Mahdottomatkin tavoitteet voivat olla mahdollisia, jos asian näkee uudessa asiayhteydessä!

Siis, hiuksen hieno ero on siinä, mikä tekee tavoitteiden saavuttamisen mahdottomaksi ja mikä tekee siitä vaikean? On syytä lähestyä asiaa niin, että kysytään, mitä ihmiset haluavat? Toivelistalle tulee varmaan termejä: yhteispeli, positiivinen palaute, yhteinen tavoite, miten sinne päästään, keinovalikoima jne.

Yksi tärkeimmistä asioista on se, että ihmiset voivat itse asettaa tavoitteensa. Tämän jälkeen on hyvä todeta: tavoitteiden toteuttaminen ei yleensä ole helppoa, pikemminkin se on vaikeaa kuin helppoa. Seuraavaksi mietitään, mitkä tekijät tekevät tavoitteiden toteuttamisen vaikeaksi? Lista ei varmaan ole mikään lyhyt!

Seuraava askel on siirtyä pohtimaan, miksi tavoitteiden saavuttaminen on kaikesta huolimatta mahdollista ... siis kyseessä on kysymysasettelu, jonka avulla ihmiset saavuttavat toiveikkuuden, huolimatta siitä, että tavoitteiden toteuttamisen haasteet ovat kovia.

Edellä kuvattua menetelmää voisi kutsua mahdollisuuksien vaa'aksi. Tämä mahdollisuuksien vaaka -menetelmä on melko lähellä sitä, miten Tuominen, S. & Heikkilä, A. (2016) kirjassaan USKO hienosyisesti ja pohdiskellen kerros kerrokselta avaavat sen, mitä uskomukset ovat, miten ne syntyvät ja vaikuttavat elämäämme.

Mahdollisuuksien vaaka -menetelmän käyttäminen on hyväksi kaikessa elämänmenon pohdinnassa. Ylensä huomio kiinnitetään tulevaisuuteen, puhutaan ja pohditaan sitä, mitä ihmiset haluavat ja mitä he toivovat. Piirretään reittejä, miten päästään sinne, minne halutaan päästä. On hyvä pohtia myös menneisyyttä. Menneisyyden kielteiset kokemukset on pyrittävä näkemään voimavaroina - mitä ne ovat opettaneet ja miten ne auttavat meitä nyt?

Tässä yhteydessä menneisyyden merkitys nousee keskiöön ajatuksella: miten se edistää haluamasi päämäärän saavuttamista? Jos meidän täytyy selviytyä lamasta tai olemme joskus olleet kriisissä, pohdimme sitä, kuinka kannattaa yhdistää kokemus kriisistä, jotta voimme selvittää lamasta. Ei niinkään kannata vaivata ajatuksia sille, miten se, että olemme olleet kriisissä, selittää miten olemme tänään lamassa?

Lähes irvokasta on kytkeä menneisyyden vaikeuksia ja haasteita tämän päivän vaikeuksiin niin, että edellinen aiheuttaa jälkimmäisen. Nykyään on alettu kiinnitä huomiota asioihin, jotka edistävät asetetun tavoitteen saavuttamista ... sellaisetkin asiat, jotka aikaisemmin olemme nähneet ongelmien syinä, pyrimme tänään näkemään ne voimavaroina, jotka edistävät tavoitteen saavuttamista.

Ihmisten ongelmien taustalla ei välttämättä nykytiedon mukaan olekaan lapsuudessa koetut traumat. Vaikeuksia ei selvitetä ongelmien kautta. Mitä enemmän haetaan syitä, sen kauemmaksi ajaudutaan ongelmista. Nykyään pyritään suuntautumaan eteenpäin - tulevaisuuteen. Ei haeta syitä, eikä varsinkaan syyllistetä ketään.

Lähdeaineisto: Furman, B. & Ahola, T. 1993. Muuttuset, terapiasta ratkaisuihin.

Yhteiskunnallisen yrittämisen trendit ovat nousussa - myös osakeyhtiöiden kautta!

Eteeni avautui mielenkiintoinen kirjoitus (HS 12.6.2018): Startup haluaa vastuullista kasvua. Kirjoituksessa tuodaan esiin suomalaisen vuonna 2011 perustetun Sharetribe Oy -nimisen yhtiön tarina. Kyseessä ei ole mikä tahansa suomalainen osakeyhtiö, sillä Sharetriben yhtiöjärjestyksen mukaan toiminnan tarkoituksena ei ole voittojen tuottaminen osakkeenomistajille, vaan reilun jakamistalouden edistäminen.

