Väitöskirjan hyväksyminen?

Tämän tekstin tuottaja Raimo Kovanen:                                                                                          Tänään [ke 14.12. Lapin yliopisto] tehdään päätös tiedekuntaneuvostossa Törhösen "kohuväitöskirjan" hyväksymisestä.

“Tiedekuntaneuvosto arvioi myös väitöstilaisuutta. Myös Törhösen esiintyminen väitöstilaisuudessa ja vastaukset vastaväittäjä Esa Saarisen kysymyksiin ovat herättäneet keskustelua.”

“EI VASTANNUT YHTEENKÄÄN KYSYMYKSEEN”

Tässä ote kustoksen eli väitöstilaisuuden valvojan, Kaarina Määttä, näkemyksestä väitöstilaisuudesta 30.10.2023.

"Väittelijä ei vastannut yhteenkään vastaväittäjän esittämään kysymykseen, vaan hänen puheensa rönsyili ja meni sivuraiteille, eteni sekavasti sinne tänne hapuillen satunnaisesta teemasta toiseen, Määttä sanoo lausunnossaan."

Tässä kontekstissa tuli mieleeni näin sidosryhmäajattelijana seuraava ‘ajatelmani’:

Sidosryhmäosaaminen, mitä se on? Sidosryhmäosaaminen on osa sidosryhmäkompetenssia, jonka ytimessä on kyky yhdistää, omaksua ja hallita monilla yhteiskunnan osa-alueella tarvittavia vuokravaikutustaitoja. Sidosryhmäosaaja hallitsee sidosryhmäajatteluun liittyvän sidosryhmävuoropuhelun, jonka fokuksessa on kysymys:miksi, milloin ja kuinka osa ihmisistä löytää toisia paremmin mahdollisuuksia ja kuinka he osaamistaan osaavat jostain syystä hyödyntää paremmin kuin monet muut omassa sidosryhmätoiminnassaan?

P.S. To iltana [14.12.] tulikin julkisuuteen tieto, että Törhösen väitöskirja [muuttui käsikirjoitukseksi] jäi tiedekuntaneuvostossa yksimielisesti [viisi jäsentä] hyväksymättä.

Biodiversiteettinen tulokulma sopii hyvin talouteen

"Kestävässä sijoittamisessa on uusi rintama, ja se on luonto." HS [28.11] artikkeli: Luonnosta tulee sijoitustrendi, uskoo jättipankinjohtaja. Artikkeli nostaa esille luonnon merkityksen rahoitusmaalimassa" ...,että rahoitusmaalima ei voi toimia ilman hyvinvoivaa luontoa." Kyseinen [artikkeli käsittelee] 'sessio' on RAHOITUSALAN luontoyhteyksiä käsittelevä Finnish Finance Nature Summit tapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa. 

Tapahtuman avaaja oli pääministeri Petteri Orpo ja pääpuhujina esiintyivät mm.  Hollannin keskuspankin kestävän kehityksen johtaja Marc Reinke ja Yhdysvaltalaisen JP Morgan Chase pankin kestävän sijoittamisen johtaja Jennifer Wu. "Wun mukaan JP Morganin kaltaisella suurella varainhoitajalla on valtaa vaikuttaa siihen, miten yritykset elinympäristöjään kohtelevat." 

Olen itse monessa postauksessani ja kirjoittamassa kirjassani lähestynyt 'biodiversiteettista' tulokulmaa talouden näkökulmasta: Yritysten ja organisaatioiden huomioidessaan entistä aktiivisemmin eri sidosryhmien tarpeet ja odotukset on johtanut siihen, että yritysten ja organisaatioiden vastuu ympäristöstä ja yhteiskunnasta nähdään luonnollisena asiana. 

Yrityksiä ei nähdä enää itsenäisinä ympäristöstään erillään olevina toimijoina. Perinteisen, klassisen taloustieteen näkökulmasta yritys on ensisijaisesti vastuussa vain osakkailleen tai muille yrityksen omistajille, jotka odottavat yritykseltä mahdollisimman hyvää tulosta. Sanalla sanoen, pelkästään tämä kapea-alainen perinteinen näkemys ei nykypäivän markkinamekanismin ulkopuolella kannattele yritystä, sillä yrityksillä nähdään olevan paljon valtaa ja velvollisuuksia ja yrityksen katsotaan tämän laajemman modernin vastuunäkemyksen mukaisesti saavan oikeutuksensa toiminnalleen viimekädessä yhteiskunnalta. 

Onkin selvää, että yritys on vastuussa yritystoiminnastaan niin sisäisille sidosryhmilleen  mm. omistajat ja työntekijät, kuin ulkoisille sidosryhmilleen  mm. lähiyhteisöt, asiakkaat, tavarantoimittajat jne.  Yhteiskunnan on pidettävä yhteiskuntavastuunäkemyksen näkökulmasta katsoen yrityksen toimintaa hyväksyttävänä ja hyväksynnän saavuttaminen edellyttää yrityksen liiketoiminnan toteuttamista yhteiskunnan määrittelemän lainsäädännön ja yleisten moraaliarvojen puitteissa.

Kyseinen Hesarin artikkeli ja ennen kaikkea Finnish Finance Nature Summitin pääpuhujat Reinke ja Wu vahvistavat omaa näkemystäni organisaatioiden vastuusta ympäristöstään ja yhteiskunnasta nostaen asia 'fokukseen' hiukan eri tulokulmasta - samaa tarkoittaen.