Huomioiko Posti päätöksenteossaan riittävästi sidosryhmänsä?

Perinteisen, klassisen taloustieteen näkökulmasta yritys on ensisijaisesti vastuussa vain osakkailleen tai muille yrityksen omistajille, jotka odottavat yritykseltä mahdollisimman hyvää taloudellista tulosta. Tämä kapea-alainen perinteinen näkemys on saanut rinnalleen laajemman ja modernimman näkemyksen, koska klassinen näkemys ei nykypäivän markkinamekanismin ulkopuolella kannattele yrityksiä, ei varsinkaan Postin kaltaisia yhteiskunnan omistamia yrityksiä, joilla nähdään olevan paljon valtaa ja velvollisuuksia. Postin katsotaan tämän laajemman modernin vastuunäkemyksen mukaisesti saavan oikeutuksensa toiminnalleen viimekädessä yhteiskunnalta.

 Tästä syystä Postin toimintaa voidaankin lähestyä ajatuksella: Sidosryhmiä on tärkeää johtaa eettisesti oikein. Sosiaalinen vastuu saattaa joskus jäädä vähemmälle huomiolle, kun yritykset saattavat helposti nähdä sen kuuluvan yhteiskunnalle. Yritysjohdon, etenkin ylimmän johdon, pitää viimeistään ymmärtää globaaliin toimintaa liittyvät seikat mm. mitkä asiat sidosryhmiä kiinnostavat, liikuttavat ja pelottavat? Yritysjohdon on tunnistettava niiden vaikutus liiketoimintaan!

 Kun en tunne Postin päätöksentekoprosessia voin vaan heittää ilmaan kysymyksen: näkeekö Posti sidosryhmäverkostonsa dynaamisina ja joustavasti muuttuvina ja käydäänkö primaarisidosryhmien suuntaan dialogia säännöllisesti, jolloin sidosryhmien odotukset ja tavoitteet tulevat paremmin huomioitua? Eli sidosryhmien odotukset, tavoitteet ja arvot tulee tällöin otettua paremmin ja vakavammin huomioon päätöksentekoprosessissa, vaikka valta ja vastuu päätöksistä on Postilla itsellään omine linjauksineen ja toimintatapoineen. Vastuullinen liiketoiminta sisältää vastuun yhteiskunnalle - kaikille sidosryhmille.

 Todettakoon tässä yhteydessä elinkeinoelämän kehittyneen yhdeksi maailman johtavimmista voimista, jotka vaikuttavat vahvasti ihmisten elämään ja maailman kehitykseen yleensä. Tosin yhteiskunnan odotukset yritysten eettistä toimintaa kohtaan ovat kasvaneet nopeammin viimeisten vuosikymmenten kuluessa, mitä yritysten eettinen toiminta käytännössä on kasvanut. Tästä syystä yhteiskunnan odotukset edellyttävät ja jopa vaativat yhä enemmän keskustelua yritystoimintaan liittyvistä eettisistä toimintatavoista.

Voidaankin kysyä: onko eettisyys riittävällä tasolla yritysten päätöksentekoprosessissa?

HUOM! Yllä oleva teksti on julkaistu Keski-Uusimaa -lehdessä la 14.9.2019.

Optimaalinen yrittäjälle - ei välttämättä yhteiskunnalle!

Arvostukset, ihanteet ja yhteiskuntakäsitys – yrittäjyyden näkökulmasta

Lähtökohtaisesti voidaan ajatella ihmisten ja organisaatioiden pitävän arvostuksia arvokkaina asioina. Arvostukset taas poikkeavat ihanteista aikojen kuluessa tapahtuvien muutosten myötä, eli arvostukset eivät koe samaa kulttuurista yhtenäisyyttä kuin ihanteet. Puhuttaessa yrittäjyydestä ja yhteiskuntakäsityksestä nousevat tällöin keskustelun ytimeen yksilön suhtautuminen kapitalismiin ja markkinatalouteen. Tähän vaikuttavat myös keskustelijoiden poliittiset näkemykset.

On kuitenkin todettava markkinatalouden ja yrittäjyyden olevan kaksi eri asiaa. Yrittäjyys on säilyttänyt hyvin asemansa sekä vakaana että korkealla tasolla kysyttäessä suomalaisilta näkemyksiä Suomen menestyksen aseista (mm. EVA:n tutkimus). Yrittäminen, yrittäjyys ja yleisesti omatoimisuuden lisääminen, sekä panostaminen korkeaan laatuun, koulutukseen, työelämään sekä tieteen ja teknologian kehittämiseen ”briljaavat” Suomen menestystekijöiden kärkipaikoilla.

 Markkinatalous on puolestaan talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus (hyödykkeen hinta) tapahtuu kysynnän ja tarjonnan säätelemänä ja ohjaa tuotantoa kysynnän mukaan. Useasti juuri markkinatalous ohjaa yrittäjiksi aikovia perustamaan perheyrityksiä. Todettakoon tässä yhteydessä, että perheyritykselle ei ole olemassa virallista määrittelyä. On olemassa pienyrittäjiä ja perheyrityksiä, jotka pyrkivät aktiivisesti etsimään markkinoilta uusia kasvumahdollisuuksia ja ovat halukkaita ottamaan uusia ratkaisuja käyttöön. Useissa kansainvälisissäkin perheyritystutkimuksissa kiinnitetään erityistä huomiota perheen (=sosiaalinen yksikkö) vaikutuksesta yritystoimintaan. Tutkimusten mukaan perhedynamiikka, perinteet ja perheyrityksen organisaatiokulttuuri ovat erilaisia ja niiden vaikutus on moninaisempi verrattuna muihin yrityksiin.

Yrittäjyydestä onkin tullut merkittävä retorinen ase voittamaan havaitut puutteet ja rajoitukset julkisen talouden hallinnassa. Palvelujen tuottamisen taloudellista ajattelua hallitsevat kapitalismi, vaikutusvaltainen vapaiden markkinoiden talous, ja perustelut pilkotuista teollisuuden ja julkisten palveluiden tarjoamisesta. Yleisesti voidaan ajatella maan hallituksen (poliittisen hallituksen) omaksuvan roolia henkilökohtaisesta vapaudesta ja taloudellisesti vakaiden olosuhteiden hallinnasta, jossa yrittäjyys voisi kukoistaa ja lisätä kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Viime lopuksi yrittäjien tulee kuitenkin itse vapaasta tahdostaan huolehtia omasta ja yrityksensä hyvinvoinnista, vaikka hallitus korostaa, että vapaa tahto on toteutettava tavalla, joka hyödyttää julkista taloutta ja yhteiskuntaa.

Kognitiivisen psykologian mukaan yrittäjän maailma ja siinä samalla yhteiskuntakäsitys muotoutuvat ja kehittyvät kognitiivisen oppimisen tuloksena, joten arvostukset, ihanteet ja yhteiskuntakäsitys luovat pohjaa sille, kuinka yrittäjä käsittelee tietoa ja ohjaa toimintaansa tiedostaen tai tiedostamattaan tehdessään päätöksiä perheyritystä johtaessaan.