Siis kyseessä on osakeyhtiö, joka on luopunut voiton tavoittelusta osakkeenomistajilleen. Jopa osakeyhtiölakikin määrittelee voitontavoittelun yhtiön toiminnan tarkoitukseksi, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Sharetriben yhtiöjärjestyksessä määrätään ja vieläpä niin, että sitä ei voida enää myöhemmin muuttaa, vaikka kaikki ihmiset ko. firmassa muuttaisi mieltään. Niin, ei voi muuttaa sitä, että toiminnan tarkoituksena ei ole voittojen tuottaminen osakkeenomistajille, vaan reilun jakamistalouden edistäminen.

”Sharetribe koodaa markkina-alustoja, eräänlaisia verkkokaupan pohjia, joiden avulla yhtiön asiakkaat voivat luoda jakamistalouden palveluitaan”. Yhtiön asiakkaita lehtijutun mukaan ovat mm. surffilautojen vertaisvuokraamo sekä äänitysstudiotilojen välittäjä. Yhtiöllä on yhteensä noin 700 asiakasta 50 maassa. Liikevaihto toukokuussa 2018 päättyneellä tilikaudella 900 000 euroa, liiketulos noin –200 000 euroa ja 14 työntekijää. Yhtiön toimitusjohtaja arvioi tuloksen olevan vielä seuraavalla tilikaudella tappiollisen, mutta sitä seuraavalla kaudella ollaan voitollisia.

Lehtikirjoituksen mukaan yhtiö on sitoutunut käyttämään 40 prosenttia mahdollisista voitoistaan osakkeidesa ostamiseen takaisin yhtiölle seuraavien vuosien aikana, siis tavoitetilana on kaikkien sijoittajien ostaminen ulos yhtiöstä ja tällöin yhtiö voisi käyttää voittonsa pelkästään oman toimintansa kehittämiseen, lahjoituksiin tai lupaaviin samanhenkisiin startupeihin sijoittamiseen. Sharetribe Oy keräsi toukokuussa päättyneellä joukkorahoituskampanjalla yli 1,1 miljoonaa euroa, joten voin ajatella yhtiöllä olevan melko laajan omistajajoukon, joka tarkoittaa jatkossa jonkinasteisia haasteita sijoittajien ulosostamisessa.

Sidosryhmätutkijana pohdiskelen Sharetribe -yhtiön toiminta-ajatusta mielenkiinnolla. Sidosryhmäteorian mukaan yritysten tavoitteena on kasvu ja selviytyminen. Se nähtiin myös vastapainoksi neoklassiselle teorialle yrityksestä, jonka ytimessä on ajatus siitä, että yritykset toimivat itsenäisten tuottajien ja asiakkaiden maailmassa, jossa vallitsee avoin ja vapaa kilpailu. Neoklassinen teoria painottaa taloudellisia arvoja ja olettaa yritysten toimivan vain ja ainoastaan voiton kasvamiseksi.

Kun ajattelen Sharetriben toiminta-ajatusta: luopua voiton tavoittelusta osakkeenomistajilleen ja samalla ajattelen yhtiön sitoutumista käyttää 40 prosenttia mahdollisista voitoistaan sijoittajien ostamiseen ulos yhtiöstä, tulee mieleeni sidosryhmäteorian näkökulma (Philips ym. 2003), jonka mukaan sidosryhmäteoria käsittelee organisaation hallinnoinnin keskeisinä välineinä moraalia ja arvoja, sekä nostaa yhteistyön sidosryhmien kanssa tärkeäksi päämääräksi.

Voin vetää johtopäätöksenäni Sharetribessä johdon ohittaneen osakeyhtiölain mukaisen voiton tuottamisen osakkeenomistajille vähäpätöisempänä tavoitteena ja nostaneen yhtiön toiminnassa fokukseksi organisaation moraalin ja arvot, jotka kumpuavat jakamistaloudesta, eikä yhtiön toimitusjohtajaa arveluttavasta perinteisestä startup-maailmasta, jossa pääomasijoittajat vaikuttavat yleisesti jahtaavan ainoastaan yhä korkeampia tuottoja (=on lähellä neoklassisia arvoja).

Sharetribe -yhtiön toimitusjohtajan mukaan Suomessa on herätty huomaamaan mahdollisuus tavoitella muutosta yhteiskuntaan myös osakeyhtiöiden kautta. Sharetriben omistajat tekivät yhtiöjärjestykseen myös muutoksen, ettei yhtiötä voi myydä tai viedä pörssiin. Yhtiössä ajatellaankin, että tavoitteiden toteutumiseen kannattaa sitoutua, sillä se voi olla kilpailuetu.