että kyetään vastaanottamaan jatkuvasti uusia haasteita ja siksi on tärkeää saada osaamistason kehityksestä osa yrityksen johtamiskulttuuria. Motivointi on tärkeä osa osaamista korostavaa johtamistapaa.

Osaamisajattelun kautta jokaisen työntekijän on helpompi ymmärtää ja löytää oma paikkansa yrityksen toiminnassa – yksilötasolla meidän jokaisen tehtävänä on kehittää omaa osaamistamme ja myöskin tarjota osaamistamme muiden käytettäväksi päästäksemme yhteiseen päämäärään. Päämäärään pääseminen on yrittäjälle sinällään arkista työtä.

Käsitteenä yrittäjyys liitetään sekä yritystoimintaa, että toisen palveluksessa toimimisen motivaatioon. Yrittäjyys tarkoittaa oman yritystoiminnan harjoittamista – yrittämistä. Toisen palveluksessa toimittaessa on totuttu käyttämään termiä sisäinen yrittäjyys tai yrittävyys. Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa palkkatyötä tekevän työnteon olevan yhtä sitoutunutta, innostunutta ja aloitteellista kuin itse omistamassa yrityksessä toimivan työnteko on.

P.S. Edellisessä blogikirjoituksessani 7. marraskuuta 2017 kritisoin saamaani pysäköintivirhemaksua muuttokuorman kuormauksen yhteydessä Kuopiossa. Tein saamastani pysäköintivirhemaksusta valituksen Kuopion kaupungin pysäköinninvalvojan toimistolle. Valituksen seurauksena maksu poistettiin ja muutettiin huomautukseksi.  Samassa kirjoituksessani valittelin kun Hesari ei tipahda aamuisin postiluukustamme. Nyt tipahtaa ja saan lukea lehteä aamuisin aamukahvipöydässäni. HIENOA!! Asiakaslähtöisyyteni kannatti :)